Marmaros (8)

Ghettot ja tuhot

• Kun Saksalaiset tankit tunkeutuivat Unkariin sunnuntaina maaliskuun 19 päivä 1944 tapahtui terävä käännekohta Unkarin juutalaisten elämässä. Tappavalla vauhdilla ladeltiin sääntöjä sääntöjen jälkeen juutalaisille. Kuudessa viikossa oli Unkarin juutalaiset keskitysleireissä valmiina kuljetettavaksi Auschwitziin täystuhoon Holokaustiin. Ne 60000 (kuusikymmentätuhatta) Marmaros-alueen juutalaista, jotka olivat vielä hengissä aiemmista poiskuljetuksista ja teurastuksista kesän 1941 ajoilta, sijoitettiin 12 ghettoon, joista 3 sijaitse Marmaros-alueen ulkopuolella. Nyt Romanian Marmaros alue sisällytettiin myös täystuhoon: Siellä oli neljä ghettoa: Sziget, Berbest, Ober-Wisho ja Dragomirest.

The Ghettos and the Destruction

With the penetration of the German tanks into Hungary on Sunday, March 19, 1944 (23 Adar 5704) a sharp turning point arrived regarding in the fate of Hungarian Jewry. Decrees against the Jews followed one after the other with murderous speed. Within 6 weeks, the Jews of Hungary were concentrated in ghettos in preparation for deportation to Auschwitz and total destruction. The 60,000 Jews of Marmaros who had survived the deportations and slaughters of the summer of 1941 were concentrated into 12 ghettos, 3 of them outside Marmaros.
In Romanian Marmaros there were 4 ghettos: Sziget, Berbest, Ober-Wisho and Dragomirest:

• Sziget ghetto. Tämä ghetto perustettiin 18- 20 1944. Varsinaisesti Szigetissä oli kaksikin ghettoa. Kaupungin sisällä sijainnut suuri ghetto käsitti 4 katua, joiden varrella juutalaiset asuivat ja pieni ghetto asetettiin slummialueelle “Ober-Yarash”, josa oli useita kapeita puistokäytäviä, joiden varsille maaseudun juutalaisia sijoitettiin, niitä jotka oli pidetty ennen Berbestin ghettossa. Suuressa ghettossa oli koottuna 11 000 juutalaista tästä Szigetin kaupungista ja lisäksi 2-3 lähikylästä kuten Wiresmort jne. Elinolosuhteet ghettossa olivat kauhistuttavia. Keskikokoisessa huoneisiin asetettiin 8- 10 ihmistä, suurempiin huoneisiin jopa 20. Kello 5.00 iltapäivästä lähtien oli kiellettyä lähtemästä huoneestaan aamuun asti . Elokuun lopulla 1944 tuli Unkarin juutalasten tuhoamista valmisteleva delegaatio tutustumaan tähän ghettoon johdossa Adolf Eichman Saksan taholta taholta ja Laszlo Endre Unkarin taholta ja heitä seurasi Sisäministeriön virkamiehet ja lääkärit. . Heidän tarkoituksenaan oli “tutkia” juutalaisongelmaa maan ensimmäisissä ghetoissa , observoida juutalaiskäyttäytymistä ja mielentilaa, heidän tietoisuuden tilaansa siitä kohtalosta, mikä odotti ja mikä vaikutus näillä olisi ei-juutalaiseen väestöön, ko-operatiivisuuden astetta, mitä hallitus voisi odottaa heistä saavansa.
  

(1) Ghetto Sziget was established between 18-20 April, 1944. Actually, there were 2 ghettos in Sziget: the large ghetto within the city consisted of 4 streets where the Jews lived, and the small ghetto established in the slum-suburb “Ober-Yarash”, containing several tiny alleys where the rural Jews, who had previously been held in ghetto Berbest were placed (see below). In the large ghetto 11,000 Jews from the city itself and from 2 or 3 nearby villages like Wiresmort etc., were concentrated. Living conditions in the ghetto were appalling. In middle-sized rooms, 8-10 people were crowded and into larger rooms, up to twenty. From 5:00 p.m. until the following morning, it was prohibited to be found outside of one's room. At the end of April, a delegation planning the destruction of Hungarian Jewry visited the ghetto, headed by Adolf Eichman on the German side and Laszlo Endre on the Hungarian side, and accompanied by employees of the Ministry of the Interior and by doctors. The purpose of the visit was to “study” the Jewish problem at one of the first ghettos in the country, to observe the conduct of the Jews and their state of mind, how cognizant they were of the fate awaiting them, the influence it would have on the non-Jewish population, the degree of cooperation that the government could anticipate from them.

Berbest ghetto. Tämä ghetto oli Szigetin ghetton haara. Siellä oli noin 3000 henkilöä. Ennen kuljettamista Ausschwitziin Szigetin ghetton asukkaat siirrettiin tänne Ober-Yarashiin, Szigetin siihen kaupunginosaan, jossa Berbest-ghetto sijaitsi. Sieltä juutaliset vietiin Auschwitziin. Berbestin ghettoon oli koottuna myös seuraavien kylien asukkaat. Uncsest, Budest, Birsanif, Wad, Valeny, Selist, Nanest, Serb, Kalinest, Akna-Sugatag, Sugatag (village), Remit, Ferest, Desest, Sanapotek, Horints, Huten ja Kracest.

Sziget- Berbestistä tapahtuneet joukkokuljetukset tehtiin neljässä vaiheessa. Ensimmäinen oli 17 toukokuuta vuonna 1944 Berbestin ( Ober- Yarahs) ghettosta. Sitten seurasi poskuljetuksia isosta Szigetin ghettosta 18. toukokuuta 1944, 19 toukokuuta 1944 ja vielä 21. toukokuuta 1944. Nämä olivat Unkarin ghetoista tapahtuneet aivan ensimmäiset poiskuljetukset.

(2) Ghetto Berbest was a branch of Ghetto Sziget. It contained about 3,000 souls. Before being deported to Auschwitz, the residents of the Sziget ghetto were transferred here to “Ober-Yarash”, the Sziget suburb where Ghetto Berbest was located. From there, the Jews were taken to Auschwitz. In Ghetto Berbest Jews from the following villages were also concentrated : Uncsest, Budest, Birsanif, Wad, Valeny, Selist, Nanest, Serb, Kalinest, Akna-Sugatag, Sugatag (village), Remit, Ferest, Desest, Sanapotek, Horints, Huten, and Kracest.
The deportations from Sziget-Berbest were carried out in 4 stages. The first took place on 17 May 1944, from ghetto Berbest (“Ober-Yarash”). There followed deportations from the larger Sziget ghetto on 18 May 1944, 19 May 1944, and again on 21 May 1944. These were among the first deportations from any ghetto in Hungary.

• Upper Wishon ghetto. Tämä ghetto perustettiin 16 - 23. toukokuuta 1944 kaupungin keskuksen “Juutalaiskadulle” ja kolmelle pienelle kadulle, jotka johtivat tälle kadulle. Ihmisten kokoaminen massoittan tänne oli asteeltaan sietämätöntä. Yhteen huoneeseen tungettiin 20- 30 ihmistä. Läsnäoloa kontrolloivat kokoontumiset pidettiin joka päivä ja ne saattoivat kestää useita tunteja . Kun väki seisoi näissä nimenhuudoissa heitä saatettiin myös lyösä. Ruoka-annokset olivat erittäin niukkoja muutamia miehiä otettiin erilaisiin työprojekteihin, erityisesti puunkaatoon. Heitä pidettiin ylityössä nälkätilassa ja heikossa kunnossa. Saksalaisunkarilainen tuhoa valmisteleva delegaatio kävi myös tässä ghettossa. Tässä on syytä mainita, että delegaation jäsen Laszlo Frantzi, joka toimi yhdysupseerina Eichmannin insatsiryhmien kesken ja Unkarin santasmien komentajana oli kotoisin juuri tästä Upper-Wishon kylästä. Hän oli eräs kaikkein aktiivein unkarinjuutalaisten murhaaja. Hän matkusti ghettosta toiseen näitten poiskuljetusten kuluessa ja häns oli julmuuksin ylin valvoja. Hänet teloitettiin Budapestissä 1946. Tässä ghettossa oli 13 000 ihmistä. Paikallisten 4000 juutalaisen lisäksi tähän Upper Wishon ghettoon keskitettiin myös seuraavien paikkakuntien juutalaisväestöt. Lower-Wisho, Middle-Wisho, Borsha (Borsa), Bistra (Bistritz), Viso-Volgy, Lerdine, Masif, Polien Riskeve, Petreve, Krive, Riskeve. Tämän ghetton väki kuljetettiin kolmessa kuljetuksessa Auschwitziin
  

(3) Ghetto Upper Wisho was established from the 16-23rd of May, 1944, in the center of the city on the “Jewish Street” and on three other small streets leading from it. The crowding here was insufferable. 20-30 people were quartered in one room. An attendance roll-call lineup was held every day, sometimes lasting several hours. In the line-up there were also beatings. The food rations that were provided were very meager. Some of the men were taken for various labor-projects, especially wood-cutting. They were over-worked, while weak and starving. The German- Hungarian delegation mentioned in Ghetto Sziget visited this ghetto as well.
It is worthwhile to note that one of the members of the delegation, Laszlo Frantzi, who was the liaison officer between the “Einzatzgruppen” of Eichman and the command of the Hungarian gendarmerie, was a native of Upper-Wisho. He was one of the most active murderers of Hungarian Jewry. He travelled from ghetto to ghetto during the deportations and it was he who supervised the atrocities. He was executed in 1946 in Budapest.
This ghetto contained about 13,000 souls. In addition to the 4,000 local Jews, also concentrated in Ghetto Upper-Wisho were also Jews from the following places: Lower-Wisho, Middle-Wisho, Borsha (Borsa), Bistra (Bistritz), Viso-Volgy, Lerdine, Masif, Polien Riskeve, Petreve, Krive, Riskeve. The Jews of this ghetto were deported to Auschwitz in 3 transports between the 17th-23rd of May, 1944.

• Dragomirestin ghetto perustettiin kylän keskustaan 15. huhtikuutta 1944. paikkllisten 700 juutalisen lisäksi seuraavien kylien juutalaisväestöt koottiin sinne: Butiza, Glod, Yoid, Strimtere, Slatina, Selist, Polien-Glod, Kechnie, Rezavlia, Sif. Tämä ghetto oli maan pienimpiin kuuluvia ja siellä pidettiin 4000 ihmistä. Suhteellisesti ajatellen Dragomirestin ghetto oli siedettävämpi kuin muut. Ravinnon puute oli kuitenkin sielläkin. Ympärillä olevat maanviljelijät ja erityisesti emännät toivat jauhopaketteja, öljyä, maitoa, voita ja vihanneksia ghettoon. Ajoittain juutaliaset, jotka olivat kotoisin lähikylistä, saivat vapaata käydäkseen hakemassa tarvikkeita omista kodeistaan, jotka heiltä jäivät jäljelle.
  Mutta tälle vastapainoksi on jäljitettävissä käsimyksiä täynnä ollut kuljetusreitti. . Kulkumatka 25 km Wishon asemalle. Vuoristo oli jyrkkää polkua jalan ja santarmit tökkivät vaeltajia pyssynperillä iskien . Monta uhria kaatui pitkin matkaa. Dragomirest-ghetto lopetettiin 15. toukokuuta 1944 ja uhrit lastattiin Auschwitztn juniin. .
  

(4) Ghetto Dragomirest was established in the center of the village as of April 15th. In addition to the 700 local Jews, others from the following villages were concentrated there: Butiza, Glod, Yoid, Strimtere, Slatina, Selist, Polien-Glod, Kechnie, Rezavlia, Sif.
This was one of the smaller ghettos in the entire country and 4,000 people were held here (not as we wrote in the article about Dragomirest). Ghetto Dragomirest was relatively more comfortable than the other ghettos. The lack of food was hardly felt there. The surrounding farmers and especially the farmers' wives brought packages of flour, oil, milk, butter and vegetables to the ghetto. From time to time, the Jews who had lived in neighboring villages were permitted to return home and bring food supplies which had been left in their abandoned houses.
In contrast to this, the deportation was a trail of suffering. The 25 kilometers to the train station of Wisho, from which they were deported to Auschwitz, was a trip strewn with anguish. The men were forced the entire way up the steep mountaintop on foot. The gendarmes pushed the marchers onward with blows from their rifle-butts. Many victims fell along the way. Ghetto Dragomirest was liquidated on May, 15, 1944, the victims being loaded onto the trains to Auschwitz.

Mateszalkan ghetto Tämä kaupunki sijaitsee Satmar maakunnassa Unkarilaisella sektorilla, länteen siitä rajasta, joka menee läpi Satmarin alueen. Tässä kaupungissa asui 1555 juutaliasta vuonna 1941 ja kaupungin kokonaisväestö oli silloin 10 036. Ennen Auschwitziinn annihilaatioon kuljettamista tehtiin tähän ghettoon yksi suurista juutalaisten keskittämisistä.. Ghettoon oli koottu 17 000 juutalaista. Pieni osa tästä joukosta tuli varsinaiseesta Mateszalkan kaupungista ja sen alueen pikkuyhteiskunnista, mutta suuri ja huomattavin osa, noin 15 000 henkilöä tuotiin yli 30 eri paikkakunnasta Marmaros-alueelta. Tämä oli suurin yksittäinen Marmaros-juutalaisväestön keskittäminen ja tapahtui Mateszalkaan, Marmaros-alueen ulkopuolelle Olosuhteet tässä ghettossa olivat järkyttävät - ja ehkä kaikista Unkarin ghettoista aivan kehnoimmat.

(5) Ghetto Mateszalka. This town is in the Satmar District (in the Hungarian sector, west of the boundary that crosses the Satmar District). In this town, there were 1,555 Jews in 1941 among a total population of 10,036. Here was one of the large concentrations of Jews before their deportation for annihilation at Auschwitz. In the ghetto 17,000 Jews were gathered. A small fraction of this population came from the town itself and several small communities in the area, but the great and overwhelming majority – approximately 15,000 – were brought from over 30 places in Marmaros. This was the largest single concentration of Marmaros Jews, although Mateszalka itself is located outside of Marmaros. The conditions of this ghetto were shocking, and among the worst - perhaps the worst - of all the ghettos in Hungary.

• Ensinnäkin juutalaiset oli keskitetty ulkotilaan. Jonkin ajan kuluttua heitä siirrettiin pieniin hökkeleihin, väliaikaisiin röttelöihin. Marmaros-juutalaisilla oli kaksinkertainen ahdistus täällä. Tavallisten ghettoon sijoitettujen asukkaiden kärsimysten lisäksi Marmaros-alueen vanhurskas väestö kärsi myös sen takia, että heidät oli repäisty irti luonnollisesta elinympäristöstä ja tuotu vieraalle maaperälle, vieraaseen ympäristöön. Mateszalka-Ghettoon tuotiin seuraavien asutuskekusten juutalaiset.
  
• Ensinnäkin suuret kaupungit mainittuna, ne joissa oli yli 1000 juutalaista: :Ober-Apsa, Bicskof, Bistina, Iasin and Rahov.
  
• Sitten ne paikkakunnat joissa juutalaisväestö oli yli 500 henkilöä: Iglya, Ganice (in part, the other part was sent to ghetto Tecs), Teresif, Terneve, Neresnitza.
  
• Tätä pienemmät asutuskeksuksest, joissa juutalaisia oli alle 500 henkilöä. Apsicsa, Bogdan, Bedevle, Bilvaritz, Bilin, Brister, Harisof, Vilhovitz, Tiska, Trebusan, Leh, Niagova, Polien-Kosoviczki, Kalin, Kereczky, Kolodna , Krasnisora, and Krive (Czech).
  

At first, the Jews were concentrated outdoors. After some time, they were tranferred to small shanties, most of them temporary. The Marmaros Jews suffered doubly here. For in addition to the usual suffering of all the inmates of the ghetto, the Jews of Marmaros also suffered because they were torn from their natural environment and were brought to foreign surroundings. Among the settlements whose Jews were brought to ghetto Mateszalka were:
Larger towns having more than 1,000 Jews: Ober-Apsa, Bicskof, Bistina, Iasin and Rahov.
Places with a population of 500 and over: Iglya, Ganice (in part, the other part was sent to ghetto Tecs), Teresif, Terneve, Neresnitza.
Smaller settlements, numbering less than 500 Jews were: Apsicsa, Bogdan, Bedevle, Bilvaritz, Bilin, Brister, Harisof, Vilhovitz, Tiska, Trebusan, Leh, Niagova, Polien-Kosoviczki, Kalin, Kereczky, Kolodna , Krasnisora, and Krive (Czech).

• Viisi ghettoa oli pystytetty pienelle alueelle Tsekkiläisen Marmaros- alueen kaakkoiskulmaan. Ghettot sijaitsivat seuraavissa kaupungeissa. Chust, Tecs, Slatfina, Iza, and Sikernica.
• Erään todistuksen mukaan Sikernican ghettossa oli siedettävä tilanne, koska saatiin järjestelmällisiä elintarvikkeiden toimituksia. Ghettoon oli koottuna 4000 juutalaista. Sinne tuotiin Sikernican omien juutalaisten lisäksi seuraavista kylistä juutalaisia Danilev, Drahiv, Mikif, ja Sandrif. Sinne tuotiin juutalaisia myös kauempaa kuten kylistä Volovo, Negreviz, ja Kalicsava (jotka itse asiassa olivat yhteydessä päätien välityksellä Sikernicaan). Ghetto lopetettiin helluntaijuhlan aikaan ( Israelin ajanlaskussa vuonna 5704), kristillisen ajanlaskun mukaan 28. 5. ja 29.5. 1944.

(6-10) [Five ghettos were established within a relatively small area of southwestern Czech Marmaros. They were located in the towns Chust, Tecs, Slatfina, Iza, and Sikernica.]
According to one testimony, the situation [in the Sikernica ghetto] was made bearable due to systematic food supplies. In the ghetto 4,000 Jews were crowded together. In addition to the Jews of Sikernica, Jews from the following surrounding villages were brought there: Danilev, Drahiv, Mikif, and Sandrif. Jews were also brought there from more distant places, such as: Volovo, Negreviz, and Kalicsava (which in fact were connected to Sikernica by the main road). The ghetto was liquidated on the holiday of Shavuos 5704 (28th and 29th of May, 1944).

Munkacsin ja Bergsasin ghettot

Marmarosalueen länsirajan kaupunkien ja kylien juutalaiset vietiin näihin kahteen ghettoon. Munkacs- ghettoon sijoitettiin juutalaiset seuraavista paikkaknnista.Bereznik, Sico-Branko, Zadna, Lisitse, Kereczky, Rustuka. Myös Vilchovitzin Juutaliset “Dibever-Rika”:sta oli tuotu Munkcsin ghettoon erityisestä syystä. Sanottiin että oli tyfus-epidemia Vilchovitzin juutalaisten keskuudessa ja he tarvitsivat karanteenia . Siksi heidät tuotiin Munkacsiin , missä oli erityisannoksia karanteenissa pidetyille. Marmaroksen alueelta oli 2000 juutalaista Munkcsin ghettossa.

Alle 1000 juutalaista lähetettiin Bergsasin ghettoon ja sinne tuli juutalaisia vain 2 – 3 asutuskeskuksesta kuten Dolha, Kushnitza ja ehkä myös Upper-Studena.

(11-12) Ghettos Munkacs and Bergsas. Jews from the towns and villages along the western border of Marmaros were taken to these two ghettos. Jews from the following places were put into the Munkacs ghetto: Bereznik, Sico-Branko, Zadna, Lisitse, Kereczky, Rustuka. The Jews of Vilchovitz in the “Dibever Rika” were also brought to ghetto Munkacs, for a special reason: Since a typhus epidemic “broke out”, they said, among the Jews of Vilchovitz and they required quarantine, they were brought to Munkacs where special provisions were made for their quarantine. A total of about 2,000 Jews from Marmaros were in ghetto Munkacs. Less than 1,000 Marmaros Jews were sent to ghetto Bergsas, and only from 2 or 3 places: Dolha, Kushnitza and perhaps also from Upper Studena.

• Tästä voi todeta, että Marmarosalueen tsekkiläisessä osassa asuneet juutalaiset keskitettiin kahdeksaan ghettoon, joista kolme ei ollut Marmarosalueessa. . Emme ole voineet luodata Tsekkiläisen Marmarosalueen ghettojen järjestäneitten viranomaisten ajattelutapaa. Emme ole pystyneet keksimään, mikä logiikka ohjasi niitä, jotka valitsivat konsentroimisten paikat. Näyttää siltä, että juutalaiset koko itäiseltä alueelta pitkin Tisajoen molempien alkuhaarojen varsia ( Musta Tisa ja Valkea Tisa) samoin kuin kaikista eteläisistä asutuksista joen alkuhaarojen yhtymisen jälkeisen Tiszan varsilta olisi tuotu Mateszalkan ghettoon.Mutta jos niin oli, niin miksi muutamien asutuskeskusten juutalaiset Dibever Rikasta lähetettiin Mateszalkaan ja muutamat Tecsin ghettoon?
  

Thus, we see that the Jews who lived on the Czech side of Marmaros were concentrated into 8 ghettos, 3 of which, as was said, were not within Marmaros itself. We were not able to fathom the thinking of the authorities who organized the ghettos of Czech Marmaros the way they did. We were not able to discover the “logic” which guided those who chose the concentration sites. It seems that the entire eastern region, along the length of both tributaries of the Tisa (the Black and the White), as well as the settlements in the south along the length of the river (after both tributaries join) were brought to the ghetto of Mateszalka. But if that was the case, then why were some of the settlements of the “Dibever Rika” sent to ghetto Mateszalka and others to ghetto Tecs?

• Ja sitten vielä: Miksi suhteellisen pienelle lounaisalueelle asetettiin viisi ghettoa: Chust, Tecs, Slatfina, Iza, Sikernica kun taas koko laajassa itä- ja pohjoisalueessa ei ollut ghetton ghettoa pystytettynä , vaikka siellä oli merkitsevää juutalaisvaestöä kuten Jasina, Rahov, Viso-Volgy, Maidan, etc.
  

• Ja edelleen, miksi Bistinan juutalaiset rautatieasemansa viereltä ja Tecs- Bistina- Sikernica-Chust kaupunkeja yhdistävän päätien viereltä vietiin Mateszalkan ghettoon, vaikka oli suhteellisen lähellä kaksi ghettoa: koillisessa (Sikernica ja Chust) ja kaakossa ( Tecs)? Samanlaista pohdintaa on Apshasin suhteen, koska Keski-Apshan ja Ala-Apshan juutalaiset vietiin Slatfinan ghettoon ja Ylä-Apshan juutalaiset Mateszalkan ghettoon? Ainakaan kommunikaatioreitit eivät asiaa selitä. Vaikuttaa siltä että Marmaros-juutalaisten tuhoon kuljetusten organisaation suhteen edeltävalmistelu oli ollut minimaalista. Poiskuljetuksia leimaa enemmänkin suuri kiirehtiminen.
  

And then also why in a relatively small area in the southwest were 5 ghettos established - Chust, Tecs, Slatfina, Iza, Sikernica - while in the entire region in the east and north not a single ghetto was set up, despite the fact that there were several settlements there with a significant Jewish population, including Iasin, Rahov, Viso-Volgy, Maidan, etc.? And again, why were the Jews of Bistina, which lies on the railroad-line and on the main road connecting Tecs-Bistina-Sikernica-Chust brought to ghetto Mateszalka, despite the fact that there were 2 ghettos located relatively nearby in the northeast (Sikernica and Chust) and one in the southeast (Tecs)? Such questions arise in other places as well like the Apshas - while the Jews of Middle-Apsha and Lower-Apsha were brought to ghetto Slatfina, why were the Jews of Upper-Apsha brought to ghetto Mateszalka? There is no justification for this in terms of communication lines. It seems clear, then, that minimal advance planning was done in organizing the deportation of the Marmaros Jews to their destruction. Rather it was all done hastily, with minimal planning.

• On 19 Marmaros-juutalaisten asutuskeskusta, joista tapahtuneiseen Auschwitziin kuljetuksiin ei ole jäljitettävissä mitään ghettoon sijoittamisvaihetta.
  
• Volovon alueelta seuraavat yhdeksän asutusta Bikivics, Huliatin, Vicski, Lahoviz, Lizansk, Navaselicza (lähellä Volovo), Prislop, Ricske, Ripina;
  
• Tecsin alueelta seuravat kahdeksan asutusta Dibeve, Csmolif, German Mokra, Russian Mokra, Novoseliza ( Dibever Rikan alueessa), Padaflesa, Kenigsfeld, Kricsif;
  
• Kylä Saldobus , joka on Chustin alueella.
  
• Kylä Polien-Kabileczky , joka on in the Rachovin alueella.
  

For 19 settlements in Marmaros, we could not trace the ghettos from which they were deported to Auschwitz:
From the area of Volovo, the following nine: Bikivics, Huliatin, Vicski, Lahoviz, Lizansk, Navaselicza (near Volovo), Prislop, Ricske, Ripina;
From the Tecs area, the following eight : Dibeve, Csmolif, German Mokra, Russian Mokra, Novoseliza (in Dibever Rika), Padaflesa, Kenigsfeld, Kricsif;
The village Saldobus in the Chust area;
The village Polien-Kabileczky in the Rachov area.

• Neljästä kylästä ei ollut juutalaista  kuljetettavissa minnekään vuonna 1944, koska ketään ei enää ollut jäljellä. Heidät oli jo viety jo tai useimmat oli murhattu poiskuljetusvaiheissa kesällä 1941. Ne jotka pääsivät pakenemaan – ne harvat- eivät palanneet kyläänsä, vaan etsivät toisen asuinpaikan. Joku heistä tuli myös Budapestiin, josta oli mahdollisuuksia päästä muualle. Nämä jo 1941 “Judenfrei” kylää ovat Vermezif, Torn, Terebla and Terisel. On melko varmaa, että sellaisia kyliä oli muitakin, mutta niistä meillä ei ole tietoa.
  

No Jews were deported from 4 places in 1944, simply because there was no one left to deport. They had already been deported and most of them murdered in the deportation decrees of the summer of 1941. Those who escaped - as few as there were - did not return to their villages but sought out new places to settle. Some also reached Budapest where it was easier to slip away. Those four villages which were already “Yudenrein” in 1941 are : Vermezif, Torn, Terebla and Terisel. It is almost definite that there were some more such villages, but they are not known to us.

Suomennos 14.5. 2014