BBC artikkeli Guernesyn saaren historiasta

• BBC:n antama tieto eräästä  holokaustin välttäneestä juutalaisesta naisesta Guernseyn saarelta. 

http://www.bbc.com/news/world-europe-guernsey-38744583 

(Tämä artikkeli kertoo saaresta Guernsey ja koska en ole koskaan kuullut sellaisesta saaresta  otan artikkelin talteen. ja haen saaren kohdan kartalta).

Muuta tietoa: 

• Kaksi päivää sitten Kanaalisaarten (Jerseyn ja Guernseyn)nykyinen väestö vietti Holokaustin muistopäivää. Tässä yhteydessä on tekstidokumentti seuraava.
•  People across the Bailiwicks will gather at ceremonies to mark Holocaust Memorial Day today.
  The day is a national mark of respect for victims of the Holocaust and genocide around the world.
  It falls on the anniversary of the liberation of the Auschwitz concentration camp by soldiers of the Soviet Army in 1945.
  During the Occupation, approximately 13,000 people from Jersey and Guernsey were sent to prison for acts of resistance against the Germans.
  Around 250 islanders were sent on to Nazi prisons or concentration camps.
  Services will take place at Jersey's Maritime Museum and outside the Town Church in Guernsey.
  
  Last updated Fri 27 Jan 2017

LÄHDE:  http://www.itv.com/news/channel/2017-01-27/channel-islands-remember-holocaust-victims/

• Guernsey, juutalaista historiaa kanaalisaarilta The Channel islands

 https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_the_Jews_in_Guernsey

Suomennostani:  Tämä Guernseyn  saari kuuluu Englannin kanaalisaariin, The Channel islands. Nämä kanaalisaaret olivat ainoa osa Iso-Britanniaa, jonka saksalaiset miehittivät II maailmansodan aikana. Arvellaan, että pieni juutalainen väestö kuljetettiin tuholeireille eikä uskota kenenkään jääneen henkiin. Toisen maailmansodan jälkeen tapahtui kuitenkin lievää elpymistä juutalaisessa elämässä ja seurakunta perustettiin  vuonna 1962 jälleen.  Vuonna 2004 oli juutalaista väestöä  noin 120 henkilöä.

 http://www.jewishvirtuallibrary.org/channel-islands

CHANNEL ISLANDS, small archipelago off the coast of Normandy belonging to Great Britain. Jews seem to have lived there in the Middle Ages. A London Jew named Abraham was described in 1277 as being from "La Gelnseye" (Guernsey). The converted Portuguese Jew, Edward *Brampton , was appointed governor of Guernsey in 1482, and a few Jewish traders are recorded there in the second half of the 18^th century. However, they did not set up a communal organization. Jews settled in Jersey in the first half of the 19^th century. In 1843 J. Wolffson organized a diminutive community in St. Helier (Jersey), which died out in about 1870. Some Polish Jews settled in Jersey in 1892 without reestablishing a community. W.H. Krichefski (1916–74), born in Jersey, was a Jersey senator. The Channel Islands were the only part of Great Britain occupied by the Germans in World War II. It is believed that the small Jewish population was deported to extermination camps; none is believed to have survived. A slight revival of Jewish life took place after World War II and the present-day community was founded in 1962. In 2004 its Jewish population was estimated at about 120.

• Suomalainen Wikipediatieto  Guernseyn saaresta. 
•  https://fi.wikipedia.org/wiki/Guernsey

Guernsey (virallisesti Bailiwick of Guernsey) on Ranskan Normandian rannikolla sijaitseva brittiläinen erillisalue (crown dependency, kruununsiirtomaa), joka ei ole osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä Euroopan unionia. Sillä on laaja itsehallinto ja lisäksi omat konsulit kaikilla muilla Kanaalisaarilla  Jerseytä mukaan laskematta. Guernseyn saaren lisäksi siihen kuuluu Alderney, Sark, Herm, Jethou, Brecqhou, Burhou ja muita pikkusaaria. Saaret sijaitsevat noin 50 kilometriä Ranskan rannikosta länteen.^[1]

Sisällysluettelo

• 1 Maantiede
• 2 Historia
• 3 Väestö
• 4 Talous
• 5 Lähteet
• 6 Aiheesta muualla

Maantiede. Saaren etelärannikko on 90 metriä korkea jyrkänne. Pohjoispuoli on alavampaa. Joet ja purot virtaavat yleensä etelästä pohjoiseen syvissä jokilaaksoissa.^[1] Guernseyn pääkaupunki on St. Peter Port, jossa oli vuonna 2015 18600 asukasta.^[2]
Historia. Guernseyn alueella on ollut asutusta 10 000 vuotta eaa. Noin 9 000 eaa. jääkauden sulamisvedet tekivät siitä saaren. Maanviljely alkoi neoliittisella kaudella ja jatkui pronssikaudella. Esihistorialliselta ajalta on hautakammioita ja kivenjärkäleitä.^[3]
Roomalaiset valtasivat saaren ajanlaskun alussa. Heidän vetäydyttyään tulivat frankit, normannit ja viikingit. Nimi "Guernsay" tullee viikingeltä ja liittyy nimeen "vihreä saari". Normannit ovat hallinneet saarta vuodesta 933,ja heidän lakejaan on edelleen käytössä.^[3]
Taloudellinen kukoistus 1600-luvulla liittyi Englannin ja mannermaan väliseen kauppaan ja salakuljetukseen.^[3]
Molemmat maailmansodat koettelivat väestöä kovasti.^[3]
Väestö.  Vuonna 2014 Guernseyn asukasluku oli 62 711. Viime vuosina väkiluku on pienentynyt muutamilla sadoilla vuosittain. Kun muualla Britanniassa väestönlaskenta tehdään kymmenen vuoden välein, Guernsey aloitti ensimmäisenä alueena väestömäärän sähköisen seurannan, mikä mahdollistaa uusien lukujen tuottamisen joka vuosi.^[4]  Saarten virallinen kieli on englanti ja ranska, mutta pieni vähemmistö (vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan 1 327 eli noin kaksi prosenttia) puhuu äidinkielenään dgèrnésiaisin (guernésiais) kieltä.
Talous. Saaren talouden pääpilari on turismi. Puutarhanviljely on myös merkittävää ja saarella kasvatetaan omaa karjarotua. Guernseyhin maahanmuutto on tiukasti rajoitettua.
Eräs tunnettu guernseylainen on YouTubeen videoita tekevä W2S, jonka kanavalla on yli kahdeksan miljoonaa tilaajaa^.

• ^{Guernseyn vapautus 1945}
• ^{https://www.youtube.com/watch?v=prGeoO4bgUw}

Tänään löysin laulun sanat suomeksi! Jiddishe Mame

https://www.youtube.com/watch?v=msXoInq243c

 Opiskeluaikana kun asuin Turussa, tein joskus matkoja Leningradiin ja Tallinnaan. Leningradissa löysin yhdestä kaupasta levyn, jossa oli tekstiä tavallisilla kirjaimilla: meine Jiddishe Mame.  Ostin levyn ja kuuntelin sitä Suomessa. Kuinka monta kertaa- en tiedä!  Minusta  se oli  erittäin ihana laulu, tosin ymmärsin siitä vain otsikon sanat meine  jiddishe Mame.

Tänään 24.1. 2017 sattui erikoinen asia: tein tavallisen keskiviikkokävelyni suomalaiseen yhdistykseen  Iltatähteen ja päätin tällä kertaa lainata suomalaisen kirjan luettavaksi. Hyllyssä oli yllättäen juutalaishistoriaa käsittävä sana: Kaaskammion varjossa.  Mutta kirjan oli tehnyt suomalanen. Aloin selata kirjaa. Siitä kävi ilmi, että  suomalaisiakin oli todella ollut kaasukammioitten varjossa. Siteeraan tekstiä  Oskar Reposen kirjasta:

Kirjailija pyysi  "Saksan rannikolla syyskuun alussa vuonna 1944 internoitujen suomalaisalusten "Mercatorin" ja " Ellenin"miehistön jäseniä Seppo Uhrmania, Henny Haukkalaa, Kerttu Grundia sekä Mikael Barmania muistelemaan elämäänsä Stutthofin keskitysleirillä, jonne neljän suomalaisaluksen miehistöt vietiin. Näistä 90 suomalaisesta merimiehestä, joista 12 oli laivojen palkkalistoilla ollutta naista, palasi sodan jälkeen Suomeen luultavasti 86 - kaksi suomalaista menehtyi keskitysleirillä kranaattikeskityksessä ja kaksi Ruotsin sairaaloissa pilkkukuumeeseen.
 Jo vuosia aiemmin " - kirjailija kertoo- " olin haastatellut Kaunialan sotavammasairaalassa elävää Katariina Frondeliusta, jota Pölitzin keskitysleirillä kidutettiin ankarasti. Pölitzin leirillä, joka oli Stutthofin keskitysleirin alaleirejä, oli tiettävästi 119 suomalaista, joista Katariina Frondeliuksen mukaan vain nelisenkymmentä selvisi elossa kotimaahansa."
"Seppo Uhrman muisti, että  pursimies Veijo Johansson piti Stutthofin leirillä koko ajan päiväkirjaa--- hänen päiväkirjansa on  ainutlaatuinen muistelmateos, joka sisälsi perusteellisen kuvauksen erään ihmisryhmän, suomalisten merimiesten kokemuksista natsi-Saksan keskitysleirillä." -" selonteon tuosta  helvetistä  suomalaisten silmin katsottuna".
Rva Lilly Miller  ( ortodoksijuutalaisten vanhempien, Jehuda ja Anna Rosenbaum   tytär, Moses Rosenbaumin sisar ) oli 12- 13 vuotias, kun venäläiset vapauttivat toukokuussa 1945  Stutthofin leirin. 1940-luvun lopulla  hän tuli Suomeen isänsä veljen perheeseen   Myös hänen elämänsä varhaisvaiheen tapahtumia on kerrottu tässä kirjassa. Siinä yhteydessä on myös sanat lauluun Jiddishe  mame.( Kirjan sivuilla 64-5). Kirja antaa myös historiallista  taustaa tälle laululle.
Lilly Rosenbaum kuuluu maailmanhistoriassa niihin henkilöihin, joiden  tehtävänä Jumalalta  on ollut antaa tietoa kansansa uhrien kohtaloista muulle maailmalle,   sillä mikään vääryys maailmassa ei jää ilman silminnäköijää ja todistajaa.
http://www.hum.fi/eloonjaaneet-kertovat/lilly-millner/
 
LÄHDE:  Kirja
 Oskar Reponen (1928- 1997) : Kaasukammion varjossa
ISBN 951-54-0289-1.
Uusi Kirjakerho Helsinki.  Amer yhtymä Oy Weilin+Göösin kirjapaino Espoo 1981.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskar_Reponen

JIDDISHE MAME

Kuka suojaa lastaan
jos meitä ympäröi jokin paha?
Kuka valvoo yöt
kun lapsella on jokin vaara?
Ei ole vaikea vastata;
jokainen tietää;
sana on meille sangen kallis:
rakas äitimme.

Kuka on onnellisempi kuin äiti
kun lapsi oppii kävelemään?
Jokainen äiti haluaa
että rauha vallitsisi maailmassa.
Hänen suurin toiveensa on
että pommeja ei enää putoaisi.
Äiti haluaa että lapsi kasvaisi
ja olisi terve.

A jiddishe mame:
hän on parasta maailmassa-
A jiddishe mame:
voi kuinka katkeraa
jos häntä ei ole.

Kiittäkää Jumalaa
että hän on. 
Kuinka surulliseksi ja pimeäksi
elämä muuttuisikaan
kun hän poistuu luotasi.
Veden ja tulen läpi  hän syöksyy
lapsensa tähden...

25.1. 2017

Transliteration:
Ikh vil bay aykh a kashe fregen, zogt mir ver es ken
Mit velkhe tayere farmegen bentcht got alemen?
Men koyft dos nisht fir kayne gelt, dos git men nor umzist
Oon dokh az men ferlirt dos, oy vi treren men fargist
A Tzvayten git men kaynem nit, es helft nisht kayn gevayn
Oy, ver es hot farloyrn, der vays shoyn vos ikh mayn.

A Yiddishe Mame,
Es gibt nisht besser oif der velt
A Yiddish Mame,
Oy vey vi bitter ven zi felt
Vi shayn in likhtig iz in hoiz ven di mame iz do
Vi troyerig finster vert ven Got nemt ir oif Olam Haboh

In vasser in fayer volt zi gelofn far ihr kind
nisht halten ihr tayer, dos iz gevis di gresten zind
Oy, vi gliklekh un raykh iz der mentsh vos hot
Aza shayne matuneh geshenkt foon G-t,
Nor ayn altichke Yiddishe Mame,
Oy, Mame Mayn!


איך װיל ביי אייך אַ קאַשע פֿרעגען, זאָגט מיר װער עס קען,
מיט װעלכע טײַערע פּאַרמעגען בענטשט ג־ט אַלעמען,
מ’קױפֿט דאָס נישט פֿאַר קײַנע געלט, דאָס גיט מען נאָר אומזיסט,
און דאָך אַז מען פֿאַרלירט דאָס אױ, װי טרערן מען פֿערגיסט,
אַ צװײטען גיט מען קײנעם ניט’ עס העלפֿט נישט קײַן געװײַן,
אױ, װער עס האָט פֿאַרלױרען, דער װײס שױן װאָס איך מײַן
אַ ייִדישע מאַמע, עס גיבט נישט בעסער אױף דער װעלט,
אַ ייִדישע מאַמע, אױ װײַ װי ביטער װען זי פֿעלט,
װי שײַן און ליכטיג איז אין הױז װען די מאַמע איז דאָ,
װי טרױעריג פֿינסטער װערט װען גאָט, נעמט איר אױף עולם הבאַ
אין װאַסער אין פֿײַער װאָלט זי געלאָפֿן פֿאַר איר קינד
נישט האַלטן איר טײַער, דאָס איז געװיס די גרעסטע זינד,
אױ װי גליקליך און רײַך איז דער מענטש װאָס האָט,
אַזאַ שײַנע מתנה געשײַנקט פֿון ג־ט,
נאָר אײן אַלטיטשקע ייִדישע מאַמע,
אױ מאַמע מײַן


Translation:
I’d like to ask of you a question, tell me who knows
With which dear possession does G-d bless everyone
It cannot be bought for no money, it’s given only for free
And when it is lost, how many tears are shed.
A second is given nobody, no cry can help,
Oy, he who has lost it, he already knows what I mean.

A Yiddishe Mame
It doesn’t get better on this earth
A Yiddishe Mame,
How bitter when she is missing.
How nice and bright it is at home, when the Mame is here
How sad and dark it becomes, when G-d takes her to Olam Haba (The World to Come)

In water, through fire, she would have run for her child
Not to hold her dear, is surely the greatest sin,
How lucky and rich is the one who has
Such a beautiful gift presented from G-d
Like and old Yiddishe Mame
My Yiddishe Mame!

Riitaa U:S: Suurlähetystön tulevasta sijainnista

A member of the Fatah leadership has called on the Palestinians to cut ties with the staff of the American embassy, and close the PLO offices in Washington, should the Trump administration move the US embassy from Tel Aviv to Jerusalem.

He told the Palestinian newspaper that if the embassy is moved, it will be possible to submit a United Nations Security Council resolution demanding that the United States relocate back to Tel Aviv, as the missions of Costa Rica and El Salvador did in the past.

The White House spokesman Sean Spicer said on Sunday that the administration was at the "verry beginning stages" of even discussion the subject. Aides said no announcement of an embassy move was imminent.
IBA uutiset 23.1. 2017 

Mitä tuollaiseen riitaan nyt sanoisi? Suurlähetystöhöän tulisi palvelemaan niin israelilaisten  kuin palestiinaalisten asioita  jolloin loogisesti  käytännöllisin paikka olisi Jerusalem.
Mutta jos riita kovasti pahenee, voisi ehdottaa puoliväliä: Temppelin ihanan vuoren ja  Länsimeren väliin keskivaiheille.  Aivan uuteen maaperään, josa ei aiemmin ole rakennuksia.

Ze´ev Jabotinsky (1880-1940) , Leader, Writer, Poet, Prophet

 Tänään israelin TV1 ohjelmassa oli kertomus Juudan kansan  profeetallisesta kirjailija-runoilijasta Ze´ev Jabotinskystä
https://www.knesset.gov.il/lexicon/eng/zabotinski_eng.htm

Ze’ev Jabotinsky

A Zionist leader – the founder of the Revisionist Movement and Betar, a writer, poet, publicist and translator. Jabotinsky was born in Odessa, Russia (presently in the Ukraine) on October 18th, 1880. He was given a liberal education, as traditionally given under the Jewish emancipation, with little formal Jewish education. Upon his graduation he left Russia to study law in Italy and Switzerland, while serving as a correspondent in these countries for notable Russian journals. His writings – some signed under the penname “Altalena” – granted him a reputation as an accomplished writer in the Russian language. Jabotinsky devoted himself to Zionist activity following the Kishinev Pogroms in 1903 and later. He struggled for minority rights in Russia and was elected soon thereafter as a delegate to the Sixth Zionist Congress, the last one attended by Herzl. His other activities included promoting the revival of the Hebrew language and culture. At the outbreak of the First World War in 1914, Jabotinsky served as a military correspondent and was stationed at different fronts. In Alexandria, Egypt he met with Joseph Trumpeldor and became active in the formation of the Jewish Legion within the British Army. The first legion was installed in August 1917 and he served in it with the rank of Lieutenant, participating in battles in the Jordan Valley and in the conquest of As-Salt in Transjordan from the Turks. During Passover 1920, Jabotinsky led the defense forces in Jerusalem. He was arrested by the British for illegal possession of weaponry and sentenced to 15 years of imprisonment and penal labor in Acre Prison. The public reaction to his sentence gained him his parole. In 1921 he was elected as a member of the Executive of the Zionist Organization (later known as the World Zionist Organization), taking part in the establishment of “Keren Hayesod” (United Israel Appeal). Two years later he retired from the Executive in protest against the policy of Chaim Weizmann, which he felt was not doing enough to promote the prospect of a Zionist state. In 1923 he founded and headed the Betar Movement in Riga, Latvia – aimed to educate youth in a militant and national spirit. Two years later, in 1925, he formed the Revisionist Zionist Alliance and became a leading spokesman of the opposition within the Zionist Congress. Jabotinsky settled in Eretz Yisrael in 1928, editing the daily newspaper “Doar HaYom” and conducting a variety of political activities. In 1929 he traveled abroad to hold a series of lectures, but when he tried to return, the British did not permit him entry. In 1933, Jabotinsky concentrated most of his time on clearing the names of his fellow members of his movement who were accused of murdering Chaim Arlozoroff. The following year in London, he and David Ben-Gurion signed three documents intended to reduce the tensions between the right-wing and left-wing factions in the Yishuv and the Diaspora. Despite their mutual agreement, the documents were not approved by the members of the Zionist Organization. Jabotinsky retired from the Zionist Organization, together with his Movement, following the rejection of his demand to declare that the Zionist aspiration is the establishment of a Jewish state. He then formed the New Zionist Organization (NZO). In 1937 Jabotinsky obliged to serve as the Supreme Commander of the Etzel, the militant branch of the Revisionist Zionist Alliance, and supported its actions against the policy of restraint towards the Arab rioters. He also expressed his objection in principle to the Partition Plan, which was presented by the Peel Commission and accepted for negotiations by the Zionist Organization. As Chairman of the New Zionist Organization, Jabotinsky connected with foreign governments and political organizations. As head of the Betar Movement he dealt with educating Jewish youth. His three organizations – the Etzel, NZO and Betar – worked together to promote illegal immigration to Eretz Yisrael. Before the outbreak of the Second World War, Jabotinsky warned that the Jewish people are facing destruction and called to the Diaspora Jewry to “exterminate the Diaspora before it exterminates them.” As the war broke, out he lobbied in the United States and Great Britain for establishment of a Jewish defense force to fight alongside the Allied Forces against Nazi Germany. Jabotinsky passed away from a heart attack on August 4th 1940, during a visit to a Betar summer camp in New York. He ordered in his will that the removal of his remains for burial in Eretz Yisrael should only be executed by a Hebraic government. This was fulfilled in 1964, when Prime Minister Levi Eshkol, unlike his predecessor David Ben Gurion, ordered Jabotinsky to be brought for burial in Israel. The remains of Ze’ev Jabotinsky and his wife Johanna were reinterred on Mount Herzl in Jerusalem. The literary legacy of Jabotinsky was published in 18 volumes during the 1950’s. More recently, his letters were published. Streets and institutions were named after him statewide. On March 23rd 2005, the Jabotinsky Law was passed, setting a memorial day in his honor. Jabotinsky’s writings and manuscripts, as well as all publications on him worldwide in different languages, are preserved in the Jabotinsky Institute in Tel Aviv.

Safiirinen vaunu

Kun aika kerran pysähtyi
ja Tawnit  taivaan jähmettyi
jäi maahan silloin hetkeksi
Huone,  Vaunu,  Safiiri,
Sukukuntarajalla
aikakauden vaihteessa.

http://www.hagalil.com/israel/rabin/israel/oslo.htm

Vaan nyt jälleen vuorella
kuin Jizhak Rabin huoneessa
Ja nousen ylös polkua,
kuuntelen neuvottelua.
Sukukunnat koottuna
kaikki  ne kaksitoista
ja alueitten rajoilla
on maan veronkantaja.


20.1. 2017  

Yohanan Sarai Z"L

 Minun lempilaulujani hebrean  kielellä on ollut Ha-Sela Ha-Adom, mutta en ole tiennyt mistä vuoresta säveltäjä ja kirjoittaja  lauloi. Ajattelin että se oli symbolinen laulu.  Tänään uutisista kuulin että Johan Sarai on poistunut ajasta iäisyyteen. Z"L- ja niin etsin hänestä tietoa ja varsinkin tietoa tästä laulusta.  Löysin tietoa laulusta:

https://www.degruyter.com/downloadpdf/j/tra.2015.13.issue-2/tra-2015-0011/tra-2015-0011.xml

•  ja kuviakin http://travel.walla.co.il/item/3027011
  
  PB103
  Open Access
  Dominik Peters
  Abstract
  The Palmach was the backbone of the pre-state Yishuv militias fighting for the independence of Israel. However, its impact went beyond the battlefield and still resonates in the cultural arena of modern day Israel. The exclusive elite group was a beacon of cultural as well as pedagogical values influencing the state, such as theYediat ha-Aretz principle and the thereby interwoven Wanderlust. Therefore, I will try to show how Haim Hefer, the prominent Palmach poet and songwriter, prolonged this hiking tradition through the years of early statehood and implemented it in his famous song ha-Sela ha-Adom (“The Red Rock”) about the clandestine treks to the mythical Nabatean city of Petra in Jordan by Meir Har-Zion and many others. I will argue that the pop-cultural heritage of this particular song—although deeply rooted in the cultural matrix of the Yishuv—is a theme and topic of controversy to this day
  

  •  ...
    2015; 13(2): 103–115, DOI: 10.1515/tra-2015-0011
    110- 111
    back to Israel; Levi paid for his Wanderlust with his death. He was shot. The influence of the Palmach admirer Har-Zion on them had been tremendous, as Berman recalled years later: “In our thoughts Meir Har-Zion was like a demigod.”However, this march wasn’t the end of the “Petramania.” In March 1957, Menahem Ben David and Ram Pragai, both graduates of the Kedouri agricultural school, a pedagogical beacon of Labor-Zionism, the paratrooper Kalman Shelef Shlafsky, and Dan Gilad, who had served in the 101 Unit for a short time, set out for Petra. For these youngsters, none of them older than 23, crossing the border space was a dream larger than life. Ram said to a
    friend who wanted to convince him not to hike to Petra: “For us the way to heaven goes over Petra and not over
    Tel Aviv.” All of them were shot dead. In November of the same year, two more failed in their attempts to fulfill their dream: 24-year-old Amiram Shai from Moshav Kfar Haim and 21-year-old Mordechai Tovi from Ramle snuck
    into Jordan with the intention of reaching Petra, but they were killed.
    Concerning the group of five in 1953, Anita Shapira argues: “They still had not comprehended the real meaning of a border and the dangers inherent in a stealthy crossing” and “did not believe they were endangering their lives by embarking upon this venture.” On the other hand she claims that those “who attempted the trek in 1956 and 1957 were well aware of the perils it entailed and saw this as a dimension of Petra’s challenge.” I believe the portrayal of naïveté regarding the 1953 group is inaccurate since the whole generation was aware of the real meaning of the state borders, and I suggest therefore not to distinguish between the motivation and aspiration of the two different groups (1953 and 1956/1957). There was no fundamental change in the understanding of the meaning of a border in these three years.
    The Forbidden Song About the Forbidden City
    On April 15, 1958, six months after the deadly trek to Petra by Amiram Shai and Mordechai Tovi, Haim Hefer wrote the lyrics and Yochanan Sarai the melody for a ballad called ha-Sela ha-Adom
    (“The Red Rock”) published by Hed-Artzi. The pop song was sung by Arik Lavie, who was born as Leo Alexander Inselsbacher 1927 in Leipzig,
    Germany, who joined the Carmel military entertainment troupe in 1949, attended the Cameri Theater and had in addition to the Red Rock song other hits like the pre-1967 war song “Nasser is waiting for Rabin.” The Red Rock
    songs theme was a hike to Petra: 
    Across the mountains and the desert /
     the legends say, there’s a place /
     that a living person has not yet returned
    from, / it’s called the red rock. / 
    Ho, the red – red – rock.
    Three went on the way with the sunset, / 
    facing the mountains red scorching, / 
    an old dream, a map and a water
    bottle /
    they did take to the red rock. /
     Ho, the red – red – rock. 
    The first went as scout, lifting his face, /
     looking at the stars up high, but the view that his eyes saw – /
     was the sight of the red rock / Ho, the red – red – rock. 
    In the Wadi, they camped between stones some time, / 
    one said, like being dreamhit: /
     My eyes see – her face is
    white. /
    His buddys answered: the red rock. / 
    Ho, the red – red – rock. 
    The rotating sun beat on their heads /
     they breathe in desert dust and heat, /
     and, all of a sudden, as if their blood
    ran cold /
     they saw the red rock.
     Ho, the red – red – rock.

Istanbulin uudenvuoden yön joukkosurma

 Klo 12: 48 Reuters: http://uk.reuters.com/article/uk-turkey-attack-israel-idUKKBN14L0ZE?il=0
On totettu 19 vuotiaan israelilaistytön olleen menehtyneitten:  joukossa

An Israeli woman was among the dead in an Istanbul nightclub attack that killed at least 39 people, the Israeli Foreign Ministry said on Sunday.
She was identified as Leanne Nasser, 19. Israeli media reports said she had been at the club with three friends from her home village of Tira in central Israel, one of whom was wounded in the shooting attack.
In a statement at the weekly cabinet meeting on Sunday, Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu said: "We saw over the weekend ... another deadly attack in Turkey. We send condolences to the families of those who were murdered and best wishes for recovery to the wounded."
(Editing by Jeffrey Heller)



http://www.bbc.com/news/world-europe-38481521
(maskeerautuneet joukkosurmaajat ovat vielä vapaalla jalalla)

BBC:n mukaan ainakin 39  sai surmansa tässä öisessä  insidenssissä Istanbulsissa:
Walla kertoo: 
16 ulkomaalaista kansalaista on kuolleitten  joukossa ja 69 henkilöä on saanut vammoja ja heidän joukosssaan  on yksi  keskivaikeasti vammoja saanut israelilaisnainen. . 
Vielä yksi israelilainen  nainen on kadoksissa sikäli, että Israelissa olevat omaiset  eivät ole saaneet häneen yhteyttä. ( Omaisten kommunikaatioyhteys katkennut 19 vuotiaaseen Lian  Neser (Naser?7Aruz7)- nimiseen tyttöön)  Todennäkösesti terroristi  oli pukeutunut joulupukiksi ja murhannut  ensin vartijat ja  sitten  surmasi  massoittain uudenvuoden juhlaa viettävien joukkoa ja onnistui pakenemaan. Mikään organisaatio ei ole vielä ilmoittaunut vastaavansa  insidenssistä.
Yöklubissa oli 500-600 juhlijaa insidenssin tapahtuessa   - sali  oli kaupungin suosituimpiin kuuluvia juhlapaikkoja ( moadon Reine) ja sinne kertyy myös monen maan  turisteja . Klubi sijaitsee Bosborin  salmen rannassa Euroopaa vastapäätä.  Aasian ja Euroopan rajalla.  Insidenssi alkoi paikallista aikaa klo 1:15 ja juhlatilassa olleista ihmisistä monet sadat hyppäsivät veteen Bosborin salmeen ja poliisi pelasti heitä. Silminnäkijöitä siteeraten kerrottiin että oli joitakuita terroristeja, jotka  huusivat arabiaksi.
"Meillä oli  hyvät juhlat ja viihdyimme ja  yhtäkkiä ihmiset alkoivat paeta.  Aviomies   sanoi, ettei tarvitse pelätä ja suojasi .Ihmiset vain talloivat  yli. miestä ammuttiin kolmeen kohtaan, Onnistuin saamaan itseni  ulos- Se oli kauheaa " Sinam Avinik kertoi;  hän näki ihmisiä kieriskelevän yltä päältä  veressä. Hänen sanojensa mukaan oli siellä ainakin kaksi terroristia.

 אזרחים זרים נמצאים בין ההרוגים, ו-69 איש נפצעו, בהם ישראלית שנפגעה באורח

בינוני. ישראלית נוספת עדיין לא יצרה קשר עם קרוביה בארץ. ככל הנראה, מחבל מחופש לסנטה קלאוס רצח את השומרים וטבח במבלים שחגגו את השנה החדשה, והצליח להימלט. שום ארגון לא קיבל אחריות

עת האירוע היו במקום בין 500 ל-600 חוגגים. המועדון נחשב לאחד הפופולריים ביותר בעיר, שאליו מגיעים גם תיירים זרים רבים. הוא משקיף על מצרי הבוספורוס המפרידים בין חלקה האירופי והאסייתי של טורקיה. האירוע החל בשעה 1:15 לפי שעון מקומי, וכמה ממאות האנשים שהיו במועדון קפצו למים מגשר בוספורוס וחולצו על ידי המשטרה. בהורייט ציטטו עדי ראייה שסיפרו כי היו כמה חמושים וכי הם צעקו בערבית. "בילינו ונהנו, ופתאום אנשים התחילו להימלט. בעלי אמר לי ללא לפחד וקפץ עליי. אנשים דרכו עליי. בעלי נורה בשלושה מקומות", סיפרה סינם אויניק. "הצלחתי להידחף ולצאת, זה היה נורא", היא הוסיפה, ותיארה אנשים שהתבוססו בדם. לדבריה, היו שם לפחות שני חמושי
Musitiin 1.1. 2017