Suomen juutalainen kirjallisuus

Suomen Juutalainen Kirjallisuus ( eri lähteistä sitaatteja)

LÄHDE1:http://fennojudaica.jchelsinki.fi/fi_cul_literature.html

"Kun Suomeen tulleet palveluksensa päättäneet juutalaiset sotilaat saivat luvan asettua maahan, he perustivat seurakuntia, joista suurimmat olivat Helsingissä, Turussa ja Viipurissa. Myös Hämeenlinnassa toimi 1800-luvulla pieni seurakunta. Autonominen Suomi rajoitti juutalaisten asumisoikeutta ja se koski vain nimeltä mainittuja kaupunkeja, jotka vuoden 1889 asetuksen mukaan olivat edellisten lisäksi Tampere, Sortavala, Suistamo, Impilahti, Kuopio, Vaasa ja Hamina. Näistä viimeksi mainitussa, joka oli kuulunut Vanhaan Suomeen, oli jo 1800-luvun alussa ollut joidenkin juutalaisten perheiden muodostama yhteisö. Kun Viipuri menetettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944, osa sen juutalaisen yhteisön jäsenistä perusti Tampereelle seurakunnan. Tämä seurakunta kuitenkin lakkautettiin vuonna 1981, kun sen jäsenistä suurin osa oli muuttanut Helsinkiin.Suomen juutalaiset muodostivat varsin homogeenisen ryhmän, jolla oli yhteinen alkuperä, kieli ja tapakulttuuri. Valtaosa perheistä oli tullut Suomeen 1800-luvun jälkipuoliskolla Venäjän imperiumin juutalaisasutusalueen (engl. Pale of Settlement) alueelta. Juutalaisten elämän varjopuoli oli autonomisen ajan Suomessa toimeentulon ja elinolojen epävarmuus. Karkotusten ja tiukkojen juutalaislakien vuoksi monet joutuivat jättämään kotimaansa. Suvut olivat laajalle levittäytyneitä – perheenjäseniä ja lähisukulaisia saattoi elää niin Venäjällä kuin Amerikassakin. Suomen juutalaisten arkiston valokuviin on taltioitunut paljon juutalaisten elämää. Jotkut Suomen juutalaisista ovat kirjanneet omaa ja perheensä historiaa kronikoihin ja muistelmiin. Nämä antavat arvokkaan lisän muun historiallisen aineiston ohella.Suomen juutalaiset olivat alkujaan Itä-Euroopan ashkenasijuutalaisia ja heidän uskonnollinen suuntautumisensa oli ortodoksinen. Itä-Euroopassa vaikuttanut hasidismi ei saanut jalansijaa Suomessa, vaikkakin yksittäisiä hasideja tiedetään yhteisössä olleen. 1800-luvulla juutalaiset yhteisöt Suomessa olivat tiukan uskonnollisia. Arkea ja pyhää, sapattia, säätelivät monet uskonnolliset lait ja perinteet. Venäjän armeijan palveluksesta vapautuneet juutalaiset sotilaat pyrkivät järjestämään uskonnollisen elämän ja lastensa koulutuksen parhaansa mukaan. 1900-luvun alussa oli huomattavissa maallistumista erityisesti nuoren polven parissa, monet valitsivat tiekseen sekulaarin sionismin. 1930-luvulla kuvaan tulivat myös seka-avioliitot kristittyjen kanssa. Huolimatta yksilön omasta maailmankatsomuksesta hän oli kuitenkin yhteisön täysivaltainen jäsen.
Suomeen 1800-luvulla asettuneet juutalaiset toivat mukanaan Itä-Euroopan ashkenasijuutalaisten kulttuuriperinteen. 1800-luvun lopulla juutalaisten kansallisen heräämisen myötä kulttuurielämä alkoi saada moninaisempia muotoja. Kuvaan tuli myös politiikka, erityisesti sionismi. Vuonna 1906 Helsinkiin perustettiin ensimmäinen kulttuuriyhdistys ja urheiluseura. Tuolloin toimi myös sionistinen yhdistys. Näiden yhdistysten toiminta laantui ensimmäisen maailmansodan aikana. Itsenäisyyden ensivuosina Suomen juutalaisiin yhteisöihin perustettiin lukuisia kulttuuriin ja sionistiseen toimintaan keskittyneitä yhdistyksiä. Kulttuurin saralla toimi kuoroja, kirjallisuus- ja teatteriseuroja. Poliittisen aktiviteetin ja varojenkeruun lisäksi sionistiset yhdistykset järjestivät myös kulttuuritoimintaa, lisäksi monilla yhdistyksillä oli myös omat lehtensä.
Toisen maailmansodan jälkeen nuorella israelilaisella kulttuurilla ja erityisesti nykyheprealla oli vaikutusta kulttuuritoimintaan. Kulttuurisiteet Israelin kanssa tulivat keskeisiksi."

• Juutalainen Kirjallisuuskerho 1906 Helsingissä

Vuonna 1906 perustettiin Helsingissä ensimmäinen kulttuuriyhdistys, joka kantoi nimeä Juutalainen kirjallisuuskerho. Seuran toiminta pyrki edistämään Helsingin juutalaisten parissa jiddishin kielen ja kulttuurin tuntemusta. Se perusti myös pienen jiddishinkielisen kirjaston. Nimestään huolimatta seura harrasti myös kuoro- ja teatteritoimintaa.

• Suomen itsenäisyttyä Helsingissä perustettiin juutalaisia kirjallisuusyhdistyksiä HTCHIJO
  

Suomen itsenäistyessä perustettiin Helsinkiin parikin juutalaista kirjallisuusyhdistystä. Hatchijo, joka myöhemmin yhdistyi sionistisen nuorisoyhdistyksen kanssa, perusti nimeään kantavan ruotsin- ja jiddishinkielisen lehden ja avasi kirjaston, jossa oli mm. jiddishin- ja hepreankielistä kirjallisuutta. Hatchijo-lehden ohella ilmestyi monia muita juutalaisia lehtiä.

• Turkuun ja Viipuriin juutalaisia kirjastoja
  

Myös Turkuun ja Viipuriin perustettiin juutalaisia kirjastoja.

• Varhainen heprean kerho 1924. Samuel Chalupowitsch , sihteerinä Anbraham Kiss 1924.
  

• Heprean kerho 1928
  

Puhtaasti jiddishin kieleen keskittyneiden yhdistysten toimintaa haittasi kuitenkin nuorison heikohko jiddishin taito. Kiinnostus nykyhepreaa kohtaan sen sijaan kasvoi ja vuonna 1929 perustettiin Helsingissä Heprean kerho.

• Judisk Krönika 1918-1920,.1925 Toimittaja Israel -Jakob Schur

http://fennojudaica.jchelsinki.fi/l_cul_literature_03.html

• Helsinkiläinen Samuel Besprovanni ( myöhemmin Sam Vanni , USA) . Formen i bren. Muodot tulessa.

• Saul Tshernichowski: Shirim Chadashim, Uudet Laulut 1931. Kalevala hepreaksi 1935.
• Judisk årsbok för Finland 5690 - 1930 (1929). Helsinki: Oy Surdus Ab.

LÄHDE2 :http://agricola.utu.fi/julkaisut/tietosanomat/luovutetut/juuta.php

• 1930-luvulla Helsingin juutalaisen seurakunnan piirissä julkaistiin kahta lehteä. Hatikwah, sionistisen nuorisojärjestön Berith Hanoar Haivri´n äänenkannattaja, ilmestyi vuosina 1935-36 ja Hazohar, Suomen sionistiliiton julkaisu, 1934-39. Molemmat lehdet olivat pääosin ruotsinkielisiä, pieniä, noin 12-sivuisia julkaisuja, ja ilmestyivät kuutisen kertaa vuodessa. Lehdissä on pääkirjoitus, kirjoituksia paitsi ajankohtaisista tapahtumista niin myös juutalaisuudesta, sionismista ja antisemitismistä yleensä sekä pikku-uutisia eri maiden juutalaisten tilanteesta ja Israelista. Tätä tutkimusta varten selailimme Hatikwahin numeroita vuosilta 1935-36 ja Hazoharin numeroita vuosilta 1936-39.
• 1990-luvun lehdistä saimme tarkasteltavaksi vuodesta 1979 lähtien ilmestyneen Ha-Kehila lehden 94-95 vuosikerrat eli kuusi numeroa per vuosi sekä tämän vuoden ensimmäisen numeron. Lehti sisältää ajankohtaista tietoa seurakunnan tapahtumista, uutisia juutalaisista maailmalla ja Israelissa sekä artikkeleita juutalaisesta kulttuurista niin Suomessa kuin muuallakin. Artikkelit olivat jakautuneet miltei tasan suomen- ja ruotsinkielisiin.
• Lehtien lisäksi tutustuimme seurakunnan vuosikertomuksiin vuosilta 1993-95.

LÄHDE3 http://www.hs.fi/kulttuuri/a1388293031438

• Samuel Skurnik in väitöskirja

LÄHDE4 ( objektiivinen)

• http://hirvasnoro.blogspot.se/2005/08/elina-sanan-luovutetut-kirja.html
  https://kirja.elisa.fi/ekirja/mannerheimin-luotettu-mies-eversti-aladar-paasosen-elama-ja-toiminta
  
  
•  LÄHDE5
  
  Suomi 24 palsta Yhteiskunta> "juutalaisuus"on tyyppi esimerkki siitä, että suomalaisetkin koko spektristä  häiritsevät kuin palkkatyönä pientä ja ainoaa foorumia, joka Suomi24 .ssä edustaa juutalaista foorumia.