Tämän ajan vaikeus on hyvin suuri ihmiskunnan luopumus moraalista kaikenlaisiin vapauden ja ihmisoikeuksien nimissä kulkeviin moraalittomuuksiin.
Natsiaika jo teki sellaista hallakylvöä lebensborn-tekniikoillaan , jossa kylvettiin vain vapaita suhteita ilman minkäänlaista kunnioitusta Jumalan luomia maailman peruspylväitä kohtaan. Peruspylväät tälle maailmanajalle on monogamiset avioliitot. Siitä on ihmsikunnan alkukaaos alkanut hahmottua 4 avioparin opetuksista, Seemin ja hänen kolmen poikansa perheitten kertomuksella, jonka runkoon on sivistys silmukoitu ja opetettu kaikille kansoille soveltuvana Raamatun sanana Jumalan lahjana ihmiskunnalle tätä ja tuleva aikaa varten.
Juutalaisuudessa on seksuaalikasvatus hyvin tarkkaa jo lapsuudesta alkaen ja normaliteetti on sitten nuorten aikuisten meneminen naimisiin. Paavalikin sanoi, että tietäköön kukin mies ottaa itselleen vaimon. Sellaiset asiat ovat ihmisen ymmärryksen vallassa. Luonnollista on että seurakunnassa kaiken tulee sopia Jumalan sanan puitteisiin ja soveltua seurakuntaelämän yhteyteen, yhteiskuntaan hyvänä rakennusosana ja alkiona .
Itse asiassa miesten velvollisuus on katsoa,että he saavat itselleen aviovaimot. Tämän toteuttaa nykyisraelilaiset esim tällä tavalla: http://www.jpost.com/JewishWorld/JewishFeatures/Article.aspx?id=302902
Tietysti, koska he eivät tunne kristillistä seurakuntaa ja meidän tapaamme rukoilla, he kääntyvät vanhojen jo ajasta iäisyyteen menneiden rabbiinien muiston puoleen. Täytyy tosin tunnustaa, että Israelissa ollessani nuorena yhtäkkiä aloin ajatella avioliitonkin tärkeyttä. Medisiinan alkuopinnot olivat niin kaiken ajan ja ajatukset vievää, että tuollaisia ajatuksia tuli sitten myöhemmin. Kerran aivan siellä Jerusalemissa Länsimuurilla rukoilin asian puolesta, asetin pienen lapunkin Temppelin ulkomuurin kivien väliin. Ja eikös käynyt kumma asia. Siellä olin siihen aikaan lasten sairaalassa yösairaanhoitajana ja sinne sain Suomesta kirjeen, jossa eräs tuntemani kristitty lääkäri kertoi minulle miehestä, josta sittemmin tulikin puolisoni ja neljän lapseni isä. 4 vuotta myöhemmin sain ensimmäisen lapseni. Häneltä sattui olemaan myös kaukainen juutalainen sukulainenkin suvusssa, hänen isänsä äiti. Pidän asiaa johdatuksena ja uskon vakaasti, että tämä oli rukousvastausta, koska olin rukoillut Jerusalemissa.
Minun laposeni ovat hyvin ihania lapsia. Annoin jokaiselle hebrealaisen nimen, koska sain heidät ikäänkuin Israelin Jumalan ja Jerusalemin kautta. Jokaisella on yksi suomalainen nimi minun suvustani ja yksi nimi mieheni suvusta.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar