Suomennosta Simon Wiesenthalin elämäkerrasta

Simon Wiesenthal

(1908-2005)

---

 http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/biography/Wiesenthal.html

• 1908

Simon Wiesenthal syntyi 31 joulukuuta 1908 Buczacz- nimisessä kaupungissa, joka nykyisin kuluu Ukrainan  Lvovin  alueeseen (oblast) ( Ukraine). Kun hänen oma isänsä oli saanut  surmansa I maailmansodassa,  hänen äitinsä Rva Wiesenthal pakeni perheineen Wieniin ( Vienna)  lyhyeksi aikaa ja  palasi sitten  Buczacziin. Siellä rva Wiesenthal   solmi toisen avioliiton.

• 1928 - 1932

Nuori  Simon Wiesenthal valmistui  ylioppilaaksi lyseosta   1928 ja haki Lvovin Polytekniseen Instituuttiin (Lvov.), mutta koska siellä rajoitettiin   juutalaisten  opiskelijoitten  määrrää, hän meni  opiskelemaan Prahan Tekniseen Yliopistoon valmistuen insinööriarkkitehdiksi vuonna 1932. (degree in architectural engineering).

• 1936

Vuonna 1936 Simon solmi avioliiton Cyla Muellerin kanssa ja he työskentelivät Lvovissa arkkitehtitoimistossaan.

•  1939

Onnellista normaalielämää kesti vuoteen 1939, jolloin Saksa ja Venäjä solmivat hyökkäämättömyyssopimuksensa ja sopivat samalla  keskenään Puolan jakamisesta. Venäjän armeja miehitti  nopeasti heidän kaupunkinsa  Lvovin ja pian senjälkeen alkoi juutalaisten kauppiaitten, tehtaitten omistajien ja muitten ammattitaitoisten henkilöitten  "puhdistus" punamahtien taholta. Tässä  Lvovin alueelle neuvostomiehityksen kannoilla  vyöryvässä  vainoaallossa  olivat kohteena  "porvarilliset elementit".  NKVD, kommunistinen salainen poliisi  pidätti  Wiesenthalin kasvatusisän  (NKVD (People's Commissariat of Internal Affairs - Soviet Secret Police). Hän on  mahdollisesti kuollut   vankilassa ollessaan.  Wiesenthalin velipuoli ammuttiin  ja Wiesenthalin itsensä oli suljettava  arkkitehtifirmansa ja hänestä tuli mekaanikko  sängynjousia tuottavaan tehtaaseen.

Hän sai lunastetua  viime tipassa  perheensä, itsensä, vaimonsa ja äitinsä,  joutumasta Siperiaan lahjomalla  NKVD komissaarin 

• 1941

Nyt  tulivat  saksalaiset  venäläisten sijaan, mutta  silloin eräs  Simon Wiesenthalin entinen työntekijä toimiessaan nyt Ukrainan Armeijan poliisin  assistenttina  auttoi  häntä välttämään tulemasta natsien teloittamaksi. Mutta vangiksi joutumiselta hän ei  kuitenkaan välttynyt. Alkupidätystä Lvovin lähistön Janwskan keskitysleirissä  seurasi  pakkotyöleiri  itäistä rautatietä  korjaavassa konepajassa.
(the forced labor camp serving the Ostbahn Works the repair shop for Lvov's Eastern Railroad.)

•  1942 alkuvuosi

Vuoden alkuvaiheessa  natsien  hierarkisissa portaissa  päätettiin  "juutalaisongelman kysymyksen loppuratkaisusta"-  täystuhoamisesta.
 Early in 1942, the Nazi hierarchy formally decided on the "Final Solution" to the "Jewish problem" — annihilation.

 Kautta miehitetyn Euroopan  alettiin käynnistää    kammottavaa kansanmurhakonetta.
 Throughout occupied Europe a terrifying genocide machine was put into operation.

• 1942 elokuu

 Wiesenthalin oma äiti kuljetettiin  Belzecin kuolemanleiriin.
 In August 1942, Wiesenthal's mother was sent to the Belzec death camp.

•  1942 syyskuu

Syyskuussa oli  Simon Wiesenthalin ja hänen vaimonsa sukulaisista  suurin osa jo kuolleena. Heidän perheistään tuhoutui yhteensä kahdeksankymmentä yhdeksän henkilöä (89).
 By September, most of his and his wife's relatives were dead; a total of eighty-nine members of both families perished.

Wiesenthalin vaimolla oli vaaleat hiukset ja tästä oli  nyt apua. Hän oli ns arjalaisen näköinen niin paljon ,että Wiesenthal saattoi tehdä sopimuksen  Puolan  maanalaisen  vastarintaliikkeen (Polish underground)   kanssa.  Vastarintaliikkeeseen kuuluvat saivat häneltä hyviä karttoja ja hänen vaimonsa taas sai  maanalaiselta järjestöltä uuden identiteetin Irene Kowalska, puolalalainen ja niin hän  pääsi pois leiristä 1942 syksyllä . Ensin  vaimo  asui Varsovassa (Warsaw) kaksi vuotta ja oli sitten  pakkotöissä  Reininmaalla koskaan ilmaisematta juutalaista syntyperäänsä.

• 1943

 Wiesenthal pääsi pakenemaan  itäradan työleiriltä   yli-inspektöörin sijaisen    avulla vähän  ennen  ennen  kaikkien  vankien  teloitusta.
With the help of the deputy director, Wiesenthal himself escaped the Ostbahn camp in October 1943, just before the Germans began liquidating all the inmates.

• 1944 kesäkuu 

 Wiesenthal vangittiin uudestaan kesän alussa ja palautettiin Janwskan keskitysleirille, missä  hänen tuhoutumisensä tällä kertaa  näytti  varmalta, mutta aivan samalla  luhistui  saksalaisten itärintama ja  Puna-aarmeija  eteni jälleen länteen.
 In June 1944, he was recaptured and sent back to Janwska where he would almost certainly have been killed had the German eastern front not collapsed under the advancing Red Army.

 SS- kaartien oli lähdettävä nyt vetäytymään länteen päin. (Kaikista  149 000 Lvovin juutalaisesta oli tässä vaiheessa jäljellä vain 34 ihmistä.  Simon Wiesenthal oli yksi heistä ). SS- kaartien piti kuitenkin   saada itselleen henkivakuutus, joten jonkinverran täytyi olla vankeja olemassa, kun he palasivat. ja niinpä  jokaista vankia "vahti" noin   6  SS- miestä  vetäytyvässä kaartinjoukossa.  Lisäksi  vankijoukkoon ryöstettiin  täydennykseski kirkollinen väkeä matkan varrelta  Chelmiec nimisestä kylästä.
 Knowing they would be sent into combat if they had no prisoners to justify their rear-echelon assignment, the SS guards at Janwska decided to keep the few remaining inmates alive.
 With 34 prisoners out of an original 149,000, the 200 guards joined the general retreat westward, picking up the entire population of the village of Chelmiec along the way to adjust the prisoner-guard ratio.

 Vangeista  hyvin harva selvisi hengissä tästä kuolemanmarssista: Plaszow-Gross-Rosen- ja Buchenwald ja lopuksi Mauthausen Ylä-Itävallassa.
Very few of the prisoners survived the westward trek through Plaszow, Gross-Rosen and Buchenwald, which ended at Mauthausen in upper Austria.

•  1945 toukokuu

Toukokuun viidentenä päivänä amerikkalainen aseistettu yksikkö  vapautti Mauthausenin keskitysleirin . Siinä vaiheessa  Simon Wiesenthal oli jo hyvin heikossa kunnossa, pitkä mies, luuta ja nahkaa  painaen n 44 kg. (BMI siis  12-13 tasoa).

Heti kun  Simon Wiesenthal tunsi  voimiensa alkavan palata, hän  ryhtyi kokoamaan  ja dokumentoimaan todisteita  natsien julmuuksista US armeijan  Sotarikososastolle. Sodan jäkeen hän työskenteli myös armeijan  strategiselle palvelulle  (OSS ) ja  vastavakoilujoukoille (CIC).  Hän  johti myös Itävallan amerikkalaisen vyöhykkeen juutalaista keskuskomiteaa, avustusorganisaatiota.

As soon as his health was sufficiently restored, Wiesenthal began gathering and preparing evidence on Nazi atrocities for the War Crimes Section of the United States Army. 
After the war, he also worked for the Army's Office of Strategic Services and Counter-Intelligence Corps and headed the Jewish Central Committee of the United States Zone of Austria, a relief and welfare organization.

• 1945 vuoden loppu - 1946 

 Simon Wiesenthal samoin kuin hänen vaimonsa Cyla olivat  kummatkin luulleet toisensa jo saaneen surmansa. Ihmeellisestä  johdatuksesta kuitenkin he tapasivat vuoden 1945 loppupuolella ja seuraavana vuonna 1946  syntyi heidän tyttärensä Paulinka.
Late in 1945, he and his wife, each of whom had believed the other to be dead, were reunited, and in 1946, their daughter Pauline was born.

Käännös jatkuu ..