Leta i den här bloggen

torsdag 6 mars 2014

Nuoret tietävät nyt kaiken Suomen historiasta ja englanniksikin totuudet ovat saatavilla.

Kuulin tytttäreltäni, että  nyt on Suomesta oikein professorin kirja kirjoitettu englanniksi ja siinä on kaikki totuus Suomen sotahistoriasta.  -- Yleensä se onkin   kaikkein nuorin sukupolvi viisaita, jotka kaiken tietää. .  Onkohan kysymys Silvennoisesta? Tyttäreni lupasi ostaa minulle kirjan päivälahjaksi seuraavalla kertaa että saan tietää, mitä maassani on oikeasti tapahtunut sodan aikana.
Tarkastin minkä ikäinen nuori professori on kirjan kirjoittanut. Varmaan on kyseessä vuonna 1989 syntynyt . Oula Silvennoinen. Nuori mies on nyt 25 vuotias  Nykyisellä tutkimustekniikalla, ahkeruudella ja johdonmukaisuudellan   voi luonnollisesti saada paljon dokumentoitua  arkistoista, jotka vasta viime aikoina on voitu avata.  Sodan aikana oli lisäksi paljon kirjallisuutta, jota oli jo painettu, mutta  ne muuttuivat kielletyiksi, kuitenkin  ne olivat tavallisen kansalaisen hankittavissa jotain tietä kuitenkin.  Tietysti oli valtiolliset arkistot, josta tavallinen kansa ei tiennyt mitään ja jos oma valtio aukaisee arkistoja, sieltä löytyy  se, mitä on aikakirjoissamme on kirjoitettuna ja arkistoituna. Todellakin voi sanoa että nuori mies on tehnyt jättimäisen työn. Samaa jättimäistä asian hallintaa on myös  H Krögerin- Paula Junttilan kirjassa joka mahdutti yhden kirjan kansien sisään Euroopan juutalisten historian  taitavalla  komprimoinnilla.  Täytyypä todellakin odottaa sitä kirjaa  suomesta, jos joku tosiaan saa yhden kirjan kansien väliin jotakin olennaista. Ei ole mikään lymmeli, joka on asian koonnut.
https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/sv/persons/oula-silvennoinen%28d485b954-b0b0-48cb-85c3-36c1e2a6f202%29/projects.html


Wikipedia kertoo seuraavaa.

Einsatzkommando Finnland
Einsatzkommando Finnland, viralliselta nimeltään Einsatzkommando der Sicherheitspolizei und des SD beim AOK Norwegen, Befehlsstelle Finnland, oli toisen maailmansodan aikana natsi-Saksan Pääturvallisuusvirasto RSHA:n alainen turvallisuuspoliisin erikoisyksikkö, joka toimi Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Suomessa jatkosodan aikana. Samanlaisia Einsatzgruppen-komennuskuntia toimi myös muualla Saksan itärintamalla.[1] Suomessa yksikön tehtävänä oli etsiä ideologiset ja rodulliset viholliset ja sellaisiksi katsotut henkilöt sotavankien keskuudesta ja surmata nämä.[1][2] Yksikköä komensi aluksi SS-Obersturmbannführer Gustav vom Felde,[3] sekä kevättalvesta 1942 lähtien SS-Untersturmführer Wilhelm Laqua.[4] Yksikkö käsitteli vankejaan kahdella saksalaisella sotavankileirillä, nämä olivat Stalag 322,[5] Norjan Elvenesissa ja toinen, Stalag 309 Sallassa,[6] alueella joka on nykyisin osa Venäjää.[7] Sallassa toimineessa työleirissä myös 43 Suomen juutalaispakolaisista oli ennen heidän siirtoaan Suursaareen.[8][9]

//  6.3. 2014 Oma kommenttinit: 
Pauli Huhtalan kirjan mukaan (1948) Saksan  Jäämeren rintamalle oli keskitetty kenraalieversti von Falkenhorstin 21. armeijaryhmä alueelle Petsamo-Salla:  http://ww2db.com/person_bio.php?person_id=644

Siihen kuului  mm. Vuoristoarmeijakunta Norwegen 
 ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Ferdinand_Sch%C3%B6rner) ,
 komentaja , kenraali Dietl (http://fi.wikipedia.org/wiki/Eduard_Dietl) ,
 36. armeijakunta, komentaja kenraali Feige
http://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Hopeakettu, 
5. ilma-armeja, komentajana kenraali Stumpff. 
 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hans-J%C3%BCrgen_Stumpff 
 //

Suomalaisten yhteistyö yksikön kanssa

Valtiollinen poliisi (Valpo) asetti Einsatzkommando Finnlandin käyttöön toistakymmentä henkilöä, jotka erottelivat ja kuulustelivat sotavankeja Sallan leirillä. Kirjallisten ohjeiden mukaan tehtävänä oli erotella tiedustelulle hyödylliset vangit ja muut tuli teloittaa. Kuulustelijoilla oli valta valita ammuttavat vangit, teloittajina toimivat pääasiassa saksalaiset sotilaspoliisit. Osan suomalaisvirkailijoista tiedetään osallistuneen yksittäistapauksissa vankien teloituksiin ainakin pakoyritysten yhteydessä. Yleensä suomalaiset eivät kuitenkaan osallistuneet varsinaiseen tappamiseen, vaikka olivatkin osa teloituksiin johtanutta komentoketjua.[3][7] Valpossa toiminnasta jätettiin tarkoituksellisesti asiakirjat laatimatta.[10]
Sen lisäksi että Valpo asetti virkailijoita yksikön käyttöön, Suomen puolustusvoimien päämajan alainen valvontaosasto luovutti lokakuun 1941 ja syyskuun 1942 välillä suomalaisilta vankileireiltä yhteensä 520 neuvostosotavankia Einsatzkommando Finnlandille. Perusteena luovutuksille oli, että Valpo arvioi sotavangit aktiivikommunisteiksi, tai etnisesti juutalaisiksi. Luovutetuista mahdollisesti 49 vankia oli juutalaisia.[1] Saksalaiset ilmeisesti teloittivat suomalaisten luovuttamat sotavangit välittömästi.[3][7]
Saksalaisten hyökkäyksen pysähtyessä uusien sotavankien määrä laski nopeasti. Yksikkö lakkautettiin loppuvuodesta 1942.[7] Vankileirit Stalag 309 ja 322 toimivat kuitenkin vielä vuoteen 1944.[10]

Aiheen tutkimus

Einsatzkommando Finnlandin toiminnan toi julkisuuteen Oula Silvennoinen väitöskirjassaan, joka tarkastettiin Helsingin yliopistossa 27. syyskuuta 2008.[1][11] Tutkimus perustuu Etsivän keskuspoliisin ja Valpon arkistojen analyysille, sekä Saksan, Viron, Ruotsin, Latvian ja Yhdysvaltain arkistoista löytyneeseen uuteen aineistoon.[10] Tutkimus on osa valtioneuvoston kanslian aloittamaa tutkimushanketta sota-ajan vankiluovutuksista.[7] Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939-55 on Kansallisarkiston tutkimushanke, jonka tarkoituksena on selvittää sodanaikaisia sotavankikuolemia suomalaisilla sotavankileireillä, Saksan kanssa toteutettuja ihmisluovutuksia ja -vaihtoja sekä sodanjälkeisiä luovutuksia ja palautuksia Neuvostoliittoon. Tutkimushankkeen käynnisti 2003 julkaistun Elina Sanan teoksen Luovutetut aikaansaama kiinnostus erityisesti ulkomailla.[12]

Katso myös

Lähteet

Silvennoinen, Oula: Salaiset aseveljet - Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933-1944. Keuruu: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21501-1. (suomeksi)

Viitteet

  1. ↑ Jump up to: a b c d Silvennoinen, Oula: Salaiset aseveljet : Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933-1944, Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, historian laitos 2008. Väitöskirjan tiivistelmä (viitattu 20.9.2008)
  2. Jump up ↑ Raimo Torikka: Valpo toimi saksalaisten kanssa yhteistyössä Sallan teloitusleirilläYLE Lapin Radio 27.09.2008 (viitattu 6.10.2008)
  3. ↑ Jump up to: a b c STT/Nikkilä-Kiipula, Eeva:Väitös: Valpo syyllistyi sotarikoksiin jatkosodan aikana Aamulehti (viitattu 20.9.2008)
  4. Jump up ↑ Silvennoinen, sivu 262
  5. Jump up ↑ Stalag, lyhenne sanoista Stammlager für kriegsgefangene mannschaften und Underoffiziere, suom. sotavankileiri miehistölle ja aliupseereille
  6. Jump up ↑ Lars Westerlund: Sotasuhdanteet ja neuvostosotavankien asema Suomessa 1941-44 (kappale Saksalaisten pragmaattinen suhtautuminen neuvostosotavankeihin Pohjois-Suomessa) Suomi-Venäjä-Seura. Viitattu 2.10.2008.
  7. ↑ Jump up to: a b c d e Ilkka Ahtiainen: Aseveljet ja rikostoverit. Helsingin Sanomat, 28.9.2008, s. D 4-5. Helsinki: ISSN 1239-257X. Artikkelin verkkoversio Viitattu 28.9.2008.
  8. Jump up ↑ Hannu Rautkallio, Suomen juutalaisten aseveljeys, Tammi, Helsinki-Jyväskylä, 1989
  9. Jump up ↑ Eva Latvakangas: Kapulana Gestapon rattaissa. Turun Sanomat, 8.6.2003. Turku: Artikkelin verkkoversio Viitattu 3.10.2008.
  10. ↑ Jump up to: a b c Arto Murtovaara: Sotavankeja ammuttiin pohjoisessa. Kaleva, 28.9.2008, s. 10. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. ISSN 0356-1356.
  11. Jump up ↑ Väitös: Valpo surmasi jatkosodassa saksalaisten rinnalla, Helsingin Sanomat 19.9.2008 (viitattu 27.9.2008)
  12. Jump up ↑ Kansallisarkisto: Luovutukset. Arkistolaitos 2004.

Aiheesta muualla

Upplagd av kl.
Etiketter:

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar

Prenumerera på: Kommentarer till inlägget (Atom)