Leta i den här bloggen

söndag 21 april 2013

Yhden Jumalan tunnustajat ja yksi Moorian vuori.

Koska nyt ei ole mahdollista , että juutalaiset  administroisivat koko Moorian vuoren hengellisenä tarkoituksena rakentaa temppeli Jumalan Nimelle olisi kohtuullista, että  nämä kolme Jumalaan uskovaa uskontoa sopisivat kolmasosasta Moorian vuorta  niin, että kaikille olisi paikka Jumalan silmäterän alla. Kaikki ovat Aabrahamin lapsia. Juutalaiset ovat  Aabrahamin Iisakista. Muut seemiläiset ovat  Aabrahamin muista pojista. Kristikunta on uskon kautta tulleet Aabrahamin lapsiksi omaksuen Aabrahamin uskon siten kuin messiaaninen juutalainen seurakunta 2000 v sitten Jerusalemin kokouksessa   muille kansoille määräsi  porttina Aabrahamin lapseuteen ja Pietari oli  yksi niistä portinvartijoista, joilla oli avainsanoma tässä asiassa.  Hänen seurakuntansa kokoontui Temppelissä, kunnes vihollisvaltiot pakanat  tekivät Jumalan palveluksen mahdottomaksi  Moorian vuorella.
Nyt rukous on mahdotonta Aabrahamin  lasten keskeisen kuolettavan vihan takia. Tosin välillä pohdin onko ollenkaan  mahdollista että nykyajan  Israelia vihaavat arabikansat olisivat jotenkin geneettisesti Aabrahamin jälkeläisiä. Ehkä ei ainakaan ne joitka haluavat invasoitua israeliin. Enemminkin ne, jotka ovat perinnäisesti omissa maissaan arabian niemimaan  upporikkaiten resurssien muilla alueilla.  Aabraham lähetti muita lapsiaan niille  muille alueille ja vain Israel , Iisakin ja Jaakobin laposet   juurrutettiin  Israelin alueelle.

  Mutta viha joka Israelia kuristaa on sellaista  "uskovien" keskeistä  (säälimätöntä, kovaa, julmaa)  vihaa  joka tavallaan on eri asia kuin   epäjumalien palvojista tai saatanan palvojista  nouseva  luonnollinen viha- vaikka käytännössä viha on  aina samanlaista  tuhovoimaa.

 Pitääkö odottaa kauan ennen kuin Aabrahamin kaikki uskon lapset saavat jalansijaa rukoukseen Pyhällä Vuorella.  

Katson että mahdolliset geneettiset Aabrahamin siementä olevat  islamilaiset, jotka ovat omaksuneet perinteisiinsä  perustuvan uskonnon, ovat tavallaan itse luoneet itselleen  mielestänsä paremmin sopivan uskonnon, ikivanhan juutalaisuuden ja siitä kehkeytyneen  kristinuskon verrokin ja islamissa  onkin  koottuna  kansanperinnettä  kaukaisilta ajoilta , joten siinä on kansallisepoksen ominaisuutta. Muta  Juudan kansalle oli  varhain annettu  konservoitu,  samana pysyvä  kirjallinen sanoma ja kristikunt aoppi  Israelille annetusta sanomasta ja kansoista jokainen valitsee ja seuloo siitä itselleen sopivia kohtia. Kaikissa Jumalaa tunnustavissa uskonnoissa on tuo sama inhimillinen itsevalitun uskon merkki. Kukaan ei toteuta muuta kuin sitä osaa minkä katsoo itselleen soveltuvan.

Ja jokaisen uskon naisille tarvitaan  oma alueensa. Jokainen usko, uskontojen  miehet,  vielä luovat oman  naiskäsityksensä mukaisen mahdollisuuden naisille  toteuttaa uskoa.

Rukousta varten tulee naisten ja miesten vetäytyä eri osastoihinsa myös Uuden Testamentin mukaan. Joka ei niin  tee, ei tunne Pietarin ja Paavalin opettamaa seurakuntakuria mikä taas  on vain harvan nykykristityn seurakunnan omaksuma.   Monessa tulkinnassa tosiaan naisilla on  aika vaikea osuus , ei paljon pakanauskonnoista eroava. Jeesuksen, jumalanPojan,   selitys naisen  osasta on ikäänkuin vielä aukenematon  sinetti.

Siis itse asiassa tarviaan kuusi sektoria.  jotta kaikki jotka rakastavat Jumalaa, voivat  tulla rukoilemaan ja kiittämään Häntä Moorian vuorella, kunnes Jumala  tai myöhemmine  ilmitulevat käytännölliset tosiasiat tai  suuremopi ihmiskunnan toleranssi ja järki  antavat  lisäohjeita.

 Pitäisi olla sen verran noyryyttä kaikissa näissä, jotka ovat omasta mielestään oikeassa,  antaa aikakautensa erilaisuuden takia  arvoa myös toiselle, koska kaikki nyt olemme aikakausien ja kulttuurien  aikajanojen leikkauspisteessä. ensimmäisen kerran  koko universumin  ihmissukupolvien historian aikana.Vaikka  omat keskiajan piirteensä on nykyajassakin.



Aamulehden totuuksia

Päivitetty 21.4.2013 17:29, julkaistu 21.4.2013 17:28

Juutalaisilta vaadittiin vuokrarästejä keskitysleiriajalta


STT, AFP
Amsterdamissa tutkitaan, joutuivatko juutalaiset maksamaan vuokraa asunnoistaan ollessaan keskitysleireillä toisen maailmansodan aikana.
Juutalaisilta vaadittiin vuokrarästejä heidän palattuaan keskitysleireiltä vuonna 1946. Vuokria perittiin, vaikka heidän kotinsa oli tuhottu tai se oli ollut heidän poissaollessaan natsien valtaama.
Suurin osa velkomisen kohteeksi joutuneista oli juutalaisia, mutta mukana oli myös muita kaupungin vuokralaisia, jotka eivät pystyneet maksamaan vuokriaan sodan takia.
Asia paljastui nuoren taidehistorian opiskelijan tutkiessa kaupungin arkistoja. Amsterdamin kaupunginhallitus on luvannut selvittää asian perinpohjaisesti.
Alle neljännes Amsterdamin juutalaisista selvisi hengissä natsien miehityksestä vuosina 1940–1945.

Grattis till Jörgen och Välsignelse!

  JPost kertoo Jörgen  Hassleholmin vaeltaneen jalan Pyhään Maahan ja Pyhään Kaupunkiin! Vaellukseen kului kuusi kuukautta.

Swedish man completes 5,000 km pilgrimage to Israel

By JPOST.COM STAFF
04/21/2013 16:06

Nilsson Jorgen arrives in Jerusalem through the Yaffo gate after walking 6 months from Sweden to promote world peace.

Jorgen completes his 6-month pilgrimage to Jerusalem
Jorgen completes his 6-month pilgrimage to Jerusalem Photo: Marc Israel Sellem/The Jerusalem Post
Nilsson Jorgen, a 39-year-old from Hassleholm, Sweden, completed an epic six-month trek by foot from his native Sweden to the Old City of Jerusalem on Sunday, which he entered through the Yaffo gate.

Jorgen, who identifies himself with the Military and Hospitaller Order of St. Lazarus in Jerusalem, undertook the pilgrimage in an attempt to promote world peace, and coincided his arrival to participate in the First International Jerusalem Symposium on Green and Accessible Pilgrimage which will take place on Monday as part of the global Earth Day.



In a press release, Jorgen explained his reasons for undertaking the walk, "the ancient and holy city has always been a focal point of both conflict and peace." He continued, "it is a symbol for the efforts needed to obtain a more peaceful world."

Jorgen's trip ranged over 5,000 kilometers taking him on foot through Denmark, Germany, France, Italy and Greece. After arriving in Haifa, he walked down the coast through Netanya, Raanana and Tel Aviv before cutting inland towards Jerusalem. At the end of his long journey, he was joined by his partner Rebecca for the final walk through Jerusalem.

Along the way he said he "met wonderful and generous people and hopefully encouraged others to continue talking about the issues of Xenophobia and peace."



Jorgen, who worked as a civil engineer before deciding to make the pilgrimage, has a connection with the St. Lazarus Order, a group who charge themselves with the charitable goals of "protecting and assisting the weak, helping the poor, aged, handicapped and sick."

When asked about his arrival in Jerusalem Jorgen said, "I hope Jerusalem will be a place for me to rest properly after this long walk and I will spend my time there contemplating and praying."

Jorgen is schedule to be the guest of honor at the Cool Globes exhibit at Mamila which will take place Sunday evening.

Jerusalemin Menoran sanomasta

Israelin parlamenttitalon Knessetin edessä sijaitsee suurikokoinen menorah-kynttilänjalkahahmoinen patsas.  En tiedä, onko siihen myös kytketty mahdollisuus toimia seitsenhaaraisena lamppunjalkana  tai seitsemän soihdun kantajana.  Mutta ainakin  olen nähnyt sen vaskisena hienona taideteoksena, joka on menoran muotoinen.

Taiteilija- opettajapariskutan  Moshe ja Nechama Nov  tyttärensä  (ystävättäreni ja kirjeenvaihtotoverini) kanssa   veivät minua autollaan Jerusalemin mahtaviin  nähtävyyksiin.  Kävimme Holy Land hotellin lähellä olevassa  puistossa, jossa Jerusalemin pienoismalli 1:50 sijaitsi.  Siinä Jerusalem esitetään sellaisena kuin se oli ennen Toisen Temppelin hävitystä v 70.
Näin Knessetin portin, joka Gösta Lindalin kirjassa kuvataan.  Sitten kävimme Jad- Va-Shem- dokumenttimuseossa. Heidän kanssaan myös kiersimme Siionin vuorella Hurban- synagogan raunioalueella ja juutalaisen korttelin alueella ja katselimme hienoja marmorisia  antiikkimateriaaleja, joita lojui rinteillä, katkenneitten pylväitten palasia ja pylväänpäitä kuivassa hiekkaisessa sorassa.

Mutta tässä en nyt kaikkia heidän esittämiään kohteita  kuvaa, vaan keskityn Menorasta saamiini lisätietoihin, jotka luin Gösta Lindalin kirjasta ruotsinkielellä. Suomennan tähän.  Menora oli valtavan iso. Kiersin sitä ja katselin  siihen asetettujen panelien, laattojen kohokuvien esittämää historiaa. Gösta Lindal on oattanut  selvää aivan yksityiskohtia myöten kuvallisen historian sisällöstä: Suomennan kirjan tekstiä.

Kynttilän keskuspylväässä
 on Israelin uskontunnustus: Kuule, Israel, Herra,  meidän Jumalamme, Herra on yksi.  (V Mooses 6:4). Tämän alapuolella  on Sakariaan kirjasta sanat. "Ei väellä eikä voimalla, vaan Minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot."  Keskipylvään ylin osa kuva Moosesta kohotetuin käsin siunaamassa Israelia, joka oli valmistunut etenemään taistelussa pimeyden valtoja vastaan. Sitten on Laintaulut.  Sitten kuvataan Raakel, joka itkee lapsiansa, joita ei enää ole. Sitten Ruut, josta tuli Daavidin kuningassuvun kantaäiti. Seuraavaksi on pappi Hesekielin näkyä: Kuivuneista luista alkaa  nousta ylös eloon   kansaa,  joka  vaeltaa  takaisin kohti omaa kotimaatansa. Sitten kuvataan Varsovan  geton taistelua  natseja vastaan.
Niitten kuvaustan alla on jälleen tekstiä: "Kuule, Israel,..." ja sitten on kuvia uudisasukkaista:  maanviljelijöistä, kyntäjistä ja sadonkorjaajista, talojen ja siltojen rakentajista, kaivonkaivajista ja  kallioitten louhijoista.

Keskipylvään ensimmäisessä vasemman puoleisessa haarassa  on profeetta Jesaja  eläimiä ympärillään, lampaita, gaselleja ja pienempiä eläimiä  laiduntamassa yhdessä villipetojen kanssa- mikä symbolisoi harmoniaa ja rauhaa, Israelin aatetta.  Sitten kuvataan rabbi Johanan, joka pakeni palavasta Jerusalemista ja perusti  oppilaitoksen Javneen- symbolina siitä, että Israelin henki voittaa  kaikki kriisit. Sitten kuvataan juutalaisen yhteiskunnan  menestyksekkäintä aikaa Espanjassa. Sitten Babyloniaa,  jossa juutalaiset ovat virtojen varrella  itkemässä ja kaipaamassa takaisin kotimaahansa.

Keskipylvään  toisessa vasemmanpuoleisessa kynttelikön  haarassa
 on kirjanoppinut Esra lukemassa Tooraa, Lakia, Israelin kansalle. Sitten  on Job ystäviensä kanssa ikuisessa keskustelussa hyvästä ja pahasta, uskosta ja epäuskosta. Sitten seuraa Talmud- edustaen  tarkkaa lainkuuliaisuutta. Sitten seuraa Salomon-kuninkaan kuva - hän on kukkien keskellä ja kuuntelee  lintujenlaulua.

Keskipylvään kolmannessa vasemmanpuoleisessa  kyntelikön haarassa  kuvataan Daavidia paimenpoikaa, joka voitti Goljatin- mikä osoitaa uskon voittoa vahvoista vihollisista. Sitten toivon täyttymys: Juutalaisia palaa Israelin rantamaille. Sitten  seuraava kuvaus esittää, miten Aabraham kuulee äänen taivaasta ja vastaa: "Tässä olen."


Keskipylvään oikeaanpuolen ensimmäisessä haarassa  kuvataan Jeremia profeettaa, joka  epätoivoisesti varoittaa kansaa jumalattomuudesta.  Makkabealaiset taistelevat vihollisiaan vastaan.  Hassid  symbolisoi  sitä, että Jumalaa voi rukoilla kaikkialla.    Nehemia rakentaa Jerusalemin muurit osan  väkeä ollessa turvaamassa kilpineen ja aseineen.

Keskipylvään oikeanpuolen toisessa haarassa on Hillel, Vanhin, rabbiini, ja hän tiivistää  juutalaisen lain kolmeen sanaan ja joku muukalainen kuuntelee seisten yhdellä jalalla :  "Rakasta lähimmäistäsi  kuin- itseäsi".
Rabbi Hanina  opettaa väkijoukoille ulkona Lakia, vaikka roomalaisest olivat kieltäneet julistamasta. Hänet vangittiin ja tuomittiin kuolemaan.  Hänen viimeiset sanansa olivat:  "Jumala, kaikki sinun tiesi ovat  vanhurskaat.". Sitten seuraa Kabbala ja esittää, miten juutalaiset mystikot pakenivat mystiikan maailmaan. Ja lopuksi tulee Halacha,  katoamattoman Lain käytännön  sovellutus.

Keskipylvään oikeanpuolen kolmannessa haarassa  kuvataan Bar Kohva ja hänen kapinansa, mikä epäonnistui.  Sitten  kuvataan messiaaninen toivo. Rukoilevat ihmiset  kaipaavat  tuhatvuotisen messiasunelmansa toteutumista  ja Israelin paluuta.  Sitten esitetään Jaakobin taistelu enkelin kansaa Penuelissa ja Jaakob voitaa ja saa siunauksen ja nimen Israel.

Gösta Lindal kehoittaa:
Ennenkuin poistut lukemasta Menoran  kuvallista historiaa, katsahda Knesssetin portteja. Ne ovat ainutlaatuiset.

 Muistan itse  nähneeni ne  lähinnä  rautaisena  turva-aitana, mutta Gösta Lindal on katsonut tarkasti,  miten rauta on muokattu . Se muistuttaa kuin tulen  konsumoimaa puuta, joka on miltei  murenemassa - mutta on kuitenkin  koristeellista rautateosta, hän kertoo kirjasssaan.
Tämä symbolisoi  Sakarjan profeetallista sanomaa:
Sak. 3: 2  Ja Herra sanoi Saatanalle: Herra nuhdelkoon sinua , Saatana. Nuhdelkoon sinua Herra, joka on valinnut Jerusalemin. Eikä tämä ole kekäle, joka on tulesta temmattu ( Ud Muzal MiEsh)

lördag 20 april 2013

Gösta Lindal: Israel- landet i fokus (1972)

 Koetin löytää Gösta Lindalista  enemmän tietoa. Hänet katsotaan  single author- kirjailijaksi.  Hän kirjoitti sen yhden kirjan.
Ostin tänään Suomalaisen Helluntaisseurakunnan Secondhand myymälän suuresta kirjavalikoimasta  tämän kirjan, joka kuuluu  Ruotsin "Den Kristna  Bokringen" -kirjoihin ja on painettu Örebrossa 1972.  Juuri sinä vuonna olin vajaat puoli vuotta Israelissa, joten  kuvaus on aivan siltä ajalta , jonka kaltaisena  tunnen Israelin.

  Aloitin lukea  nyt illalla 20.4. 2013   ja olen ehtinyt valaista itseäni niistä paikoista, joissa olen käynyt,  seuraavien kappaleitten verran:

Lod- Jerusalem
Oljeberget
Getsemane
Betlehem
Trädgårdsravinen
Sions berg
Israels nationalmuseum
Modellen av Jerusalem
Betesdadammen och via Dolorosa
Tempelområdet
... sivu 61
Kidrondalen och Kaifas palats

Matka kirjan lehdillä jatkuu sitten myöhemmin

Kirjoitan suomennosta menorasta, jonka Gösta Lindal kuvaa tarkasti. En ole tiennyt,  että  Menora oli noin valtavan laajasisältöinen.
21.4. 2013 .

onsdag 17 april 2013

Eilatiin kohdennettu kaksi Gradohjusta tänä aamuna

Israelissa  asetetaan  rautanyrkkipuolustusyksikköä  Eilatille.

Kinneretin ( Genesaretin) syvyysarkeologiaa

Löysin harvinaisen artikkelin ja asetan sen tähän muistiin.
http://www.tau.ac.il/~shmulikm/Publications/Paz-et-al-ijna-2013.pdf

tisdag 16 april 2013

Siionin laulu 5 Ijar 5773

Israeli leaders celebrate Independence Day with song

By JPOST.COM STAFF
04/16/2013 09:17
President Shimon Peres will host the official Independence Day celebrations at the President's Residence on Tuesday, with songs and aerial demonstrations.

The president will honor 120 exceptional soldiers and officers with an award, after IAF planes conduct a honorary flyover.

The president will then host the "Singing Independence" concert attended by Israel's top political and army officials, who will perform duets with leading Israeli singers.

President Peres will sing the song Yahad (Together) with singer Keren Peles, while Prime Minister Binyamin Netanyahu will perform a rendition of the song Tefila (Prayer) with Idan Amadi. Defense Minister Moshe Ya'alon will duet with Hagit Yasso, while Chief of Staff Lt.-Gen. Benny Gantz will sing LeAhad HaHayalim (To One of the Soldiers) with Sharon Kidushin.

 http://www.youtube.com/watch?v=tlmLfRnUv6o

JPost kirjottaa itsenäisyyspäivän seremonioista Israelissa

Israel celebrates 65 years of independence By RACHEL MARDER, JPOST.COM STAFF 04/15/2013 19:59 Israelis transitioned from sadness to jubilation Monday night as they ushered in its 65th anniversary of independence.
  • Ceremony on Mount Herzl marking beginning of Independence Day, April 15, 2013.  The annual torch-lighting ceremony at Jerusalem's Mount Herzl marked the end of Remembrance Day on Monday evening and touched off Israel's 65th Independence Day celebrations. There were 14 torch lighters in this year's ceremony including Danny Shapira, formerly Israel’s chief test pilot, noted historian Muki Tsur, Orthodox feminist and philosophy scholar Tamar Ross and Beduin Achva Academic College president Elian Elkarnoy.
  •  Related: Netanyahu teaches orphans to deal with loss PM: Enemies massacre us and slam us for defending ourselves
  •  Members of Knesset in attendance included Leader of the Opposition Shelly Yacimovich, Economics and Trade Minister Naftali Bennett and Education Minister Shai Piron. IDF Chief of Staff Lt.-Gen. Benny Gantz was also present. Speaker of the Knesset 
  • Yuli Edelstein gave the opening address of the ceremony and lit the first torch of the event. Edelstein emphasized the importance of civility in Israeli political discourse. Edelstein said "Even when we argue we should never desire the destruction of our opponent." 
  • Armina Ashurov came to the ceremony from Netanya with her mother, niece and nephew. Ashurov made aliya from Azerbaijan 33 years ago when she was one years old with her parents. This is her first time coming to the ceremony. "I am very proud of the state that despite our enemies we survive every year," she said, adding she feels Israeli and not something else. 
  •  Following a day of ceremonies honoring Israel's fallen soldiers and victims of terror attacks, Israelis began to celebrate the country's birthday.
  •  Free outdoor concerts were set to be held in cities throughout the country on Monday evening. 
  •  On Tuesday the weather forecast called for rain in the north and central parts of the country and below seasonable temperatures but Israelis were still expected to visit the country's parks and nature reserves in the hundreds of thousands and hold barbecues throughout the country.
  •  More than 1.5 million people paid their respects to Israelis fallen on Sunday and Monday in nearly 60 state ceremonies
  • . Israel, including the pre-state Yishuv, has lost 25,578 casualties to war and terrorism since 1860, according to figures released by the Defense Ministry.
  •  This year saw a significant rise in the number of participants in Remembrance Day memorials, according to the Defense Ministry. 100,000 people visited the military cemetery on Mount Herzl in Jerusalem and 70,000 attended the Kiryat Shaul cemetery in north Tel Aviv.

söndag 14 april 2013

Onnellista ja Siunattua Uutta Vuotta Israelin kansalle ja Valtiolle!

ja siunausta kaikille,  jotka Israelia ja Jerusalemia  rakastavat ja toivovat hyvää ja rauhaa  Jerusalemille.

This Month In Jewish History Tämä Kuu Juudan historiassa

http://www.torahtots.com/timecapsule/thismonth/iyar.htm

Town counsel of REUTLINGEN: Commemorating Jewish Victims of Nazism in Reutlingen

REUTLINGEN 1400-luvulta 1900 luvulle

 Mustan Surman takia  vainotut juutalaisseurakunnat kuitenkin  taas asettuivat    asumaan. Reutlingeniin tuli jälleen juutalaisia 1371. kapungissa oli 1423 aikaan katukin jota sanottiin juutalaisten kaduksi.  1424- 1476 välisenä aikan ei ollut karkoituksia. Mutta  Maxcimilian I  karkoitti juutalaista väestöä ja sääti,ettei Reutlingeniin saisi juutalaisia koskaan tulla asumaan. Sen aikaisesta synagogan paikasta ei ole  historiallista muistomerkkiä. 15. vuosisadan lopulta  19. vuosisadan jälkipuoliskolle asti ei Reitlingenissä  asunut yhtä ainuttakaan juutalaista.

Nach dieser Verfolgung ließen sich Juden in Reutlingen erst wieder um 1371 nieder. In einem Zeugnis von diesem Jahr über den Verkauf eines Ewiggeldes aus einem Haus in der Vochezengasse wird ein im Nebenhaus verstorbener Hans der Jude erwähnt.[11] 1377 erließ Karl IV. der Stadt Reutlingen die noch ausstehenden Judengelder, d. h. die besonderen gegen Juden erhobenen Abgaben[12] wurden ihr überlassen.
1424 wird eine Judengasse genannt, die auf der heutigen Rebentalstraße und einem Stück der Kanzleistraße zwischen Reutlinger Marktplatz und Oberamteistraße verlief.
Irgendwann zwischen 1424 und 1476 sind die Juden dann wieder vertrieben worden.
 Dies ist daraus zu schließen, dass Friedrich III. der Stadt Reutlingen in diesem Jahr befahl, Juden aufzunehmen, was auch geschah.


 Erneut ausgewiesen wurden sie 1495 - mit der ausdrücklichen Genehmigung von Kaiser Maximilian I., der der Stadt Reutlingen einräumte, dass sie die Juden, „so yetzo bey Inen [...] gesessen vnnd wonnhafftig seyen, vrlauben vnnd aus der Statt daselbs zuiehen gebitten vnnd zwinngen“[13] dürfe. Im Jahr 1516 zog Maximilian schließlich das Resümee, dass die 21-jährige Abwesenheit der Juden für die Stadt Reutlingen und die Reutlinger Bürger von Nutzen gewesen sei, und erlaubte der Stadt, auf ewige Zeiten keine Juden in Reutlingen „einkommen oder wohnen zu lassen“[14], auf dass „der Juden hausheblichen wonungen bey inen und in der Stadt Reutlingen frey seye “.[15] Wo sich die Synagoge befand, ist nicht eindeutig klar, es gibt keine zeitgenössischen Zeugnisse hierüber.[16][17]

 Erst im 16. Jahrhundert machte Martin Crusius Angaben über den einstigen Standort des Gotteshauses, „nach Aussage der Alten“.[18] Demnach war sie am Platz des späteren Gebäudes Kanzleistraße 2. In dem Gebäude soll sich später die Zunftstube der Schuster befunden haben.[19] Die Stadtgeschichtsforscher halten diese Quelle für verlässlich. Dann wäre die Synagoge allerdings noch vor der durch Maximilian I. im Jahr 1495 verfügten Ausweisung der Juden aus der Stadt von diesen nicht mehr genutzt worden. Denn ein Jahr zuvor ist eine Schlägerei in der Zunftstube dokumentiert. Vom Ende des 15. Jahrhunderts bis in die zweite Hälfte des 19. Jahrhunderts lebten keine Juden in Reutlingen. Für das Jahr 1736 ist bezeugt, dass an Christian Gottlieb Bleibtreu in der Reutlinger Marienkirche die Taufe vollzogen wurde.

Kartta: Sokkohaku: paikka REUTLINGEN, mitä historia siitä kertoo ? 1300-luku

REUTLINGEN

1300- luku 

REUTLINGEN , city in Wuerttemberg, Germany. Jews are first mentioned in Reutlingen in a declaration of Feb. 10, 1331, in which Ulrich iii of Wuerttemberg waived his right to the pledges in his possession. In 1339 there is a record of Jews from Hagenau and Hessenberg settling in the town, where a major source of their livelihood was pawnbroking; a source dated 1334 notes a loan made by a Jew to a monastery. Jews owned houses in the town, and Jews from outside the town were permitted to own property and to conduct business there. A synagogue housed in a stone building dates from this period. In 1338 the mayor, Albrecht der Rote, successfully protected the Jews …
 http://www.highbeam.com/doc/1G2-2587516675.html

Reutlingen on Wurtembergin alueen  kaupunki Saksassa. Siellä mainitsee historia olleen juutalaisia ainakin 10.2. 1331, erään ulkilausuman mukaan - myös 1339 löytyy  kirjallista tietoa Hagenaun ja Hessenbergin juutalaisista, jotka olivat asettuneet tähän kaupunkiin. Vuonna 1334 juutalainen henkilö antoi lainaa luostarille.  Juutalaisilla oli taloja kaupungissa ja heillä oli maaomaisuutta kaupungin ulkopuolella ja liiketoimintaa.  Siltä aikakaudelta on ollut kivinen synagogarakennus.  kaupunginpormestari Albrecht der Rote  suojasi 1338 juutalaisväestöään.

Saksankielellä löytyy monisanaisempinekertomus  Juudan historiasta Reutlingeninssa.
 http://de.wikipedia.org/wiki/Juden_in_Reutlingen
Aluksi elämä oli juutalaisyhdyskunnissakin, hyggligt, siedettävän hyvää, normaalia melkein.  Mutta siten tuli Eurooppaan uusi pandemia, jokin rutto, yersia pestis,- ei ollut rokotusta,ei  tietoa eikä antibioottia-, ja  se alkoi Etelä--Euroopassa surmata kansaa 1347. ja tietysti   maagisesti ajattelevat  ihmiset yrittivät nähdä syytä  jossain  ja luonnollsesti juutalaisissa.  Tuli ruton takia  juutalaisvainoja, pogromeita. (ruttopogromit). Ihmiset väittivät juutalisten myrkyttäneen heidän kaivonsa ja täten aiheuttaneen Mustan Surman.Reutlingeniin  tuli ruttovainot 8. joulukuuta 1348. ja sen jälkeen surmattiin juutalaiset 10 muussa lähikaupungissa. juutalaisia surmaattiin kaikkialla. Keisari Karl IV  vielä hyväksyi  asiaan puuttumatta  juutalaisten tuhoamisen .On paras ottaa koko teksti tähän: 1300-  luvun keskivaiheilla  juutalaisvainoissa poltettiin juutalaisia elävältä pandemian puhjettua.

Sitaatti1:

"In Reaktion auf die Pest, die 1347 in Südeuropa ihren Ausgang nahm und sich über einen Großteil des Kontinents ausbreitete - 1348 hatte sie bereits Süddeutschland erreicht -, wurden in den betroffenen Regionen zahlreiche sogenannte Pestpogrome veranstaltet. Hintergrund war, dass den Juden vorgeworfen wurde, sie hätten die Brunnen vergiftet und so den Schwarzen Tod verursacht. Auch in Reutlingen kam es am 8. Dezember 1348 zur Verfolgung der Juden. Von den Auswirkungen für die Verfolgten zeugt nur ein Eintrag im Deutzer Memorbuch, einem jener jüdischen Jahrbücher, die dem Totengedenken und in diesem Fall dem „Seelengedächtnis derjenigen Gemeinden, in welchem Märtyrer fielen“, dienten. Dort heißt es wörtlich: „Gott möge gedenken der Märtyrer in den Gemeinden von“, und dann folgen neben Reutlingen die Namen von zehn anderen württembergischen Städten, in denen es kurz hintereinander Pogrome gegeben hatte. Daraus ist zu schließen, dass überall dort Juden getötet wurden. Am 20. April 1349 gewährte Kaiser Karl IV. der Stadt ( wie davor und danach auch anderen) eine Amnestie, mit der sie von jeglicher Schuld an dem sogenannten „Judenauflauf“ freigesprochen wurde.[8] Zugleich übergab er den Grafen von Württemberg alle Güter, die die Juden zu Reutlingen zurückgelassen hatten.[9] Die jüdischen Häuser – „es eien huser hofstet, die zee Rutligen gelgent sindt, Bettegewant, husgeschurie calinat“[10] – verkauften die Grafen an die Stadt Reutlingen für 1200 Gulden.
Nach dieser Verfolgung ließen sich Juden in Reutlingen erst wieder um 1371 nieder. In einem Zeugnis von diesem Jahr über den Verkauf eines Ewiggeldes aus einem Haus in der Vochezengasse wird ein im Nebenhaus verstorbener Hans der Jude erwähnt.[11] 1377 erließ Karl IV. der Stadt Reutlingen die noch ausstehenden Judengelder, d. h. die besonderen gegen Juden erhobenen Abgaben[12] wurden ihr überlassen. 1424 wird eine Judengasse genannt, die auf der heutigen Rebentalstraße und einem Stück der Kanzleistraße zwischen Reutlinger Marktplatz und Oberamteistraße verlief.

Sitaatti2:

Mustaan surmaan kuoli kolmas osa 15 miljoonasta saksalaisesta
 http://www.zdf.de/Die-Deutschen/Die-Judenpogrome-5380084.html

Die Judenpogrome

Karl IV. nahm Ermordung stillschweigend in Kauf

Mitte des 14. Jahrhunderts raffte die Pest ein Drittel der 15 Millionen Deutschen dahin. Im Westen des Reiches schlugen Verzweiflung und Hilflosigkeit der Menschen in Wut um. Sie suchten nach Schuldigen an der Katastrophe und fanden sie schnell: die verhasste Minderheit, die Außenseiter der mittelalterlichen Gesellschaft - die Juden.  
Angeblich hatten die Juden Gift in die Brunnen geträufelt! Die Aussage eines französischen Juden - unter der Folter erpresst - machte schnell die Runde in ganz Europa. In fast allen größeren Städten fiel der Mob über die Juden her.
Mehr als 1000 jüdische Gemeinden
Judenviertel in Speyer (Animation)
Judenviertel in Speyer (Animation)

 Keisari Kaarl IV aikaan oli Saksasss 1000 juutalaista yhteiskuntaa. Suurimmat olviat Mainzissa, Wormsissa ja Speyerissä.  Jo roomalaisaikaan oli juutalaisia tullut sen aikaiseen Germaaniaan suurten jokien ja kauppareittein varrelle.  He asuivat kaupungin keskustassa syngaogansa ympärillä. Muta heidän olemassaolonsa vaarantui monella tavalla. Käsityäläisten taholta oli ammatillista diskriminointia.  Heille jäi  elinkeinoksi vain kauppa ja lainananto, jolloin he olivat  välttämätön osa keskiaikaista yhteiskuntaa. Mutta riskit olivat ennaltaarvamattomia.

Zur Zeit Karls IV. gab es über 1000 jüdische Gemeinden in Deutschland. Die größten existierten in Mainz, Worms und Speyer. Sie konnten hierzulande auf eine sehr lange Geschichte zurückblicken. Schon im Gefolge der Römer waren Juden ins damalige Germanien gekommen. Sie siedelten an den großen Flüssen und Handelsrouten. Juden wohnten gewöhnlich sogar in der Stadtmitte, rund um ihre Synagoge.Aber die Existenz der jüdischen Gemeinden war immer gefährdet. Diskriminierende Gesetze verwehrten Juden den Zugang zu den Handwerken. So blieben ihnen nur der Handel und das Geschäft des Geldverleihens. Das machte sie zu einem notwendigen Glied der mittelalterlichen Gesellschaft - und gleichzeitig verhasst. Denn die Zinsen waren wegen der unkalkulierbaren Risiken sehr hoch.
Religiöser Fanatismus
Judenpogrome zur Zeit von Karl IV. (Spielszene)
Judenpogrome zur Zeit von Karl IV. (Spielszene)
 Ensimmäinen ristiretki  1096 aiheutti ristiretkeläisten kertymisiä ransakalaisiin ja saksalaisiin kaupunkeihin ja siellä he uhosivat  fanaattisuuttaan  paikallisia juutalaisia vastaan  jeesuksenmurhaajiksi nimittämällä.
Friedrich II  suojasi henkilökohtaisesti  valtionsa juutalaisia asetuksin 1236.
 Mutta Keisari Karl IV  1300 luvulla aikana  tilanne muuttui jälleen yleiseti  katastrofaaliseksi. 

Pogrome waren eine Begleiterscheinung der gesamten mittelalterlichen Geschichte. Die bis zum 14. Jahrhundert schlimmsten Ausschreitungen ereigneten sich im Vorfeld des ersten Kreuzzugs 1096. Die Kreuzfahrer, die sich in französischen und deutschen Städten sammelten, fielen über die jüdische Bevölkerung her und brachten aus religiösem Fanatismus die "Jesusmörder" um.Um die Juden vor immer wiederkehrenden Übergriffen zu schützen, schuf Friedrich II. 1236 ein neues Gesetz. Demnach standen die Juden im Heiligen Römischen Reich fortan unter der persönlichen Protektion der Herrscher und erhielten den offiziellen Titel "Kammerknechte". Das hieß, sie gingen praktisch in den Haushalt und persönlichen Besitz des Monarchen über. Damit genossen sie aber auch Schutz. Denn niemand konnte sich ungestraft am Eigentum des Königs vergreifen. Diesen Schutz ließen sich die Mächtigen teuer bezahlen - in Form der Judensteuer, einer der wichtigsten Einnahmequellen der Könige.
Verpfändete Juden
Auch Karl IV. profitierte von den Juden und hatte sie als Siedler und willkommene Steuerzahler nach Prag eingeladen. Aber schon seine Vorgänger hatten häufig das so genannte "Judenregal" im Reich, also das Recht, von den Juden Steuern zu erheben, an die Städte verpfändet. Diese Verpfändung bedeutete, dass der König gegen die Zahlung einer vereinbarten Summe das Recht, von den Juden Steuern zu erheben, an die Stadt abtrat. Nach Ablauf einer Frist fiel das Recht wieder an den König zurück: eine beliebte Methode der mittelalterlichen Herrscher, kurzfristige Liquiditätsprobleme zu lösen.Zwar wurde in den Verträgen vereinbart, dass die Stadtoberen für das Recht, die Judensteuer einzustreichen, auch die Sicherheit der jüdischen Gemeinde zu garantieren hatten. Aber die Praxis sah meistens ganz anders aus. Denn ohne den königlichen Schutz waren die Juden wieder rechtlos. Karl IV. verpfändete etwa die jüdische Gemeinde Straßburgs an den dortigen Magistrat und setzte damit eine unheilvolle Entwicklung fort.
Gerücht der Brunnenvergifter
Judenverbrennung zur Zeit von Karl IV. (Spielszene)
Judenverbrennung zur Zeit von Karl IV. (Spielszene)
Das Gerücht von den Brunnenvergiftern breitete sich schneller aus als die Pest selbst. In Basel, Straßburg und Freiburg loderten Scheiterhaufen, auf denen Menschen bei lebendigem Leib verbrannten. Anstifter des organisierten Massenmords waren oft die Kaufleute und mächtigen Zünfte, die mit den Juden auch ihre Schuldscheine verbrannten. Weder der König noch die städtischen Behörden schritten ein.
Abriss jüdischer Häuser
Vergeblich mahnte der Papst aus Avignon zur Vernunft. In einem Rundschreiben an die Christen Europas verurteilte er die Verbrechen und demontierte die Anschuldigungen: Die Juden könnten keine Schuld an der Pest tragen, da sie ihr selbst zum Opfer fielen. Außerdem wüte die Pest auch an Orten, an denen gar keine Juden lebten. Überzeugende Argumente, die aber niemand hören wollte.
ZITAT
Am Freitag nahm man die Juden gefangen, am Samstag verbrannte man sie, es waren etwa zweitausend, wie man schätzte.”
Straßburger Chronik
Auch die Nürnberger Judengemeinde wurde 1349 Zielscheibe zunehmender Anfeindungen. An der Stelle des heutigen Marktplatzes und der Frauenkirche befand sich einst das jüdische Viertel samt Synagoge. Der enorme wirtschaftliche Aufschwung der Stadt hatte zu einem erheblichen Anwachsen der Bevölkerung und des Stadtgebietes geführt. Daher beschloss der Magistrat, den Marktplatz zu erweitern. Für dieses ehrgeizige städteplanerische Projekt mussten aber einige Häuser von Juden abgerissen werden. Die Genehmigung dazu konnte nur der König als ihr persönlicher Schutzherr erteilen. Der städtische Gesandte Ulrich Stromer wurde in dieser Angelegenheit bei Karl in Prag vorstellig.
Davidstern in Nürnberger Frauenkirche
Davidstern in Nürnberger Frauenkirche
Die Vorgänge von damals sind gut dokumentiert. Im Nürnberger Stadtarchiv hat sich der Vertrag erhalten, den Karl IV. mit dem Nürnberger Magistrat schloss. Er erlaubte den Nürnbergern, die Häuser abzureißen. Dafür verpflichtete sich die Stadt, an der Stelle der Synagoge eine Kirche zu Ehren Marias zu errichten. Das Perfide an dem Vertrag: Mit keinem Wort wurde erwähnt, was mit den Bewohnern der Häuser geschehen sollte. Implizit ging die Vereinbarung davon aus, dass die Juden, wenn die Abrissarbeiten begannen, nicht mehr am Leben waren. Das Dokument datiert auf den 16. November 1349.
Hinrichtungen kein Einzelfall
Zwei Wochen später wurden die Nürnberger Juden zusammengetrieben und verbrannt, ihr Friedhof wurde dem Erdboden gleichgemacht. Das Erinnerungsbuch der jüdischen Gemeinde verzeichnete den Tod von 560 Mitgliedern.Nürnberg war kein Einzelfall. In Frankfurt am Main verpfändete Karl im Juni 1349 die ihm zustehende Judensteuer an die Stadt und überschrieb dem Magistrat den jüdischen Besitz - für den Fall, dass die Juden zu Tode kämen. Dafür erhielt der König 20.000 Mark in Silber. Einen Monat später massakrierten die Bürger Frankfurts die gesamte jüdische Gemeinde.
Mann mit zwei Gesichtern
Nürnberger Magistrat verhandelt mit Karl IV. (Spielszene)
Nürnberger Magistrat verhandelt mit Karl IV. (Spielszene)
Vorfälle wie diese verdunkeln den Glanz der Herrschaft Karls IV. Auch wenn er die Ermordung der Juden nicht selbst anordnete, so nahm er sie doch stillschweigend hin, denn er stellte den Magistraten praktisch Blankovollmachten für Pogrome aus - und verdiente daran. Deshalb wurde Karl IV. sogar als der "erste Schreibtischtäter der Geschichte" bezeichnet.Dabei kann man nicht behaupten, dass er die Pogrome tatsächlich guthieß. Denn die Juden Böhmens blieben unter seiner Herrschaft unbehelligt. Rückblickend erklärte er, dass die Ermordung der Juden ein großer Schaden für das Reich gewesen sei. Das Verstörende an seinem Verhalten ist der Pragmatismus, mit dem er vorging: Da ihm die Machtmittel fehlten, die Juden im Reich zu schützen, wollte er wenigstens aus der Situation Kapital schlagen. Karl war ein Mann mit zwei Gesichtern: einerseits hochgebildet, klug und weitsichtig, aber auch eiskalt, wenn es um seinen Vorteil ging.


fredag 12 april 2013

Mr. Richard Dimbleby

http://www.bbc.co.uk/archive/holocaust/5115.shtml
Yksi israelilainen kirjeenvaihtotoverini kertoi  jääneensä eloon Bergen Belsenistä.  Hänellä on nyt perhe Israelissa.


Bergen-Belsen began as a prisoner of war camp and was used for Jewish inmates from 1943 onwards. It is estimated that 70,000 people died there. Richard Dimbleby was the first broadcaster to enter the camp and, overcome, broke down several times while making his report. The BBC initially refused to play the report, as they could not believe the scenes he had described, and it was only broadcast after Dimbleby threatened to resign.

Rva Inge Goldrein

http://www.bbc.co.uk/news/uk-21218729

Rva Sabina Miller

http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-21222688

Rva Eva Schloss

http://www.bbc.co.uk/news/world-22126164

Hebron, Makpelan luola, Juudea, Samaria, Benjamin , Wadi Qelt

Israelin esiäidin Saaran hautapaikka, Hebron eli Kirjat Arba, Makpelan luolan hautakammio

Joka vuosi kun uskonnollisilla juutalaisilla tulee Mooseksen lain vuosittaisessa luvussa kohta Saaran, Aabrahamin vaimon elämästä, kymmenet tuhannet nousevat Juudean maan Hebronin vuoristokaupunkiin , missä sijaitse Patriarkkojen hautakammiot, muistamaan tätä tärkeää esiäitiään, Israelin kansan ylintä esiäitiä Saaraa.
Saaran ainoa lapsi oli IISAK. Aabraham oli tullut  Syyriasta ja Irakista päin Mesopotamiasta, ensin  Kaldean Uurista, Uur Kasdim , Eufratin länsirannalta Kuwaitin tienoosta,aikoinaan siirtyen sitten Jordanin yli  Israeliin Saaran kanssa. Abraham ( paljouden isä) oli ensiksi nimeltään ABRAM (korkea isä) ja Saara ( Ruhtinatar) tyttönimeltään SAARAI.

SUKUHAUTA Makpelan luola Mamren tammistossa

AABRAHAM osti perhekunnalleen sukuhaudan Hebronista. Siihen sukuhautaan tuli haudatuksi sitten Saara, Aabraham, Iisak, Rebekka, Jaakob, Lea. ja lähistölle Beetlehemiin Raakel Benajminin vaikean synnytyksen jälkeen menehtyneenä.
 http://www.bibleplaces.com/hebron.htm

GENESIS 23  kertoo Saaran elämästä. Hänen elämänsä oli täydet 100 vuotta ja 27 päälle.. Hebronin toinen nimi oli Kirjat Arba, se oli kaupunki, jossa Saara asusti kuolemansa aikoihin. Hautapaikan Aabraham oli ostanut heettiläisten keskuudessa elävältä Zoharin pojalta Efronilta. Paikan nimi oli Makpelan luola. Se sijaitsi  pellon päässä siihen aikaan, Mamren tammistossa. Hän maksoi maasta 400 hopeasekeliä.

NYKYHEBRONISSA (tieto vuodelta 2006)

asuu yhtä paljon juutalaisia kuin Suomen Helsingissä. Arabiväestö puolestaan on 15 - kertainen, noin 150 000.  Mutta kun oli tämä Saaran muistopäivä (2006) , noin 100 000 juutalaista uskovaa tuli sinne Pyhälle paikalle Makpelan luolien tienooseen lukemaan tätä Raamatun historian kohtaa. Koska varsinainen pysyvä väestö on vain 1000 henkilöä, majoitusta on hyvin vähän mahdollista järjestää ja sen takia kymmenet tuhannet yöpyivät taivasalla Israelin valtavien tähtimäärien alla teltoissa, makuupusseissa ja kannetuilla lavitsoilla. ( Ja jos vielä tänä aamuna oli siellä väkeä juhlimassa niin he saivat nähdä tämän aamun Leonides- tähtisateenkin Hebronissa Leijonain tähtikuviossa eteläisellä taivaalla!) Sää oli miellyttävä.( Hebronin päällä on paljon tähtiä ja taivaan sini on sitä kuninkaallista syvää safiiria. Taivas vaikuttaa siellä tilavan kaarevalta, koska vuoristoa vielä ympäröi maailman syvin laakso lähistöllä idässä ja lännessäkin on vuorten välissä syviä laaksoja).
Iisakin huone  Myös Iisakin Huone on ollut auki juutalaisille tänä viikonloppuna, mikä onkin vuoden ainoa päivä, kun Iisakin huone on auki, muulloin se toimii moskeijana. Iisakin  Huoneesta johtaa tie alas hautaluolille. Varsinaiset hautaluolat ovat syvällä onkaloissa ja rakennuksessa aika ylhäällä on ne kenotapsit, hautamuistomerkit (chenotaph)Juhlapäivän kohokohtana on I Mooseksen kirjan 23. luvun lukeminen juuri sillä paikalla, missä oli Genesis 23 – luvun tapahtumat 4000 vuotta sitten Kirjat Arbassa. :Suuri juhlapäivä sujui rauhallisesti- tietysti niin suuren joukon paluu koteihinsa juhlan jälkeen on liikenneturvallisuuskysymys. Mutta Hebron on aina kautta vuoden auki juutalaisille, tällaisia näin suuria kokouksia tosin on vain kerran vuodessa.
Kirjat Arba tarkoittaa ehkä Neljän Kylää  Historian aamussa siellä asui neljä suurta mahtajaa, joita pidettiin jättiläisinä eli anakilaisina ( giant, anak ) ( IV M 13: 23, 29) Ahiman, Seesai, Talmai. Tai sitten yhden nimi oli Arba ja kylä oli Arban kylä, anakilaisen miehen, jonka pojat olivat Ahiman, Seesai ja Talmai. Näitten erittäin kookkaiten paikallisasukkaitten jälkeläisiä lienee ehkä ollut Goljatkin joillain geneettisellä tavalla. Tällä oli geenivirhe, josta seuraasi mm 6 sormea.

Makpelan luola “Machpela “ kaksoisluola: (Meara Macfulah) Meara= luola, Kaful = kaksinkertainen

KENOTAPSI “Cenotaph” Kenotapsi on se maan pinnalla oleva rakennelma, joka on patriarkkain haudan päällä Se ei sisällä ruumista, vaan on hautamuistomerkki. . Jokaisella henkilöllä on oma kenotapsi kuten ”Cenotaph of Sarah”. Varsinaiset luolat ovat jossain syvällä rakennuksen alla maaperässä. Näitten kauniitten kenotapsien kyljissä on arabialaistakin kirjoitusta.

Kuningas Herodeksen osuus Kenotapsien päällä on rakentajakuninkaan Herodeksen ajalta olemassa valtava rakennus, joten hautapaikka ei ole varsinaisesti mikään luola, vaan alueen päällä on iso kivinen arvokas arkitehtooninen rakennus: Haram- El Khalif Englanniksi nimi on the Tomb of the Patriarch, suomeksi patriarkkojen hautamuistomerkit. Herodes Suuri rakensi tuon monumentaalisen rakennuksen 37- 4 ennen Kristusta, samoihin aikoihin, kun rakennettiin paljon muutakin kuten Jerusalemin II temppeli. Herodeksen oma kesäpalatsi oli Herodion.
IBRAHIM Tämä Hebronin muistomerkki arvokas koko arabi- ja juutalaismaailmalle, joiden yhteinen kanta-isä on juutalaisilla AABRAHAM ja arabeilla IBRAHIM;  (Ibrahim el-Khalif) 


(Itse olen käynyt tässä patriarkkojen hautakammiossa sisällä kerran 1967 ja nähnyt nämä kenotapsirakenteet ja sisällä olevan moskeijan. Vuodesta  1967 asti on sisällä toiminut myös synagoga. Hautakammioista näyttää olevan hyvät valokuvat internetissä, kun käyttää esim. hakusanaa ”Cenotaph of Sarah” tai ”Machpela cave”. Ei tule hämmästyä, että kirjoitukset ovat arabiaksi).
Turistina Hebronissa käydessä  eräs asia on aivan välttämätön- katsoa kaupungin käsityöläisten taidetta, mm Hebronin lasia ja muita  käsityöläispajoja: Siellä on myytävänä ihania, lasipuhallustöitä,  öljypuisia esineitä ja metallitaoksia.
 http://www.youtube.com/watch?v=E8FBgzJyVVo
 Jos käy katsomassa tätä Israelin esi-isien ja äitien muistomerkkiä Makpelan hautakammion kenotapseja,  Jerusalemista on linja-autoja ja Hebroniin on noin tunnin matka. Ensin noin 10 km Beetlehemiin tietä ajettaessa suoraan etelään Jerusalmista  on siinä matkalla   RAAKELIN hauta tien oikealla puolella. (KEVER RACHEL) Sitten Beetlehemissä on Jeesuksen syntymäkirkko, sekin on iso rakennus. http://www.folkartmavens.com/Olive-Wood-p-1-c-65.html

Juudan Kuninkaitten maat, Salomonin lammikot

Hebroniin mentäessä  Beetlehemin  eteläpuolella ollaan Israelin kauneimmillä kukkuloilla, kuninkaallisessa Juudeassa. Sinne päin Salomokin asetti suuren vesialtaansa, Salomonin lammikot, jotka ovat vieläkin olemassa. Niistä käsin hoitui Jerusalmein vedensaanti. Hebronin tienoo vaikka onkin  korkeaa vuoristoa  on hyvin asuttavaa kukkuloitten lakea  myöten,  ylätasankoa. Vuoret ovat pengerrettävissä esim viinitarhoiksi. Käsitettävää on, että se on ollut kuningaskunnan ehdoton ydinseutu. Sieltä kuninkaitten alueelta nähtynä Jerusalem on kuin olisi painunut vuoristoon  kuin sinetti, hieman matalalle, vaikka onkin 7 pienoisen kukkulan päällä. Sanotaankin, että Siionin vuori on alava. Ei mitenkään vuorista korkein, vaikka hengellisesti erittäin korkea.  puolustuksellisesti tietysti oli olennaista että "isot veljet" ja kansan johtajasuvut,  Juudan kuningassuku  ja  Joosefin ruhtinassuku  kaarsivat aluein  Benjaminin Jerusalemia ja siinä sijaitsevaa Temppeliä. isoveli Ruubenin suku  siellä Mooseksen Nebolla oli aikoinaan itäinen vartija pikkuveljiensä heimoille Kaanaanin maassa.

Samaria, Joosefin alueet, Efraim  ja Manasse  Jerusalemista pohjoiseen

Myös Jerusalemin pohjoispuolen vuoret ovat korkeita muhkeita laajoja harjuseljänteitä, Joosefin alueita , Joosuan sukukunnan keskustaa, Samariaa, joitten suhteen Jerusalem on hyvin alava, vaikka onkin 1 km meren pinnan yläpuolella.

Seisminen kaista, Jerusalemista itään

Kun taas näitten korkeitten alueitten (eteläisen Juudean kuninkaallinen alue ja pohjoisen Samarian ruhtinaskuntien alue ) välinen Benjaminin  kapea kiila  on kuin maanjäristysten jäljiltä mahtavan syviä rotkojakin sisältävä erikoinen alue. Jerusalemista kohti länttä on syvää laaksonpohjaa.  laimeasti seisminen lie   tämä Jerusalemin vyöhyke Juudean ja Samarian välissä vieläkin . (Wadi, Jeriko). Sakarian kirja mainitsee jostakin tulevasta isosta maanjäristyksestä, mikä edelleen  jatkaisi    jo alavaksi muuttuneen  Jerusalemin alavaksi laajentamista. Tämähän on  kommunikaation  suhteen ajatellen edullista, koska Jerusalemin ilmasto on ihanteellinen subtropiikissa, muta Jerusalem on ollut vaikeakulkuinen.   Toisaalta maa on jo  tällä hetkellä " hyvin ratkennut" ristiin rastiin- ensinnäkin Jordanin linjalla ja sitten Jerusalem Jeriko linjalla.   ja "se suuri maanjäristys" on voinut olla se, mikä tapahtui Jeesuksen kuollessa, kun Temppelin esirippukin- hyvin paksu, läpimitaltaan vaaksan paksu verho repesi keskeltä kahtia ja pelastus ja lunastus , pakopaikka ihmiskunnan sieluille,  oli siinä hankittu Jumalan vuorten välillä- eteläiset Juudan ja Kaalebin  vuoret ja pohjoiset Joosuan ja Joosefin vuoret järistysalueen sivuilla- ja jerusalmeisn kalliossa oli suurt järistystä ( Haudat aukenivat- on kirjoitettu)  

Retki Wadi Qeltiin n 43 vuotta siten.
Olin  tiulilla, luonnonsuojeluyhdistyksen retkellä siinä maanratkeama kanjonissa, kapuavassa linja-autssa Wadi Keltin jyrkänteen reunalla  Jerikosta päin nousten  kohti Jerusalemia- (huh)  ja sitten jalkapatikassa laskeutunut rinteitä sinne vastapäisessä   kallioseinämässä sijaitsevaan ortodoksiseen  luostariin, seurannut,  kun luostarista eräs munkki lähti  leivänhakumatkalle  serpentiinitietä ylöspäin jonnekin erämaahan kadoten ja tuli sitten takaisin leipä kädessä jostakin , mikä minun silmissäni oli hiekkainen ja kallioinen  erämaa.  Luostarissa tarjottiin raikasta kylmää vettä hikiselle  vaeltajajoukolle. Wadi Keltin pohja oli hyvin  kuiva siihen aikaan. 
Löysin netistä  nuoren miehen  hiking story- kertomuksen Wadi Qeltistä,
 Voin kyllä sanoa että kun sinne olin laskeutunut , sitten kivunnut luostariin ja saanut juotavaa, olin kyllä "ihan valmis "päivän  tiulilta,  kun taas istuin rotkon reunan linja-autoon  jälleen.
Tämä alaoleva   nuoren miehen blogi antaa vähän paremman käsityksen Wadi Qeltistä: 
 http://israeltours.wordpress.com/2011/10/30/hiking-wadi-qelt-st-george-monastery/

Hebronista pohjoiseen, Jerusalemiin

Etelän vuorilta Hebronista päin Jerusalemiin tuleminen on todellinen valtava elämys. Samalla kuitenkin kuin menemistä jonkinlaiseen miniatyyrimaailmaan, jossa kaikki on aika pienikokoista, taivaskin, horisontti  supistuu. Öljymäki peittää varhaista itäaurinkoa. Temppelialue kokonaisuudessaan on kuin matalalla tarjottimella, jos katson  Öljymäen laelta korkealta idästä. 
Vanhakaupunki on aika pieni, koristeellinen  kuin  kruunu. Sen ympäri jaksaa alaluokkalaisetkin tarpoa yhden päivän aikana.  Israelin ihmeitä onkin se, että kaikella on kuin ihmisen mitta, jolla saa avaimia Raamatun lukemiseen ja ymmärtämiseen. Jerusalem on kaiken kaikkiaan kuin Tavnit, taivaasta annettu kartta ja sen mukaan tehty kaupunki ihmiskunnan pelastuksen aakkoseksi. Jerusalemin ei tulisi estää ketään pelastumasta ja löytämästä Jumalaa. Israelin  pienen maan mitta  auttaa  Raamatun tutkijoita löytämään Jumalan tahdon, ja Jumalan sallimuksen, että muilla kansoilla  maapallolla on isojakin  valtioita - ei jokaisen tarvitse   tehdä Liiton kansan opetustyötä ja harrastaa kansainvälistä didaktiikkaa. Riittää, että antaa Israelille olemassaolon oikeuden ja siunaa sitä sen tehtävissä. eikä  runtele sitä pienikokoista Luvattua maata,  joka on kyynärän ja kämmenenleveyden mitalla saanut rajansa.

Hebronista etelään Negeviin, Etelämaahan, Aabrahamin ja Saaran nuoruuden ajan asuma-alueille

Negeviin päin kohti Egyptiä vei aikoinaan kauppareitti Negevin autiomaa oli Aabrahamin viljelymaita. Siellä on historiallisia kaupunkeja, jotka ovat merkattu maailmanperintöluetteloon.
Hebronista etelään johti mauste- ja hajuainekauppiaitten kulkureitti ja sen 4 nababatialaista kaupunkia ovat myös maailmanhistorian aarteita. Todennäköistä on, että Joosef ja Maria sekä Jeesuslapsi kulkivat  tätä tietä Etelään aikanaan,  Egyptiin. Aikanaan vaelsi Egyptiin myös Aabraham ja Saara, Jaakob ja Lea lapsineen ( 70 henkeä) niitä soveltuvia laaksopolkuja pitkin.

 Näin joulun alla on hyvä muistaa, että Jeesus syntyi näitten patriarkaalisten  hautamuistomerkkien välillä: 
Raakelin ja Joosefin haudat  olivat Syntymäkirkosta pohjoiseen ja muitten Aabrahamin, Saaran Iisakin, Rebekan Jaakobin ja Leean hautakammiot Hebronissa, syntymäkirkosta etelään.
Ne 12 kantaisää, kuten Joosef, mahdollisesti tulivat haudatuksi myös Israelin maahan kun Mooses ja kansa palasivat Joosefin luut mukanaan. Ainakin Joosef on haudattu Joosefin alueelle.
 Uuden Testamentin mukaan kantaisät olisi myös tuotu Israeliin, Siikemiin Nablukseen ( Ap.t.7: 16). Jaakob oli ostanut tämän I M 33: 19. (Liekö siinä ollut Diina haudattuna?? Ei mainita).

Stefanus diakoni

Erittäin hyvän, ehkä parhaimman lyhennelmän Israelin historiasta saa Stefanuksen puheesta. Apt.t 7.

Lähde 1 Aruz-7
Lähde 3 Wikipedia: maailmanperintö Israel
+ Omia matkakertomuksia
2006-11-19 20:24  Seitsemän viikkoa lehtimajan juhlasta on Saaran elämän muistojuhla Hebronissa, kertoo Aruz-7 lehti.
Päivitetty tätä artikkelia ja asetettu blogiin 12.4. 2013. 

Perek Shira

 
Posted by Picasa
LÄHDE:Painattanut MALCHUT, www.birkon.co.il

torsdag 11 april 2013

Siionin vuoren kammio Holokaustin muistamiseksi

Kun  tutustuin Jerusalemiin ja kuljin Siionin vuoren tietä  ja eri porteistä, eri suunnista  Siionin vuorelle päin,  löysin sieltä myös   pieni kellarikammiomuseo, ikkuna olivat kyllä maan pinnalla, kammioissa oli vähäisen  ulkovalon lisäksi kynttilän valoa holveissa.  Museon aineisto oli järkyttävä.  Yhdessä suuressa  kammiossa oli suuren suuri musta  hautapaasi, johon oli  kauttaaltaan  liepeisiin kaiverettu suurten kuolemanleirien nimet.  Kammiosta meni ulos muureilla  suojattuun   pihaan käytävä ja ovi ja siellä oli valkoisia muistolaattoja  tuhottujen seurakuntien muistoksi, ei  yksilöille sinänsä   ja niitä oli paljon muuriin kiinnitettyinä marmorilaattoina. Niitä lisättiin kun tuli lisää tietoa.   Ennen kuin tiesin Jad Va Shem museosta   kävin tässä museossa. joitain kertoja. Ulkona sisäpihalla  lähde, Raakel itkee lapsiaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Chamber_of_the_Holocaust

Holokaustin kammio,  Chamber of the Holocaust

 Wikipedia tekstin suomennosta. 

Museon sisäänkäynti. Museum entrance
 Tämän kammion niminon Martef Ha-Shoa- hebreaksi,  kauhujen kammio , Täystuhon kammio.
(Siinä saa vaikutuksen   kauheasta annihilaatiosta miisä suunnaton määrä olevaisuutta, ihmisiä yhteiskuntia, kansaa,  muuttuu vain kuin shoam- kiveksi jossain paratiisissa-  ei takaisin alkutomuun, vaan mustaksi tiiveimmäksi kiveksi, joka ikäänkuin kuvaa  sovittamattomien rikosten  mahdottomuutta muuttua  alkutomuksi ilman  asioitten oikeudenkäyntiä.

Chamber of the Holocaust (Hebrew: מרתף השואה‎, Martef HaShoa, lit. "Cellar of the Holocaust") is a small Holocaust museum located on Mount Zion in Jerusalem. It was Israel's first Holocaust museum.[1][2]
Sisältö
1. Historia
2. Kuvaus
3. Viittaukset  
4. Linkit 

1. HISTORIA


Tämä  Kauhujen museo  valmistui 1948 Uskontoministeriön ja sen pääjohtajan Rabbi tri Samuel Zanvil Kahanen  toimesta. Hänen vastuullaan oli  mm. Siionin Vuoren  asiat. 

The site was founded in 1948 by the Ministry of Religion and its Director-General, Rabbi Dr. Samuel Zanvil Kahane, whose responsibilities included Mount Zion.[2] 

 Sinä vuonna  Kahane valvoi paikalla Oranienburgin keskitysleirin uhrien tuhkan  ja   Natsi-Euroopasta löydettyjen häväistyjen Toora-kääröjen  hautaamisen

 That same year, Kahane oversaw the on-site burial of ashes of victims from the Oranienburg concentration camp[3] together with desecrated Torah scrolls recovered from Nazi Europe.[4] 

 Vastakohtana tälle kammiomuseolle  on Jad VaShem, hallituksen virallinen Holokaustimuistomerkki, joka perustettiin vuonna 1953 Herzlin vuorelle - uuteen kohtaan symbolisoimaan tuhon jälkeistä uudelleen syntymistä.
Päärabbinaatti  valitsi Holokaustikammionmuseon  paikaksi Siionin vuoren, koska se oli lähellä Kuningas Daavidin Hautaa, mikä symbolisesti  sisältää myös  yhteyden  Juudan historiaan ja lupaukseen messiaanisesta lunastuksesta  Messiaan,  Daavidin pojan kautta.
Oppineet ovat huomauttaneet  siitä  kuoleman varjosta, joka luolamaisissa  kammioissa on,  että se   kuvaa Holokaustia lepattavien  kynttilöiden valossa   juutalaisten yhteiskuntien elämän jatkumona, kuoleman ja tuhon ketjuna kautta  historian.
 Museosta vastaa  tällä hetkellä Diaspora- jeshiva ja ortodoksit juutalaiset.

In contrast to Yad Vashem, the government's official Holocaust memorial museum established in 1953 on Mount Herzl – a new site symbolizing rebirth after destruction – the Chief Rabbinate chose Mount Zion as the site for the Chamber of the Holocaust because of its proximity to David's Tomb, which symbolically connotes ancient Jewish history and the promise of messianic redemption (through the Messiah, son of David).[5][6] Scholars have noted that the somber ambience of the museum, whose dank, cave-like rooms[7] are illuminated by candelight,[8] is meant to portray the Holocaust as a continuation of the "death and destruction" that plagued Jewish communities throughout history.[9]
The museum is currently maintained by the Diaspora Yeshiva, with an Orthodox orientation.[2]

2. Kuvaus, Description

 Museoon kuuluu sisäpiha ja kymmenen kammiota . Pihamuurin sekä useiden  kammiohuoneiden  sekä käytävien seinämiä kattaa  hautakivien kaltaiset  valkoiset levyt,  joihin on kirjoitettu hebreaksi, jiddishin kielellä ja englanniksi muistokirjoitus  seurakunta seurakunnalta, yksi muistolaatta seurakuntaa kohden,  yli 2000 Holokaustissa  tuhotun juutalaisen yhteiskunnan muistokirjoitukset. 
Nämä muistolaatat kustansivat  yleensä  ne, jotka olivat a.o. seurakunnista jääneet eloon ja elonjääneet pitivät  muistojumlaanpalvekuksia  kukin oman kaupunkinsa  tuhon  vuosipäivänä.
The museum features a large courtyard and ten exhibition rooms.[2] The walls of the courtyard plus several rooms and passages are covered with tombstone-like plaques[10] inscribed in Hebrew, Yiddish, and English, memorializing more than 2,000 Jewish communities destroyed during the Holocaust.[11][12] These plaques were generally sponsored by survivors from those communities, and survivors hold memorial services here on the anniversary of their town's destruction.[11]

 Tässä on esimerkki yhdestä tällaisesta  kokonaisen seurakunnan muistolaatasta  ( koko seurakunnan hautakivestä)  tekstin käännöksineen.

Below is an example, accompanied by a translation of the text:

Pzcedcz Jewish memorial plaque.jpg
"Ikuinen muisto  In eternal memory  Niiden rakkaiden ystäviemme, meidän kaupunkimme Przedeczin  marttyyrien sielun  muistoksi
In memory of the souls of our dear friends, the martyrs of our city    Przedecz (Pshaytsh) (Włocławek district)
 jotka   natsit kätyreineen ( kadotkoon heidän nimensä) murhasivat   Chelmossa 7. pv . Ijarkuuta 5742  (24. huhtikuuta 1942) ja muissa tuhoamispaikoissa.  Kostakoon Jumala heidän verensä.  Muistopäiväksi on säädettty  7. päivä Ijar kuuta.
Tulkoon rakkaitemme  henki sidotuksi elämän lyhteesen. Heidän pyhä muistonsa  on tullut kuolemattomaksi  kaupunkimme  eloonjääneitten kautta  niin Israelissa kuin Diasporassa hajaannuksessa."
who were murdered by the Nazis and their collaborators, may their names be obliterated in Chełmno on the 7th day of Iyar, [5]742 [Anno Mundi], 24 April, 1942 and in the other places of extermination, may God avenge their blood The memorial day was established as the 7th day of Iyar May their lives be bound in the bundle of the living Their holy memory immortalized by the survivors of our city in Israel and in the Diaspora.

 Moni museossa  nähtävillä oleva  artikkeli on jumalanpalvelukseen liittyvää -Toorakääröä  kehollaan suojanneen  verta kantava  Toora käärö  Wegrowista, Puolasta,  ja käsinkirjoitettuja rukouskirjoja Buchenwaldin keskitysleiristä.

 Muita esineitä on mm  Toorakääröjen pergamenttimateriaalista  natsien tekemät esineet, kuten lompakoita, kengänpohjia, rumpuja ja laukkuja, natsiupseerin  takki  ommeltu Toorakäärön pergamentista,  Auschwitzin vangin univormu.

.Museossa  esitetään myös  malli kaasu-uunista, jota käytettiin keskitysleirin krematoriossa. Museossa on myös uhrien tuhkaa natsien  36 eri kuolemanleiristä ja RIF- saippuaa, jota natsien väitetään tehneen ihmisrasvasta.

 Museoon liittyy myös uusnatsismin esittely ja  esitetään näytteitä  aikamme antisemitistisestä  kirjallisuudesta.

Many of the museum's exhibits display religious artifacts such as a bloodstained Torah scroll from Węgrów, Poland, and a handwritten prayer book from the Buchenwald concentration camp. Other exhibits include "purses, shoe soles, drums and wallets made from the parchments of Torah scrolls",[2] a coat sewn from Torah parchments which was worn by a Nazi officer, a prisoner uniform from the Auschwitz concentration camp,[2] and a recreation of the gas oven used in the cremetoria of concentration camps.[13] The museum also includes urns with the ashes of Holocaust victims from 36 Nazi death camps[14] and "RIF" soap allegedly manufactured by the Nazis from human fat.[13] There is also an exhibit on neo-Nazism with a selection of modern-day antisemitic literature.[15]

  References

 http://en.wikipedia.org/wiki/Chamber_of_the_Holocaust

Simon Wiesenthalin keskuksesta tullut artikkeli tänään


April 11, 2013 Vicious attacks on the memory of the Holocaust – from denial, to distortion, to revisionism –are erupting in countries around the world. The Center’s ability to act quickly and decisively in hot spots in every corner of the globe is critical to our efforts to preserve the memory of the Holocaust and fight for the rights of the Jewish people worldwide. The Center has been active in:

Egypt — The senior Egyptian official in charge of appointing editors of all state-run Egyptian newspapers declares, “The myth of the Holocaust is an industry that America invented.” Center leaders called on the U.S. State Department to no longer tolerate the anti-Semitic rants and Holocaust denial emanating from Egypt.

Iran — Led by Iran’s government, Iranian media, schools, books, speeches and religious teachers denying that the Holocaust ever happened while threatening to finish Hitler’s genocidal vision against the Jewish state. Iran uses Holocaust denial as part of its pre-genocidal propaganda assault on Israel, labeling the Jewish people as serial liars and criminals, and depicting the Jewish State as a cancer; the Center recently made a major breakthrough: through the efforts of Iranians opposed to the regime, our Academy Award®-winning Moriah Films documentary Genocide (pictured) was beamed, in Farsi, into Iran, across Europe and the Middle East on two satellites and via the Internet.

UK
— Sunday London Times editors publish a cartoon on Holocaust Memorial Day depicting Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu building a wall cemented with the blood and bodies of Palestinian men, women and children. Center leaders immediately condemned the cartoon.

Lithuania — Lithuanian authorities are whitewashing their own nation’s Nazi collaborators while claiming Nazi crimes should be commemorated along with the victims of communism – among whom were those who aided and abetted Nazi Germany. Center officials have been protesting this in meetings with Lithuanian officials and have also urged authorities to ban neo-Nazi marches in Kaunas and Vilnius that have incited against the countries minorities, especially the small Jewish community. Pictured: SWC Israel Director, Dr. Efraim Zuroff at a protest against Waffen-SS march in Latvia.

Hungary — An extremist parliamentarian in a far-right party in Hungary calls for the government to create a list of Jews in Hungary who pose threats to national security, eerily reminiscent of Nazi policies during the 1940s; Center officials recently traveled to Hungary and urged action during meetings with political leaders and members of the Jewish community.

Sadly, as the number of Holocaust survivors around the world are dwindling, Holocaust denial, inversion and distortion is alive and well.

Unohtumaton Jerusalem 1967

 
Posted by Picasa

Israelinmatka-aiheiset runot

  Siionin kammioissa

 Ruuach, Ruuach kuulen sen
 Henki Pyhä Ikuinen
 kammioissa kaupungin
 Vanhan Jerusalemin.

 Ruuach, Ruuach
 Näen sen.
 Iskut vuosituhanten
 kiviin lyö, ne murentain.
 Ruuach, henki, sama ain.

 Ruuach, Ruuach huokaisten
 kuiskaa puu ja kukkanen.
 Laaksot , vuoret odottaa
 Messiasta, Jumalaa.

Ruuach, Ruuach tunnen sen,
kaduillas, Jerusalem, Israel,
sun kasvoillasi,
Ruuach, itkumuurillasi. 1969

Israelin tuomareiden ja Sanhedrinin jäsenten hautakammioita

 
Posted by Picasa

Jerusalemissa Siionin vuorellakin oli tämän tapaisia kammioita ja niissä oli ihmisiä asettamassa kynttilöitä ja rukoilemassa. Joku itki.

http://en.wikipedia.org/wiki/Tombs_of_the_Sanhedrin
 http://www.jesusneverexisted.com/IMAGES/1-tombs.jpg
(Koska Joosef Arimatialainen oli  arvostettu jalo henkilö, hänen hautansa on ollut jossain Sanhedrinin hautojen suunnassa Jerusalemista käsin. Siihen  jalon henkilön hautaan Jeesus asetettiin, kuten Kirjoituksissa oli sanottu: 
Hänelle varattiin hauta  pahantekijöiden joukossa, muta rikkaan tykö Hän tuli kuoltuansa, , sillä Hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut Hänen suussansa.  Jesaja 53: 9

onsdag 10 april 2013

BBC kertoo Nebon vuoresta , Ruubenin sukukunnan alueesta, Pisgan vuoren huipuilta

Close to the village of Faysaliyah seven kilometers west of Madaba, Mount Nebo rises from the Transjordanian plateau. 
It is bound on the east by the Wadi Afrit (which extends into the Wadi el-Kanisah) and the Wadi Judeideh further south and on the north by the Wadi en-Naml and further the Wadi Ayoun Mousa . It is flanked on the west by the Jordan Valley

Mount Nebo's highest crest reaches an altitude of 800 meters above the surrounding Belqa plateau.. The other peaks are slightly lower, all of them rising from 700 meters. Of these, the two most important, historically speaking are the peaks of Siyagha (710m.) on the western side and the peak of el Mukhayyat (790m.) on the S-E.

 All the year round several streams flow down the sides of the mountain: Ayoun Mousa and Ain Jemmaleh on the north, Ain Judeideh, Kanisah and Ain Hery on the south.

Nebo provides a unique natural balcony for a bird's-eye view of the Holy Land and southern Jordan. If the observer looks to the south, the panorama extends over the Dead Sea and the Desert of Judah.


 Looking to the west, it includes the Valley of the Jordan with the mountains of Judea and Samaria, and more to the north Jebel Osha and the southern slopes of the Wadi Zerqa. The hills around Amman are plainly visible to the observer in the distance, and on the steep limits of the plateau Hesban and the mountain of Mushaqar.

On very clear days the unaided eye can pick out Bethlehem and not far from there the singular cone that was Herod's fortress of Herodium, the towers and buildings of Jerusalem from the Mount of Olives all the way to Ramallah. In the valley of the Jordan Qumran is easily discerned by the side of the Dead Sea, then the oasis of Jericho, Shunet Nimrin, the dams of the Wadi Shueib and the Wadi Kafrein, Tell er-Rameh-Livias, Tuleilat el Ghassul and Suweimeh. On the edge of the plateau near Jebel Osha on the hilly spurs of El Salt Iraq el-Amir is visible

 http://www.bbc.com/travel/feature/20130402-a-road-trip-to-jordans-unsung-sites

tisdag 9 april 2013

Miksi kesti niin kauan, ennenkuin Liittoutuneet kokoontuivat Axista vastaan?

USA oli hajoitettu sotaan, joka suuntautui oikeastaan joka suuntaan.
Sama vaara on nyt. Mutta mikä nyt on Axis?  

Israelin ystävä Marja-Terttu Tolamo

Uskollinen Israel- ystävä Marja- Terttu Tolamo kuten moni muukin uskonystävä vaikutti runoudellaan ja lauluillaan Uotin kylpylässä. Kaukon nuottien joukossa oli tällainenkin nuotti ja sanat;
Tanskalainen Gerda Rasmussen on kirjoittanut runon, jonka on suomeksi mukaillut Marja-Terttu Tolamo, sävel on Thor Stenseth nimisen henkilön ja kappaleen nimi on Israel.

1. Israel det spredte folk,
uten Gud og nådens tolk,
vandrer enn i verden om,
hatet, misskjent og forfulgt,
Fredloes går det jorden runt,
alltid felt på andres hårde dom.
Herren har det folk så kjäer
at han kaller på dem enn.
Och den dag er kanskje naer,
de skal komme till sin Gud igjen.

HERRAN KANSA ISRAEL
VAILLA HERRAA ARMOAAN
VAINOTTUNA YÖSSÄ KÄY,
AAMUN KOITTOA EI NÄY.
RAUHAA VAILLA KANSA ON,
AINA SAADEN RASKAAN TUOMION.
HERRA KUTSUU TUHLAAJAA
SAADAKSENSA ARMAHTAA.
EHKÄ AIVAN KOHTA JO
NOUSEE UUDEN PÄIVÄN AURINKO.

2. Kjäre venner, la oss enn
trofast baere fram vår boenn
opp till nådetronen der,
til vår gud som nådig er.
Be Ham hjelpe dette folk
til å hoere Andens milde tolk.
Herren har det folk så kjäer
osv

2.KANSALLESI RAUHA SUO
JOHDA TURVAAN RISTIN LUO.
ANNA PYHÄN HENKESI
NÄYTTÄÄ KRISTUS HERRAKSI
KANSA PALJON KÄRSINYT
JOHDA UUTEEN ARMOON NYT.
HERRA KUTSUU TUHLAAJAA jne

3. Engang skal de vende om
i fra synd og flukt och dom,
finne nåde hos sin Gud,
hoere Sions gledesbund.
Det er det som gjoer oss glad
i den gjerning som vår Gud oss ga.
Herren har det folk så kjäer
osv.

3. HERRAN KANSA ISRAEL
UUDEN ARMON SAAVA ON.
KATSE KIINTYY RISTIHIN.
LAULUT HERRAN SIIONIN
KAIKUU KUULLA KANSOJEN,
ARMOSTANSA KIITTÄÄ PALVELLEN.
HERRA KUTSUU TUHLAAJAA
jne

fredag 5 april 2013

Israeliin on uhattu tehdä valtiotasoon uusi cyberisku 7. huhtikuuta.

Tästä kertoi  JPost
Otan sitaatin:

 
Decrease text size
Increase text size
Hackers will target Israel again on April 7
 The first news of an planned new cyber attack against Israel , scheduled for April 7 2013, was announced back on March the 11th, almost a full month before the scheduled attack. The attack is a face saving effort to renew a campaign from last November which was nothing less than a miserable failure. The  previous campaign saw over 44 million attacks by A n o - n y m o -u s on Israeli government servers, yet in the end only one server was noticeable impacted, and it just went a little wobbly under the increased load.

Given their past failure, a bit more can be expected from the new attack. The Times of Israel reports  that the 100 largest websites in the country including banks, credit card companies, and communications firms are said to be targeted. This of course is nothing new, these days they are routinely targeted. My own analysis uncovered a list of over 1350 specific targets including research organisations like N G O - M o n i t o r   human rights organisations like the association of c i v i l  -- R i g h t s  in Israel  and even the  H i s t a d r u t h  The list also included the Prime Minister’s Office, Finance Ministry, Foreign Ministry, the Judiciary, Health Ministry, Trade Ministry, the Knesset and many others.  In addition to 110 government servers, the list includes 318 academic servers, 582 company websites, and 448 organisations.

Given past experience, the government servers and most of the companies and academic servers would likely stand up to ever a sever distributed denial of service attack. Such “actions” are becoming almost routine. The real impact will likely be felt by human rights organisations and civil society organisations rely on cheap shared hosting and will likely go off line temporarily if they come under attack. The more serious risk, however, comes from the real hackers rather than these script kiddies. The new attack has a number of named hacker and groups with past form listed as supporting it. In fact, this new attack seems to be bringing together more groups than ever before.

Over a year ago I warned that I r a n  was impersonating   A n o n y m o u s  in an effort to turn it on Israel. Evidence from Facebook show a number of specific hacking groups behind the  Ap r i l  7 th  threat  are Iranian backed and some are thought to have Iranian state sponsorship. These groups include the I r a n i a n  C y b e r A r m y , R e m e m b e r  E m a d  (a joint project sources in Lebanon and state backing) and P a r a s t o o  (which reportedly has ties to I  R  G  C  -  Q  F and Hezbollah ). In the case of Parastoo  direct mentions made of psychological warfare and of efforts to advertise the attack in advance with the aim of spreading chaos and pushing Israeli actors into taking preventative action that causes further disruption. Given the timing of this new attack, and questions over what Obama and Netanyahu agrees during the recent Presidential visit, one has to wonder at the timing of this new attack.

Last year the F B I arrested several hackers from anonymous. FBI Director Robert S. Mueller III w a r n e d  a t  t i me  that “we should not forget that you want to identify these individuals who are responsible for these crimes, investigate them, prosecute them and put them in jail for a substantial period of time.” He also warned of the use of hackers by terrorists. The US Government would no doubt be very interested in any identification data linked to Anonymous hackers that Israeli authorities are willing to provide. There will be plenty of Israeli geeks looking forward to the challenge – and quite capable of coming out on top.

Photo credit: From template defacement page bymauritaniaattacker prepared for the April 7th attacks

onsdag 3 april 2013

Israelin Presidentin syntymäseutu Valko-Venäjällä

http://www.jpost.com/Features/InThespotlight/Article.aspx?ID=308514

  http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/98/Shimon_Peres_ca1930.jpg

 After visiting the Persky family's shack and the village center, the team went on to see a monument honoring those who perished in the Holocaust. The monument was erected during the Communist era on the side of a courtyard where many local Jews were shot to death. On one side of the monument, it is written in Russian that the victims are "Soviet citizens." On the other side a Hebrew inscription, which was added in 2005, states that  2,000 Jews were killed in Vishneyva, among them several members of the Persky family.

"In his speech at Bundestag on International Holocaust Remembrance Day in 2010, Peres described in chilling detail how 2,000 Jews from the village were led, with his grandfather Rabbi Meltzer at the front, to the wooden synagogue which was set alight by Nazis," Dori recalls, and despite the thick snow he takes a kippa from his pocket and places it on his head. "Magnified and sanctified be His great name," he calls, and the other members of the group join him in reciting kaddish for the deceased. When the prayer ends Dori says,"Here in Vishneyva we see that the Jewish people won. But what was awful was the price." 

http://en.wikipedia.org/wiki/Occupation_of_Belarus_by_Nazi_Germany#Wiping_out_the_villages

Presidentti Shimon Peresin kotikylän historia Wikipediasta.

Vishnyeva

Vishnyeva (Belarusian: Ві́шнева; Russian: Вишнево, Vishnevo; Polish: Wiszniew) is a township in Valozhyn Raion, Minsk Region, Belarus, near the border with Lithuania.

History

In 1921-39 the town was part of the Second Polish Republic as part of Nowogródek Voivodeship.
The population of Vishnyeva in 1907 numbered 2,650, of which 1,863 were Jews. However, the entire Jewish population has since disappeared. Most were exterminated by the Germans during World War II.
On August 30, 1942 some 1,100 Jews from the town were killed by the SS, the remaining Jews were taken to the Ghetto in the nearby town of Valozhyn. A Jewish cemetery remains in the town. The survivors have emigrated.

Notable residents


Shimon Peres (standing, third from right) with his family, ca. 1930
The city was the birthplace of Shimon Peres, the president of Israel (emigrated to the British Mandate of Palestine with his family in 1934), and Nahum Goldman, founder and longtime president of the World Jewish Congress.