Latvian Riikan holokaustiajasta nykyaikaan

Paula Junttilan kirja Euroopan juutalaisten kutsu (2013)   mainitsee sivulla 119, että vuonna 1934 fasistit ottivat Latviassa totalitaarisen vallan. Juutalaisten tilanne huononi huononemistaan ja heidän poliittiset järjestönsä kiellettiin ja kouluja  suljettiin.  Vuonna 1939 Latvia  joutui allekirjoitamaan sopimuksen NL:n kanssa  tukikohdan antamisesta ja vuonna 1940 Latvia menetti itsenäisyytensä ja siitä tuli Neuvostotasavalta.
 Ennen II maailmansotaa Latviassa eli  noin 80 000 juutalaista, joista puolet  Riika- kaupungissa.  Venäläiset karkoittivat monia Siperiaan.  Saksalaiset tunkeutuivat Latviaan 1941 ja silloin tapahtui Riikassa pogromi.

 Nyt tässä asiassa  katson jatkotietoja Jewish Virtual Encyclopedia-lähteestä.Jono Davidin artikkelin  Riikasta.

 http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/vjw/Riga.html

•  Juutalainen yhteiskunta oli keskittäytynyt Maskavas alueeseen, vanhan kaupungin lounaiseen gettoon. Toisen maailmansodan aikana natsit tuhosivat suurimman osan Maskavas- aluetta ja jättivät jälkeensä  vain  vähän jäänteitä Riikan juutalaisesta historiasta.

"History

The Jewish history of Riga---

 The Jewish community was centered in Maskavas, a ghetto just southeast of Old Town. During World War II, the Nazis destroyed most of Maskavas, leaving few remnants of early Rigan Jewish history.

• Riikassa oli rekisteröitynä  vuonna 1824  juutalaisia henkilöitä  513 . Vuonna  1897 heitä oli  yli 20 000, mikä oli  lähes 8 prosenttia Riikan  väestöstä. Vaikka  luku olikin pieni se ei mitenkään ollut merkityksetön. Huippunsa lukumäärä sai  vuonna 1935, jolloin  yli 11 % riikalaisista oli juutalaisia eli  43 672 henkilöä. Mutta vuonna  1944 tämä lukumäärä oli vähentynyt  150 henkilöön. 
•   19. vuosisadan aikana asutusrajoituksia helponnettiin ja moni juutalainen    lähti Maskavas- gettoalueelta  kaupungin muihin osiin. 

By 1824, there were 513 Jews registered in Riga and by 1897, there were more than 20,000, which was approximately 8 perecent of the population of Riga. Though the number was small, it was nonetheless significant. (That number would peak in 1935 at 43,672, more than 11 percent of the city's inhabitants. By 1944, it was cut to 150.) Partway through the 19th century, housing restrictions were lifted and many Jews left Maskavas  for other parts of the city.

•  1920- luvun lopulla Riika tuli maailmanlaajuisen Lubavitch- liikkeen keskukseksi. liikkeen johtaja Joseph I. Schneersohn sai Latvian  kansalaisuuden ja Latvian  hallituksen suojan  kun hänet oli karkoitettu Neuvostoliitosta

In the late 1920s, Riga became the center of the global Lubavitch movement due to its leader, Joseph I. Schneersohn, receiving citizenship and protection by the Latvian government after being exiled from the Soviet Union. 

•  20. vuosisadan  alkupuoliskolla juutalaisia syytettiin kapinaprovokaattoreiksi   tsaari Nikolai II.ta vastaan tehdyn vallankumouksen vihollisten taholtaja  samoin heitä syytettiin  bolshevikkivallankumouksen 1917 aikana. Kannattajat toisaalta  syyttivät juutalaisia  epäonnistumisistaan.

In the early part of the 20th century, Jews were charged for provoking riots by the enemies of the revolutions of 1905 against Tsar Nicholas II, and again during the Bolshevik Revolution of 1917. Supporters, on the other hand, blamed Jews for the failures. 

•  Saksalaisten  miehitettyä Riika, poliitiikan  mahdit  menettivät tasapainonsa ja jälleen  syytettiin juutalaisia. Rauha, joka  seurasi,   osoittautui lyhytaikaiseksi, koska Hitlerin valtaannousu synkensi  uhkaavasti poliittisen taivaanrannan.

 After the Germans invaded Riga, the balance of political power was destabilized and again Jews were reproached. The peace which followed would be short lived, as the rise of Hitler loomed forebodingly on the political horizon. 

•  Kun Puna-armeija  saapui Riikaan kesäkuussa  1940, moni juutalainen  meni Neuvostoliittoon  koska  Länsi ei  suonut toivon hitustakaan.  Sinä jaksona pidätettiin juutalaisten johtajat ja kuljetettiin Siperiaan -eivätkä he koskaan palanneet.

When the Red Army entered Riga in June 1940, many Jews scrambled to the USSR, for faith in the West was lost. During this period, Jewish leaders were arrested and deported to Siberia and never returned.

•  Lia German ja hänen perheensä kuuluivat  niihin harvoihin onnistuneisiin. Sodan puhjettua kesäkuussa  1941 he menivät  Kazakstanin Semipalatinskiin. Matka oli pitkä ja vaikea, mutta  pysyimme siellä elossa., hän kertoi artikkelin kirjoittajalle. "Äitini työskenteli Latvian  ministeriön tehtävissä, joten hän palasi Riikaan vuotta ennen minua" kertoo tytär Lia.   "Ja sitten yhtenä päivänä vuonna 1944 hän soitti minulle sanoen:" Elia, tule takaisin Riikaan". Hän meni Filologian  Instituuttiin opiskelemaan filologiaa, mikä on täysin sopiva aihe tytölle, joka oli kasvanut  saksankielen, jiddishin, latvian kielen, venäjänkielen ja hebrean kielen miljöössä.

 Lia German and her family were some of the lucky ones. When war broke out in June 1941, they went to Semipalatinsk, Kazakstan. “It was a long, uncomfortable journey. But we lived okay there,” she told me. “My mother worked for the Latvian ministry, so she came back to Riga about a year before me. And then one day (in 1944) she just telephoned me and said, Œlia, come back to Riga.'” At 19, she entered the Institute to study philology, a perfectly suitable topic for a girl who grew up surrounded by German, Yiddish, Latvian, Russian, and Hebrew. 

•  Riigan juutalaisista vain 150  selvisi hengissä Holokaustista. 

Only about 150 Jews from Riga survived the Holocaust. 

• Kun Hitler oli lyöty, tuhansittain  juutalaisia palasi Latviaan ja siihen joukkoon kuului juutalaisia eri puolilta neuvosto-imperiumia.  Vuonna  1989 oli Riigassa  rekisteröitynä noin 23 000 juutalaista, mutta sitten lukumäärä alkoi vähentyä maastamuuton takia. Emigraatio suuntautui  Israeliin, Englantiin ja USA:han.

After the defeat of Hitler, thousands of Jews returned to Latvia, including Jews from other parts of the Soviet empire. By 1989, some 23,000 Jews were registered in Riga, a number which continuously diminishes due to emigration to Israel, Britain, and the United States.

• Vielä  meidän aikamme Riikan kulttuuria rikastaa juutalaiset lääkärit, tiedemiehet, insinöörit, taiteilijat ja opettajat.  Meidän päiviemme juutalainen elämä on  vapaata ja Latvian hallitus  antaa  heille  täyden kannatuksensa.

 Still, Jewish doctors, scientists, engineers, artists, and teachers are making a noticeable impression on the culture of the city. Today's Jews live freely and with the full support of the Latvian government.