HUBER EVA

Rva Eeva-Elisheva Huber, os Kuusisto (1946 - 18.4.2008) 

 

LÄHDE: http://www.uusielama.net/images/ue4_07.pdf

UUSI ELÄMÄ- ehti kertoo suomalaisen Eeva Huberin ihmeellistä elämänkertaa. Hän syntyi syvästi uskovaiseen kotiin Valto ja Fanny kuusiston perheeseen 1946. Valto-isä oli siunanut häntä kastehetkellä Jumalan valtakunnan työhön ja Eeva aikustuttuaan koki tämän olevan juutalaisten avustustyötä heidän exodusmatkallaan.. Hän sai olla ystävänapuna yli 60 000 Juudan heimolaisen Alijah- matkan varrella tukemassa kansalliskotiin matkaavia aikamme Exoduksessa.

(Koska olen samaa ikäluokkaa- samana vuonna syntynyt- muistan kuinka -60 luku oli Neuvostoliiton juutalaisen väestön ahdistuksen aikaa. Me kaikki Israelin ystävät tiesimme silloin siellä olevan kolme miljoonaa Juudan kansaan kuuluvaa. ja hyvin monenlaisissa ahdistuksissa. Heitä sanottiin Hiljaisuuden juutalaisiksi. . Itsekin kävin niihi aikoihin Leningradissa ja sieltä ostin erään musiikkilevyn, jota kuuntelin Suomessa. Mein Jiddische Mame Siinä oli ihmeen kauniilla naisen äänellä laulettu jiddishin kielellä jotakin. Laulusta ymmärsin ainakin sanat Jiddische Mame. En tuntenut henkilökohtaisesti Leningradissa ketään, kuka olisi ollut juutalainen, mutta tiesin, että laulu tuli kuitenkin Juudan heimolaisilta minun käsiini. -Englannista lähetettiin Suomeen pienessä lehtisessä tuetoja Hiljaisuuden juutalaisten kohtaloista ja pikkuhiljaa alkoivat Suomen seurakunnat ponnistella asian auttamiseksi. Eeva Kuusisto , sittemmin Huber, oli käytännön ihminen ja lähti asiassa liikkeelle . Suomalaiset eivät siihen aikaan saaneet missään muotoa aikaan mitään suoraa kulkureittiä juutalaisille Suomen kautta, mutta Wieniin tuli muuttovirtaa muita teitä. Eeva meni sinne. Yli 40 vuotta hän sai toimia siinä tienhaarassa. Sittenhän ajat muuttuivat. Nyt on Venäjältä siirtynyt jo kaksi miljoonaa juutalaista muihin maihin, niin että suomalaisena jo toivoo että joku vielä jäisikin sinne. Jopa Suomessa oli jonkin verran outoa ajattelutapaa juutalaisten suhteen: Huomasin asian mennessäni Israeliin ensi kerran 1967. Minulla oli retkitavaroita kuten makuupussi matkatavaroissa. Tulli virkailija suomalainen tullimies kyseli: eihän tuossa ole sisällä salakuljetettua juutalaislasta?)

Yksi ihminen ei voi maapallolla paljoakaan tehdä, mutta kun on uskollinen kuten Kuusiston Eeva, niin vuosikymmenien saatossa punoutuu päivien työt ikuisiin aikoihin asti merkitseväksi elämänlangaksi monille. Yli 40 vuotta on Eeva Huuberin elämää on noin 16 000 Huberin Eevan päivää.

Muistan kun Eeva nuorena - kuten itsekin olin- tuli nuorten uskonsisarten tiimin joukossa Lempäälään Vilho Lehtosen saliin- Oli kuin olisi nähnyt Jumalan kotkat- hetken seisahtamassa siellä seurakunnan keskellä ja sitten kiiruusti kiitämässä jonnekin uuteen tehtävään. Ne olivat Israelin kansan vaunut, joissa Eeva kulki. Eipä ihme jos pimeydet olivat kintereillä kuin Egypti ja valottomuus. Valottomuuden lieskasta Eevan elämä katkesi jossain Siebenbuergen vuoritiellä Transsylvaniassa Turdan lähistöllä avustusmatkalla Romanian seurakuntiin. Hän oli tavalliseen tapaan matkalla miehensä Gatte Adalbert Huberin kanssa kuten noin 20 kertaa vuosittain sitä vuoritietä Romanian seurakuntiin ja jokin auto tuli väärällä kaistalla vastaan- kerrottiin sitten vuosia myöhemmin Suomessa.

Jollain tavalla elätin kauan kuitenkin toivoa, että uutinen ei olisi totta. Jotenkin ikäänkuin on mahdotonta uskoa, että Jumala sallisi niin valoisten valon lasten joutua matkalla ruhjotuksi niin pimeällä tiellä , niin pimein voimin. Ikään kuin Ben Hur valjakkoineen olisi joutunut Messalan valjakoiden kiilaamaksi- mutta niin kai on, että aina pimeydet kuitenkin iskeytyvät valon kaupungiin, koska kerran olemme materiaan pysähtyneitä ja meidän henkemme valo ei tosiaankaan käytä valon nopeuden neliötä, vaan olemme paikallisseurakuntia. materiassa. Jeesuskin meni veneeseen ja nukkui. Tai kerran uupuneena tarvitsi aasia ratsastaessaan Jerusalemiin jyrkkää rinnettä alas, sydän raskaana tapahtumien kulusta ja ahdistuksesta, mikä muutamassa päivässä oli iskevä. Jeesus, Juudan heimolainen oli nuori mies- 33 ja puoli vuotta-: koko ihmiskunnan lunastustyön suorittamisen viimeiset askelet olivat kuin lyijyinen taivaankansi.

Luomakunta auttaessaan Luojaansa huokasi yhdessä Jumalan pojan kanssa – sillä Egyptin pimeydet silloinkin saivat kiinni Israelin ja lopulta valo katosi miltei yhdeksi päiväksi Israelista- mutta silloin Jeesus oli saanut lunastustyön täytettyä.

Siihen pääsiäiseen 2000 vuotta sitten voimme vedota ja pyytää Jumalalta että se pimeys, joka on taas vuonna 2008 painumassa maapallomme ylle ja ahdistamassa Israelin ystäviä, koettaen tuhota ne, jotka ovat kuin Aaron ja Hur Mooseksen käden kohottavat puolustusvoimat.- voimme vedota Jeesuksen ristin työhön ja ylösnousemuksen lvoimaan, jonka edessä mahtavat sotamiehet sinkoilivat ja pyörtyilivät ja karkkosivat,ja haudat aukenivat, ja heikot saivat voimaa ja pelokkaat rohkeutta.

Pitää muistaa että nyt on vain kaksi viikkoa siihen, kun Israelin viholliset päättivät kaikkialta maailmasta kertyä Israeliin lentokonein, laivoin ja vyöryen joka puolelta. Ehkä nyt on Israelin ystävien suurin vaaran hetki, koska Israelilta koetetaan katkaista pakotiet seurakuntaan.

Oliko Eevaakin vastassa itse syvin Kuolema ja Tuonela vai sen kätyrit, ihminen joka oli kuin avoin hauta, kuten jotkut Israelin vihollisista.

Ainahan sitä kristittynä toivoo ja uskoo parasta ihmisistä, mutta ikävä vain on että vihaa on olemassa ja vaikka viha olisi näkymätön, sen väliaineet näkyvät: luodit, aseet, tappavat kivet ym. Suomalainenkin kirkossa aina rukoilee: Varjele Jumala pahalta äkkikuolemalta, -sillä äkilliset vaarat ovat joka ihmislapsen ainainen uhka materian luomakunnassa. Ihminen on kuin kukkanen, joka hetken kukoistaa ja sitten lakastuu.

25.4.2008 0:23

Päivitystä 12. 5. 2014

Löysin lähdeartikkelin vuodelta 2007, vähän ennen Eevan ja Adalbertin poismenoa. Kirjoitan sen muistiin.

25.4.2008 0:23

Eeva Huberilta löytyy kirja "Minulla on tehtävä" . Kirjan tekijät ovat Eeva Huber ja Kristiina Nikkari. Kirjasta on 2 painosta vuosilta 1993 ja 1994. Kirjaa  saanee ICEJ:n Suomen osastosta.