Leta i den här bloggen

måndag 9 december 2013

Pyhän Maan lehtinen

1995 kirjoittamaani: 

Pyhän Maan Lehtinen.
Kun aikoinani nuoruudessa  minulla oli lähetyskutsumus, ajattelin vain ensin käydä Pyhässä Maassa katsomassa Raamatun asioita käytännössä. Tästä tulikin oikeastaan koko elämän suunnanmuutos. Tulin vuoden 1967 ensimmäisen Israelin matkani jälkeen vielä käymään 6 kertaa Israelissa ja tavallaan sitä tietä välillisesti johtui sitten tieni Ruotsiin 1976. Tästä tuli yhteensä 1,5 vuotta Israelissa ja nyt olen asunut Ruotsissa kirjoilla vuodesta 1976 alkaen, vaikka välillä on tullut pitkiä Suomen jaksoja lääkäriammatissa työmatkojentakia ( Lisäys 2013. ja nyt eläkepäivinä käyn sielä kesämökillä) 

Lisäksi opiskelin hepreaa 1960 luvun lopulla Turussa syngagogan kanttorin  perheessä.  Hankin kirjeenvaihtotovereita Israelista jo 1965 ja minulle tuli myös suomalaisten kristittyjen Israel-lehtiä. Lisäksi luin heprealaista lehteä Shar La Matchil ja käänsin siitä tuttaville artikkeleita ja jaoin muutaman lehtisen tässä lähtipiirissä.  1980- 1990- luvuilla.
Nyt kun näitämuistiinpanoja voin kirjoittaa tietokoneelle, niin samalla voi myös paperipinoja komeroista vähentää. Sitten voin jatkaa vanhojen muistiinpanojen jälkeen nykyaikaan. Shar-la-Mathil lehti tuli jotenkin vielä lähemmäksi, kun lehden eräs kirjoittajista kävi kylässä meillä Lempäälässä, Mordekai Avishai perheensä kera. He olivat kiertäneet kautta maailman eri synagogissa ja ottaneet selvää paikallisten juutalaisten seurakuntien historiasta ja näistä oli Mordekai Avishain mielenkiintoisia artikkeleita Shar- lehdessä. Sittemmin kuitenkin vaihdoin lukemaan Internet-uutisia eräästä toisesta kanavasta Aruz-7. Olin käynyt tietokonekurssin vasta 1997. Sitä ennen siis lehtiseni tiedot ovat Shar- lehdestä ja lehtisissäni kommentoin uutisia.

Shar-lehden artikkelit ja Mordekai Avishain tyyli olivat  huippuhienoja. Miksi? Juutalainen historia on kuin matka kuuhun ja takaisin aivan joka kaupungissa, missä on synagoga. Tajusin asian aivan miltei rajattoman- hahmottamattoman-  syvyyden jossain vaiheessa. Juutalainen historia perimätietoineen on maailman laajin yhtenäinen kirjallisuusalue. Yksi ihmisikä ei koskaan saisi siitä mitään hahmoa esiin. Sen takia otin Mordekain tyylistä oppia. Hän oli käytännön ihminen, matkusti paikanpäälle, puhui niitten kanssa, jotka olivat elossa ja keräsi olennaisen aineiston nykyajan perspektiivistä ja artikkeli oli lyhyt ja naseva, selkoheprealla. Jollain tavalla kuin joulukalenterirakenteinen, kiinnostava - jokainen uusi historiallinen perspektiivi eri kansoista ja kaupungeista oli kuin ikkuna jonnekin kauas, mutta voitiin esittää pienenä jalokivenomaisena näkymänä, joka asettui aikajanaansa yli 5000 vuotiseen Juudan kansan historiaan  kuin jalokivi eefodiin  kultapunoksi. 

Tätä samaa aikajanaperiaatetta olen koettanut noudattaa kun löydän suomenkielisestä historiasta jotain Juudan kansasta. Esim holokaustiajan suunnattomuus on aivan liian iso palapeli saada edes yhden ihmisiän aikana täydellisenä  dokumenttina  ilmituotua , mutta kun liian isoa palapelia alkaa ratkoa, sen jokainen pieni osa on merkitsee. Olen päätynyt siihen, että jokaisella on vastuu kerätä niitä liian ison palapelin fragmentteja ja tehdä niitä muistiinpanoja mitä voi. Yksi ihminen ei voi tajuta kovin suurta asiaa. Mutta seuraavalle sukupolvelle valmiiksi tiivistetty tieto auttaa hahmottamista ja oikeaa suunnanvalintaa. Olihan itse tietokone aika iso rakennelma aluksi ja sitten siitä tuli pieni, muta kapasiteetiltaan  parempi.  Samoin tiedon voi hahmottaa tehokkaammin saatavilla olevaksi, ainakin tulevia sukupolvia varten. 

Koetin palauttaa mieleeni, missä olisin saanut ensimmäisen kerran käsiini Shar Lamatchil -lehden Suomessa, ehkä Turussa eräältä ystävättäreltä Leilalta, joka osasi hebreaa. Arvelen että Mordechai Avishai perheineen kävi vuoden 1974 tienoossa Lempäälässä, koska sitten ystäville kirjoittaessani kihlajaisistani 1975 olin kirjoittanut heillekin ja sain heiltä kirjeen tuttavaperheen Ville ja Elvi Hörkön kautta Rovaniemelle. Kirje oli päivätty 25.5.1975 ja kirjeessä perhe mainitsi, että lehden kautta he lähtevät uuteen työtehtävään Euroopaan heinäkuussa 1975, mutta matka ei ulotu Skandinaviaan asti vuonna 1975. Shar-lehteä tilasin täällä Ruotsissa pitkät ajat ja odottelin Mordechai Avisahin perheen artikkeleita. Lehti ilmestyi kerran viikossa.

Nyt (1995)  kerään käsinkirjoitetuista vihkosistani fragmentteja muistiin parin kymmenen vuoden ajalta kun  sattuu jokin  laatikko tai hylly tas kiinnostukseni kohteeksi.

Oma vihkoseni tuttaville:

1994
Nyt kesän kuumimpina ja läkähdyttävimpinä päivinä Israel neuvottelee itärajastansa Jordanian kanssa- turistien luonnollisesti ollessa aurinkorannoillaan kautta Israelin rauhaa nauttien. Mielestäni rauha on NYT ja mitä uutta rauhaa voisi enää tehdä? Joka tapauksessa tämän viikon torstaina 4 elokuuta 1994 ( 27 Aaw kuuta 5754) Knessetissä keskustellaan sopimuksesta Jordanian kanssa. Israelilaisessa poliittisessa oikeistotraktaatissa kysellään näin: ”Mitähän tarkoitaa ” Ensin Gaza ja Jeriko!” Milloinkahan alkaa neuvottelut kaikesta muusta?”
Asteittainen palestiinalaisen mahdin lisäys johtanee alle vuodessa vaikea-asteiseen vieraaseen infiltraatioon Israelissa, johon absorboituu ulkovaltioista elementtejä, Syyriasta, Jordaniasta, Libanonista, ties vaikka Irakista ja Iranista- samalla varsinaisen Israelin puolella asuvat arabit ohjelmoivat siirtymiä salakavalasti koettaen ottaa maan alta Juudan kansalta maailman sitä huomaamatta. Mistä syystä Israelin johto pehmenee ja antaa periksi asioissa, joissa aiemmin ei annettu periksi? Onko hämärä boikotti, murhauhkaukset, kansainvälisen terrorin mafiatyyli kiristänyt Israelin kurkkua? Onko vanha natsityyli- osittainen köyhdyttäminen ja tietokonejärjestelmän infiltroituminen tuhoamassa Juudan kansan kansalliskotia? Onko Israelista tehty vain öljypumppu, joka pumppuaa öljyä ja varoja koko alueen arabijoukolle, joka ei edes aio tulla niin itsenäiseksi, että olisi omavarainen_ainoastaan niin itsenäiseksi, että voi laskea jalkansa Israelin niskaan? Vai onko mahdollista positiivinen vuorovaikutus kansojen välillä - siten, että työstä saa sitä vastaavan palkan ja maan hedelmistä niiden arvoa vastaavan hinnan ja Israelin asuinsijat saavat sapatin rauhan ( Yleensä viholliset hyökkäävät juuri sapattina. Onneksi Israelissa on myös omia fundamentalistejaan niin, että omantunontarkoinkin israelilainen kyllä pystyy ratkaisemaan tämän seikan aiheuttaman konfliktin). Israelin tulevaisuus on myös fundamentalisteissa sillä hetkellä, kun sovittelevat diplomaattiset johtajat väsyvät taistelussa islamin valottomuuden meren hyökyaaltojen yksitoikkoista murskajunttaa vastaan.

18.3.2008 8:23 Muistiinpanoista koottua L Bright
Kts. myös 22.3.208 Artikkeli Jizhak Rabin Z"L on suomennettu Shar LaMatchil -lehdestä. vuonna 1995. 7.11.

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar