Vielä sanasta Sh-M-T (300-40-9)

Psalmissa 141 mainittiin  kompastumisen aiheutuminen   "Sela  softim" kiveen- messiaanisten  sanojen  takia.
NISHMETU  al-jedei sela softim
Tämän verbin juurisanat ovat  Sh-M-T (300-40- 9);  to drop, let slip, forfeit;  menettää seurauksena.

Tämän  juuren tapasin ensimmäisen kerran  Samuelin kirjan kertomuksessa Daavidista ja Arkin noutamisesta Kirjat Jearimista.  Kylässä asui Amminadav, jonka tontin alueella arkkia oli kauan säilytetty. Hänellä oli  pojat Ahio ja Ussa, jotka auttoivat Daavidin kokoamaa eliittijoukkoa  kuljettamaan härkävankkurilla arkkia heiltä kohti Daavidin  vuorilinnaa, Siionia, jonne Daavid oli  valmistanut Arkille  suojaisen majan. Sehän oli  päässyt sotasaalista ottaneiden  filistealaisten  saaliiksi Eeli-papin aikaisesta  Siilon ilmestysmajasta suoranaisessa kansallisessa katastrofitilanteessa.  Nyt Daavid halusi pitää sen silmänsä alla  Daavidin kaupungissa sille hänen vartavasten tekemässään  majassa väliaikaisesti, kunnes   hänen suunnittelemansa  pysyvä temppeli olisi valmistunut.  Se viivästyi tosin seuraavaan sukupolveen.
Daavidin eliittijoukot kokoontuivat ensin Juudan Baalaan ja sitten lähdettiin   hakemaan Arkkia.  Sitä varten oli härkäpari ja uudet  vaunut, joilla tuo kivinen ja vuorinen taival  12 kilometrin  matkan päästä olisi  siirretty Siioniin.
Ahjo kulki  härkien edessä  ohjaamassa  ja Uzza piti huolta  vaunuista härkien perässä ja silmäili tarkasti myös  Arkkia vaunuilla. Tie oli tosi jyrkkä ja kivinen. Teiden teosta ja oikaisemisesta onkin  sekä Vanha että Uusi testamentti useaan otteeseen maininnut.  Voisiko syyttää Daavidia siitä, että hän ei ensin tehnyt tietä Arkille Kirjat Jearimista Siioniin, vaan  johti jopa härkävankkurin  vuoristopolkuihin -  joka tapauksessa se  puute on nykyisin 2018 korjattu ja tie  on suoraa - ihan merirajasta Jordanille asti.

Sitten kun härät olivat saaneet  edenneet   Kirjat Jearimista  hieman enemmän  Siioniin päin ja oli tultu Naakhonin puimatantereen kohtaan,  härät olivat varmaan valmiit  jo  pieneen  rehutaukoon- ne  tai aistivat puimatantereen- ehkä siellä oli jyviäkin ja niiden tuoksua ilmassa-  no mikäs normaalimpaa, kuin härkien  äkkinäinen ryntäys kohti jyväistä puimatannerta-  SHIMTUU HaBAKAR!  Oxen  stumbled - "let slip"  - ilmeisesti vahvoina    karistivat   ikeet ja lähtivät kai  kohti viljoja -
 Ei siinäkään mitään epäluonnollista ole. Sitten seurasikin ketjureaktio:  härät  käännöksen mukaan kompastuivat   (SHIMTUU HaBAKAR) - niiden mielenkiinto ei lie ollut enää polussa ja  ohjaavassa Ahiossa, vaan ehkä jyvien tuoksussa ja  nyt seurasi vaikeuksia.
Ahio kamppaili härkien  ja ohjasten kanssa  ja Uzza ojensi kätensä liukumassa olevaa arkkia kohti ottaakseen sen vahvalla otteella vastaan, mutta  saikin arkin syliinsä,  kuoli siihen paikkaan arkin kanssa. JAMUT SHAM  IM ARON HaELOHIM- kuoli siinä  Jumalanarkin kanssa (ollen)

Uzza oli nyt "Arkin kanssa" , "IM ARON HaELOHIM".
Saattaa olla että tähän kätkeytyy enemmänkin opetusta.

Jumalan yksi nimi on IMMANUEL, IMMANU= meidän kanssamme, El= Jumala.
Vaikka Arkki olisi tullut jo suoraan  tavarakuljetuksena Siioniin, olisi voinut tulla ajatus: "Immanuaron" ,    "Arkki meidän kanssamme!"- eikä muuta tarvita-  meillä on jumalan voiman esine,  joka varmistaa meille  kaikenvoiton. Siis Arkki olisi ollut miltei kuin  Aaronin tekemä kultavasikka, esine. Ei olisi usko ollut pakanuutta parempi.

Tässä kertomuksessa on opetusta Jumalan  läsnäolon  pyhyydestä ja  sanan tärkeydestä.
Uzzan  reflektorinen  suojaava  liike oli aivan normaalia.  Hän oli sitäpaitsi jo monta vuotta hoitanut  perheensä kanssa  arkin siisteyttä siellä  kotitontillaan  kesät talvet ja oli tottunut elämään arkin  lähistöllä. Sen takia  hän veljineen saikin kuninkaalta  kunniatehtävän kuljettaa  Arkki komeissa uusissa vaunuissa  valituin härin kuninkaan vuorilinnaan.

Kun nyt siten kävikin tällä tavalla  Daavid pahastui kovasti eikä voinut käsittää miksi Jumala ei ollut varjellut tuollaiselta epäonnelta  vaikka kyse oli  "Jumalan asiasta".  Täytyy tässä ajatella että Jumala ehkä koki itse olleensa liian syrjässä tämän vanhan puulaatikon rinnalla, että antoi  aivan tarkoituksella  härkienkin  väistyä  villiin  syöksyyn, joka  luhisti komeat puitteet.

  Sanotaan että Jumala on EL KINNA- Kiivas Jumala-  Hän ei halua ihmisten innon kohdistumista  kuviin ja esineisiin, vaikka ihmsiet tarvitsevat kauniit ja tilavat huoneet seurakunnan kokoontumiseen Häntä ylistämään ja Sanaa kuulemaan.  Oli vielä sellainen aika että  jopa Daavidkin  yhtäkkiä pelästyi Ensimmäistä kertaa Daavid koki pyhän pelon Jumalan edessä ja se oli aivan uusi asia hänessä. Hän oli ihminen joka rakasti Jumalaa.

Tästä tapahtui täys muutos asioissa.
Arkki siirrettiin äkkiä pakanallisempaan   turvapaikkaan gittiläisen Obed-Edomin  tontille.  ja viisaat päät  Siionin vuorilinnassa lyötiin yhteen ja pohdittiin  miten tulee nyt edetä. Jäätiin observoimaan.  90 päivää kului siinä observaatiossa eikä Oobed -Edomin perheelle ollut tapahtunut mitään pahaa, vaikka Arkki oli hänen maillaan.  Kirjoituksista  luettiin tarkat ohjeet, miten Arkkia tulee kuljettaa. Heillä oli Mooseksen ajoista asti talletettu   tieto ja  sen mukaan tuli heidän toimia. Heille oli annettu toimintaohjeet.  Sitten kun Jumalan sana oli asettunut heihin, he itse olivat Jumalan kanssa ja toimivat  siinä  Immanuel- hengessä .
 Sitten arkin  hakeminen onnistui ja Mooseksen laki  asetettiin sen sisään ja Sanaa säilytettiin Daavidin silmän alla Siionin vuorilinnassa.  He kiittivät sydämellisesti Oobed-Edomia ja toivottivat edelleen siunausta Oobed-Edomin perhekunnalle.  Itse asiassa Oobed -Edom  oli saanut kuninkaan antaman tehtävän ja teki työnsä tunnollisesti niinkuin kuninkaalle.  Hänelle arkki oli kuninkaan ja pappien jokin kallis tavara.

Muistomerkiksi Daavid  asetti  Uzzan kuoleman paikalle nimen Perez Uzza ja se oli lähellä Naakhonin puimatannerta  ja sijaitsi  sillä  suorallla ,mikä johtaa  Kirjat Jearimin Kirja-kukkulasta Siionin vuoreen ( olen itse vuonna 1967 kiivennyt tuolle Kirja-kukkulalle, sillä suomalaisparakki oli sen juurella ja ne Stone Henge-kivet  rinteellä. Huipulta näki  taivaan rannalla  hohtavaan valkeaan Jerusalemiin asti). Juudea ja benjamin on vuorimaata ja laaksot  vuorten välillä ovat aika jyrkkiä meikäläisen kulkea, muta eivät sellaista alppijyrkkyyttä, sillä vuorten laet ovat tasaisempia ja  kaikki  ovat asutettavissa. Olen nähnyt  niitä vuoria autiudessaan 1967).

Toinen yhteysä missä tulee tämä verbijuuri on Shmitah (Sh-M-I-T-H)
(300-40-10-9-5)
leaving fields fallow ( every seventh year), moratorium
Jos tarkasti katsoo tuota Perez Uzzan tapahtumaa- härät lähtivät ikeestään irti  Nakhonin puimatantereen kohdalla.
UT puhuu  asiasta:  "Häristäänkö Jumala  tässä puhuu?" Roomalaiskirje  luku 9.

 Häristäänkö hän huolehti, kun antoi   myös  maatyön tekijöille lain  pitää  Shimta vuosi  joka seitsemäs vuosi , jolloin he  eivät  ole  maatöissä ja  maa on tietysti sen aikaa kesännolla ja kasvaa  villikasvuaan.  saman aikaisesti kansalle luettiin joka seitsemäs vuosi kaikki kirjoitukset toisessa yhteydessä mainittu asia.  Siis Shmita vuosi oli  erityinen Sanan runsaan kuulemisen vuosi, mikä varmisti myös kaikkien henkisen  kehityksen  kasvun siementen kylvön).
(Jaakobin kirje 5 luku  47)

Paavali mainitsee seurakunnan laeista Jumalan valtakunnassa ja seurakunnassa eivät kaikki ole materiaalisen työn  tekijöitä eikä kaikkien materia lisäänny ikäänkuin  "itsestään" - Hänen  antamastaan  luomisen kasvun  voimasta.  Tästä johtuen  mooses antaa joitan  perustavia ohejita mikä luo realitettia tähän tasapinoon henkisten  ammattien ja materiaa luovien ammattien  harjoittajien kesken.  Tässä onkin syvät  sosioekonomsiet kuilut  aina ja  asiaa  pohditaan myös UT:ssa. Asia on jo vuosituhansia menneyt perille juutalaiseen yhteiskuntaan, jossa luonnostaan vallitsee lähimmäisestä huolenpitämisen laki ja jo valtiona israel on tässä esimerkillinen  pelkäsään jo maahanmuuttovirastonsa tehokkuuden takia.  Luonnollista on että juutalainen valtio  ottaa vastaan omia  pakolaisiaan ja Juudan kansaa  Diasporasta.  

Onhan Mooseksen laissa kirjoitettuna: Älä sido puivan härän suuta.
Eihän Jumala vain  häristä näin huolta pidä?  Eikö hän sano sitä kaiketi meidän tähtemme? Meidän tähtemmehän on kirjoitettu, että kyntäjän tulee kyntää toivossa ja puivan puida osansa  sadonsaamisen toivossa.

Tuo kesantovuoden pitäminen on  edullista maalle sinänsä, mutta tuskin  Shmita-lain merkitys nyt aivan on tuot ruohotasoa. Kyllä se varmaan on monipuolisesti  merkityksellinen kansankasvatuksellisesti tarkemmin asiaa analysoimatta, koska  tietoni Shmitan toteutuksesta on hyvin vähäinen.

.