Viikunapuun opetuksia 2

 

VIIKUNAPUUN OPETUKSIA 2

• Tahdon merkitys.   Vanhurskaan halajaminen  saa täyttymyksensä.

Viisas pyhä mies rabbi Amram Divan SZ”L lähetettiin pyhän Hebronin rabbiinien toimesta vuonna  Marokkoon . Hän saapui sinne poikansa kanssa Taza:n kaupunkiin ja majoittui Ben-Samuelin taloon Poika sairastui ja joutui kuoleman kieliin. Hänen isänsä rukoili Jumalalta pojalle terveyttä ja tämä parani taivaan armosta, mutta oli vielä heikkona ja voimattomana, niin ettei edes jaksanut viedä lusikkaa suuhun eikä toipuminen edistynyt. Pojan isä sanoi:” Gemarra kertoo hurskaasta rabbiinista Zadok, joka paastosi neljänkymmenen vuoden ajan siksi, ettei Temppeliä tuhottaisi ja hänen voimansa hiipuivat kovasti, niin ettei hänelle jäänyt jäljelle muita voimia kuin imeskellä paastopäivän illalla viikunan sestettä - Olisikohan viikunapuun hedelmässä jotain ihmistä elossa pitävää hänen paastonsa aikana? - pojan isä päätteli.

Pojan isä kääntyi majatalon isännän puoleen ja pyysi: ”Olisitko hyvä ja ostaisit viikunoita poikaani varten”. Majatalon isäntä vastasi hänelle: ”Mielelläni olisin ostanut, mutta torilla ei ole yhtään viikunoita - ei ole niiden aika.”

-”Siitä huolimatta”- pyysi hurskas rabbiini” - mene torille ja osta viikunoita!”

-Isäntä ei saattanut pahoittaa luonansa majailevan vanhurskaan mieltä ja lähti torille ihkavarmana siitä, että palaa tyhjin käsin. Ja katso, mitä tapahtui: Torilla oleva arabi kääntyy hänen puoleensa ja kysyy: ”Ostaisitko minulta vähän viikunoita?”

-Isäntä luuli, että arabi pitää häntä pilkkanaan ja heitti huulta takaisin: ”Olisiko teillä viikunoita myytävänä?”

Arabi pisti kätensä viitan taskuun ja ojensi kouralla viisi kypsää viikunaa. Majatalon isäntä osti ne ja toi vanhurskaalle rabbiinille. Poika söi nämä viikunat ja tuli terveeksi ja ihme oli tapahtunut.

 

 

 Nettitieto:

Amram ben Diwan

(457 words)

Amram ben Diwan is one of the best-known saints (Heb. ṣaddiqim) in the pantheon of Moroccan Jewish holy men. According to tradition, he was a rabbinical emissary (Heb. shadar or meshullaḥ) from Hebron, who arrived in Morocco with his son, Ḥayyim, sometime in the eighteenth century and took up residence in Fez. When Ḥayyim fell gravely ill, Rabbi Amram prayed, offering his life for that of his son, who miraculously recovered. Shortly thereafter, while on a visit to Ouezzane to collect funds for the religious institutions in Hebron, he fell ill and died and was buried in the nearby cemetery of As…