Marmaros (2)

• Miten alkoi Romanian Marmaros-alueen holokausti?
  

[The Beginnings of the Holocaust in Romanian Marmaros]

• Romanian Marmaros-alue, joka sijaitsee Tisa-joen eteläpuolella, oli aikoinaan tullut erotetuksi muusta Marmaros-alueesta Itävalta-Unkarin imperiumin purkautuessa I maailmansodan häviön jälkeen. Sillä alueella on toisenlainen kohtalo kuin pohjoisemmalla Marmaros-alueella joka liitettiin uuteen Tsekkoslovakian valtioon. Maailmansotien välisenä aikana Romaniassa oli antisemiittisiä hallituksia muodossa tai toisessa . Ajalle tyypillistä oli eri puolilla maata tapahtuneet hyökkäykset juutalaisia kohtaan.
  

The Romanian area of Marmaros (south of the Tisa River, which had been separated from the rest of Marmaros in the dismemberment of the Austro-Hungarian Empire following Austro-Hungary's defeat in World War 1), had a different history than that of northern Marmaros, which had been given to the newly formed country Czechoslovakia. Between the two world wars, Romania generally had anti-semitic governments in one form or another. Attacks on Jews, in various parts of the country, were its trademark.

• Romanian Marmaros-alueella Holokausti alkoi eri tavalla. Kuin Tsekkien Marmarosalueella.
  

Mahdollisesti voidaan asettaa alkukohta siihen jaksoon, kun Oktavian Gogan , romanialais- transsilvaanialaisen runoilijan, antisemiittinen hallitus oli 40 päivää vallassa. Hänen hallituksensa jokaikinen ministeri oli antisemiitti, vanhan usuttelijan Alexander C Cusan oppilaita kukin. Goga-Cusa hallinnon lyhyena jaksona joulukuusta 1937- tammikuuhun 1938 vahvistettiin useita Romanian juutalaisia diskriminoivia lakeja. Juutalaisten lääkärien ja farmaseuttien valtakirjat tutkittiin uudelleen ja Sosiaalivakuutuksen keskusvirasto hylkäsi 200 juutalaista lääkäriä. Julkaistiin kielto, etä juutalaiset eivät saaneet myydä valtion monopolisäännöstelylain alaisia tarvikkeita ( tupakkaa, savukkeita, tulitikkuja, alkoholia, suolaa jne).. Tämä tuli voimaan 22. tammikuuta 1938. Juutalaisten kansalaisuus tehtiin myös kyseenalaiseksi ja tästä menetti kolmasosa Romanian juutalaisia kansalaisoikeudet.

In Romanian Marmaros, the holocaust period began differently than in the Czech area. One can possibly point to the beginning of this period in terms of the 40 days that the anti-semitic government of the Romanian-Transylvanian poet, Octavian Goga, was in power. All of the ministers of his government were known anti-semites, disciples of the old Romanian Jew-baiter, Alexander C. Cuza. In the short period of Goga-Cuza rule (December 1937-January 1938), several discriminatory decrees were issued against the Jews of Romania: The credentials of Jewish doctors and pharmacists were reexamined and 200 Jewish doctors were dismissed by the Central Office of Social Insurance; a ban was declared preventing Jews from selling items that were under governmental monopoly regulations (tobacco, cigarettes, matches, alchohol, salt, etc.); in an edict issued on January 22 1938, the validity of the citizenship of the Jews was to be investigated (resulting in the loss of civil rights on the part of fully one-third of Romanian Jewry).

• Vaikka tuo kauhuhallitus sitten kaatui, niin osa sen antisemitistisistä laeista ja säädöksistä jäi voimaan. Se hallitus, mikä seurasi Kuninkaallinen diktatuuri ( helmikuusta 1938- syyskuuhun 1940) jopa vahvsiti edellisen hallituksen antisemiittiset lait. Juutalaisille tuli kielletyksi hallinnolliset virat ( viranmenetyksistä ei annettu myöskään mitään korvauksia). Juutalaisilta kiellettiin maatilan osto; Juutalaisten koulujen antamat todistukset tehtiin pätemättömiksi. Virallisesti pätevien arkkitehtien listalla ei enää ollut yhtään juutalaisten nimiä; juutalaisia lakimiehiä ei enää otettu hallinnollisiin oikeustoimivirastoihin; paljon muitakin Romanian juutalaisia diskriminoivia sääntöjä laadittiin.
  

Even after the fall of this terrible government, a portion of its anti-semitic laws and decrees remained in force. The government which followed - the Royal Dictatorship (February 1938-September 1940) - even augmented them: Jews were banned from employment in government posts (even without remuneration);
Jews were prohibited from acquiring agricultural land; diplomas issued by Jewish schools were invalidated; on the list of officially certified architects, the name of not a single Jew appeared; all Jewish attorneys were dismissed from the government law-offices. Many other discriminatory regulations were issued that the Jews of Romania had to cope with.

• Toisessa Wienin sopimuksessa elokuun 20. päivänä 1940 erotettiin pohjoinen osa Transsilvaniaa Romaniasta ja liitettiin Unkariin. Siihen sisältyi myös Romanian Marmaros-alue, joka on Transsilvanian pohjoisin osa. Näin sitten 20 vuoden jälkeen Marmaros -alue oli jälleen kerran yhtenäinen. Ja nyt se sijaitsi kokonaan Axis-valtoihin kuluvan Unkarin vaikutuspiirissä. Ne iäkkäät juutalaiset, jotka muistivat vanhoja hyviä aikoja Itävalta-Unkarin Imperiumissa suhtautuivat hallinnonmuutokseen toiveikkaasti ja suurin odotuksin. Mutta aivan kuten Tsekkoslovakian Maramarosalueelle niin Romanian Marmaros sektorillekin oli pettymyksen hetki lähellä
  

At the “Second Vienna Arbitration” of August 30, 1940, the northern part of Transylvania was severed from Romania and handed over to Hungary, including the Romanian district of Marmaros, which is the northernmost region of Transylvania. Thus, after about 20 years, Marmaros was once again united, entirely within the domain of Axis Hungary. Elderly Jews, who nostalgically remembered “the good old days” of the Austro-Hungarian Empire, looked forward hopefully, and with great anticipation, to the arrival of Hungarian rule. However, for the Romanian sector of Marmaros, as was for the Czechoslovakian area, disappointment was not long in coming.

• Juutalaisten diskriminaatio alkoi heti ensi kuukausina unkarilaisten saapumisesta. Ensiksi erotettiin palvelusta kaikki juutalaissyntyiset julkisen palvelun ja virastojen työntekijät  Sitten alkoi systemaattinen juutalaisten häätäminen kaikanlaisesta ekonomisista ja ammatillisista yrityksistä. Sitten alkoi tapahtua mielivaltaisia pidättämisiä, jotka perustuivat perättömiin syytöksiin, joita ei-juutalaiset antisemitistit informaattorit omaa etua etsien esittivät. Olihan juutalaiset ensi kädessä kilpailijoita ammattipätevyydessä ja liikemaailmassa. Mutta moni vääryydellä syytetty juutalainen karkotettiin erityisvankileireille, joita alettiin pystyttää aivan koko maassa ekonomisista rikoksista kuten mustan pörssin kaupasta, hyödykkeiden kätkemisestä ja sitten polkuhintaan myymisestä, kiskonnasta, kauppatavaroitten luovuttamattomuudesta viranomaisten haltuun
  

Discrimination against Jews already began in the first months after the arrival of the Hungarians. At first, all Jewish public-servants and office-holders were dismissed; then came the systematic eviction of all Jews from all areas of economic and vocational endeavor. Then came arbitrary arrests of Jews on trumped-up charges, based on the accusations of anti-semitic, non-Jewish informers who had financial and economic axes to grind. The Jews, after all, were professional and business competitors. Many such accused Jews were exiled to special prison-camps that were opened throughout the country for economic crimes such as black-marketeering, overpricing, failing to hand over merchandise to the authorities, hiding commodities and then selling them at inflated prices, etc.

• Juutalaisia suljettiin vankileireille myös “ideologisista rikoksista”, joita oli mm vakoileminen, laittomaan kommunistipuolueeseen kuuluminen jne. Mitä tulee “ekonomisiin” rikoksiin, niin monessa tapauksessa oli perustaakin syytöksille, koska juutalaisilta alkoi olla miltei kaikki palkkatyö kielletty ja perheet tuli kuitenkin elättää. Mitä taas “ideologisiin” rikoksiin tuli, niitten takia useimmiten vangittiin eikä syytöksissä ollut niin hituistakaan perää . Miltei kaikki syytökset oli sepittänyt ilkivaltaiset murhaajat , jotka havaitsivat mahdollisuuden  kostoon ja  tilien selvitykseen juutalaisia vastaan tuntemistaan vanhoista kaunoista.
  

Jews were also sent to prison-camps for “ideological crimes” such as spying, belonging to the illegal Communist party, and so forth. Concerning the “economic” crimes there was, in many cases, a factual basis in the accusations against individual Jews, since the Jews had to provide a livelihood for their families, and most other economic avenues had been closed to them. As far as the “ideological crimes” were concerned, however, in the overwhelming majority of the imprisonments, there was not a single iota of truth in the accusations. Almost all of those accusations were trumped-up charges made by malicious murderers, who found an opportunity to square accounts with Jews against whom they felt that they had “scores” to settle.

• 
  
  Kaikki nämä vaikeudet mitä niihin asti oli ollut, olivat kuitenkin vähäiset verrattuna siihen mikä oli kohtaava Marmaros-alueen juutalaisia kesällä 1941 Unkarin liittyessä sotarintamaan Neuvostoliittoa vastaan. 27. kesäkuuta 1941 säädettiin, että Unkarin juutalaisten oli pystyttävä osoittamaan kansalaisuutensa ja asumisensa Unkarissa edeltäneitten 90 vuoden ajalta, siis vuodesta 1851 alkaen ja heidän oli osoitettava, että heidän esi-isänsä olivat Unkarin veronmaksajien luettelossa.. Tällainen säädös oli hyvin tyly ja julma.

The Expulsions and Murders of Summer 1941

All of these travails were minor compared to the anguish endured by the Jews of Marmaros in the summer of 1941 in the wake of Hungary's joining the war against the U.S.S.R. On the 27th of June 1941, a review of the citizenship of the Hungarian Jews was enacted, whereby the Jews had to prove their uninterrupted residence in Hungary for the previous 90 years (that is, from the year 1851) and to prove that their ancestors were listed among the Hungarian taxpayers. This was a very harsh and cruel decree.

• Jotkut Marmaros-juutalaiset , yleensä varakkaammat ja taloudellisesti paremmassa asemassa olleet, saivat juosta virastosta toiseen koettaessan hankkia virallisia dokumentteja, jotka voivat osoittaa heidän kansalaisuutensa ja veronmaksajastatuksensa. Budapestin virastoissa (Bureau for the Protection of the Rights of the Jews of Hungary”) , jotka palvelivat kaikkia Unkarin juutalaisiaryhmiä ( ortodokseja ja neologisia ) oli joka päivä pitkät jonot juutalaisia odottamassa välttämättömiä dokumenttejaan. Joukossa oli huomattava osa niitä juutalaisia, jotka olivat Marmaros-alueelta. Monet hakijat leiriytyivät jopa yön yli virastojen eteen varmistaakseen oman vuoronsa , kun virasto aukeaisi aamulla. Ja todellakin moni , joka näki tällaisen vaivan, onnistuikin saamaan omat kansalaisuuspaperinsa.
  

Some of the Jews of Marmaros – in general, the wealthier and better established financially - ran around from government office to government office, in order to obtain official documentation proving their citizenship and taxpayer status. In the Budapest offices of the “Bureau for the Protection of the Rights of the Jews of Hungary” (the “Magyar Izraelitak Partfogo Irodaja”, which served all of the social groupings of Hungarian Jewry, Orthodox as well as “Neolog”) there were every day long lines of Jews waiting to get the necessary documents. Included in the crowd were a substantial number of Jews from Marmaros. Many of the applicants camped at the entrance to these offices during the night, in order to insure their turn when the office opened in the morning. And indeed, most of those who put in the efforts were lucky enough to receive the desired citizenship papers.

• Mutta moni Marmaros-alueen juutalaisista- näyttää siltä että useimmat heistä- - eivät pitäneet tällaista kansalaisuutta koskevaa lakia mitenkään todellisena ja relevanttina uhkana. He eivät voineet kuvitellakaan, minkälainen pirullinen verkko punoutui tähän lakiin. Hehän ja “koko maailma” tiesivät, että he olivat syntyneet tässä maassa kuten heidän vanhempansa ja esi-isänsä - syntyneet ja kuolleet tässä maassa j a tietysti olivat olleet joka sukupolvessa raskaasti verotettuja. Sen takia moni juutalainen ei nähnyt hitustakaan vaivaa hankkiakseen kansalaisuudestaan moisia välttämättömiä dokumentteja. Taistelu jokapäiväisestä leivästä - kirjaimellisesti ottaen- esti heitä edes ajattelmasta niin kaukonäköisesti.. Monella yksinkertaisesti ei ollut edes varaa dokumenttiensa järjestämiseen.
  

But very many of the Jews of Marmaros - and it seems that possibly even the majority - did not react to the citizenship decree as to a real and present danger. They did not imagine the satanic scheme which was being woven around this decree. They knew, and “the whole world knew”, that not only they but also their parents and ancestors were born and had died on this land (and of course were in every generation heavily taxed). Many Jews, therefore, did not make the effort to procure the necessary documents for citizenship. The struggle for a loaf of bread, literally speaking, prevented them from thinking along those lines. Many simply did not have the necessary sums of money needed to arrange for the documents.
Suomennettu 13.5. 2014