Israelin
Miljööministeriöstä varoitetaan palaneen asbestin vaaroista
niitä, jotka palavat takaisin asutuksiin, joita palo on
vikuuttanut. Suomessa on asbesti rakennuksissa jo kiellettyä ja
vanhojen rakennusten purkamisessa tulee esiin asbestipölyn ongelmaa
. Nyt Israelissa on ongelmana palaneen asbestin pöly, jota voi olla
palokohteen lähellä ainakin 50 metrin päässä talosta ja tiellä
joka johtaa asutukseen, joten koteihinsa menijöitten pitää
sulkea autojen ikkunat ja ottaa tämä vaara huomioon.
Rakennuksilla
aiemmin yleisesti käytetty asbesti on haitallista hengitettynä.
Asbestille altistus voi johtaa vuosia myöhemmin sairauteen. Sen
vuoksi asbestille altistuneen vointia on seurattava
terveydenhuollossa.
Tavallisimpia
asbestin aiheuttamia tauteja ovat
On arvioitu, että
Suomessa noin 200 000 työntekijää on altistunut asbestille.
Heistä arviolta 50 000 on altistunut voimakkaasti. Asbestista
aiheutunutta ammattitautia sairastaa noin 10 000 henkilöä.
Vuosittain asbestin aiheuttamiin sairauksiin sairastuu noin 1 000
henkilöä. Sairastuneiden keski-ikä on 70 vuotta. Suurin osa
sairauksista on hyvänlaatuisia keuhkopussin paksuuntumia eli
plakkeja, jotka yleensä eivät aiheuta oireita.
Asbestisairauksiin
sairastutaan viiveellä
Vakavien
asbestisairauksien esiintyminen on nyt suurimmillaan, sillä viime
vuosikymmeninä tapahtunut asbestialtistuminen näkyy
parhaillaan sairastuvuudessa. Tämä johtuu siitä, että
asbestisairauksissa tyypillistä on pitkä viive (10 - 40 vuotta)
asbestille altistumisen ja sen seurauksena syntyvien sairauksien
toteamisen välillä. Altistumisella tarkoitetaan sitä, että
asbestia joutuu elimistöön keuhkojen kautta hienojakoisena pölynä.
Asbestin aiheuttamiin ammattitauteihin, etupäässä syöpiin,
kuolee vuosittain noin sata henkilöä.
Mitä asbesti on?
Asbesti on ohutta,
kemiallisesti ja mekaanisesti kestävää kuitua. Se aiheuttaa
ihmiselle haittaa, jos sitä hengitetään. Asbestipöly on niin
hienoa, että ilmassa leijuessaan sitä on mahdotonta havaita
paljain silmin. Pöly ei myöskään ärsytä hengitettäessä
hengitysteitä.
Asbestipölyn
aiheuttamat haitat alkavat näkyä keuhkoissa vasta kymmenien
vuosien jälkeen. Ohuimmat asbestikuidut päätyvät
keuhkorakkuloihin saakka, eikä elimistön puolustusjärjestelmä
mahda niille mitään. Elimistö päällystää keuhkoihin
tunkeutuneita asbestikuituja proteiiniseoksella, mikä tekee niistä
vaarattomia. Osa asbestikuiduista jää kuitenkin paljaaksi ja
haitalliseksi.
Suosittu
rakennusmateriaali
Asbesti on ikivanha
rakennusaine, joka mahdollisti kestävien ja kevyiden esineiden
valmistamisen. Asbestia käytettiin yleisesti 1960–1970 -luvuilla
rakennusalalla, telakoilla, voimalaitoksissa, autojen ja muiden
ajoneuvojen asennus-, korjaus- ja huoltotöissä sekä
asbestiteollisuudessa. Asbestille ovat altistuneet jossain määrin
lähes kaikki tuolloin rakennuksilla työskennelleet ihmiset.
Suomessa ryhdyttiin rajoittamaan sen käyttöä lailla
1970-luvulla, koska aineen huomattiin aiheuttavan keuhkosyöpää
ja keuhkopussin syöpää. Siitä huolimatta asbestia sisältäviä
materiaaleja käytettiin rakennuksissa aina 80-luvulle saakka.
Vuoden 1988 jälkeen asbestin käyttö oli vähäistä, koska
asbestityö tehtiin luvanvaraiseksi.
Asbestille voi
altistua edelleen
Asbestin
uusiokäyttö, maahantuonti ja kauppa on ollut kiellettyä vuodesta
1994 alkaen. EU:ssa asbestin käyttökielto tuli voimaan 2005.
Vaikka asbestin haitat tiedetään, sitä tuotetaan maailmassa
edelleen vuosittain yli kaksi miljoonaa tonnia.
Asbestille voi
edelleenkin altistua vanhojen rakennusten korjaus- ja
saneeraustöissä, sillä useimmissa 1950–1980-luvuilla
rakennetuissa taloissa on käytetty asbestia. Sen vuoksi
rakennuksissa on tehtävä asbestikartoitus ja korjauksen aikana
asbestilta on suojauduttava. Asbestipurkutyö on luvanvaraista ja
edellyttää erikoiskoulutusta. Remontointi- ja purkutöissä
aineelle altistuu yhä edelleen viidestä sadasta tuhanteen
korjausrakentajaa vuodessa.
Seuranta on
välttämätöntä asbestialtistuneelle
Asbestille
altistuminen on terveysriski. Usein sairastumisen taustalla on
vuosia kestänyt asbestille altistuminen työssä. Koska asbestin
aiheuttamat sairaudet ilmenevät usein vasta vuosikymmenten
viiveellä, on asbestille altistuneen ja asbestista sairastuneen
tärkeää seurata terveydentilaansa. Kaikki asbestille työssään
altistuneet eivät kuitenkaan sairastu asbestin aiheuttamiin
sairauksiin.
Työterveys vastaa
työelämässä olevien asbestille altistuneiden seurannasta
kutsumalla heidät säännöllisin väliajoin tarkastuksiin.
Seuranta työelämän
jälkeen
Työelämästä
pois jäädessään on asbestille altistuneen itse huolehdittava
omasta seurannastaan käymällä säännöllisesti
lääkärintarkastuksessa. Tarkastuksien tiheys riippuu altistumisen
tai sairauden laadusta, siksi altistuneen on hyvä pyytää
itselleen työterveyshuollosta kirjallinen ohje seurannan
toteuttamiseen. Jos hänelle tulee oireita ennen
määräaikaistarkastusta, on syytä hakeutua lääkärin
tutkimuksiin seuranta-aikataulua nopeammin.
Asbestille
altistuneen on tärkeää lopettaa tupakointi, koska näin hän
pystyy oleellisesti vähentämään keuhkosyövän vaaraa.
Tupakoinnin lopettaminen parantaa myös keuhkojen toimintaa.
Tupakoivien asbestityöntekijöiden keuhkosyövän riski voi olla
jopa 20–50-kertainen.
Seurantakortti
asbestialtistuneen apuna
Hengitysliiton
koordinoima, ammattiliittojen edustajista koostuva asiantuntijaryhmä
on tuottanut
Asbestialtistuneen
muistilistan ja sen liitteenä olevan seurantakortin
apumateriaaliksi asbestialtistuneelle lääkärissä käyntejä ja
seurannan toteuttamista varten. Muistilista on tarkoitettu
työelämästä poistuville, työssään mahdollisesti altistuneille
henkilöille. Se toimii tukimateriaalina myös työpaikkojen
luottamushenkilöille ja avoterveydenhuollossa työskenteleville
terveydenhuollon ammattilaisille.
Asbestialtistuneen
seurankortti on hyvä tukimateriaali esimerkiksi omalla
terveysasemalla tapahtuvaa seurantakäyntiä varten. Kortti sisältää
altistumiseen ja mahdolliseen ammattitautiin liittyvät perustiedot
sekä seurantaan liittyvät tutkimukset, tulokset ja
jatkosuunnitelmat.
Asbestille
altistuneen kannattaa keskustella lääkärin kanssa myös
kuntoutuksen mahdollisuudesta.
Ammattitautia
epäiltäessä
Työelämässä
ollessaan asbestille altistuneen työntekijän kohdalla selvitetään,
onko kyseessä ammattitauti. Asbestin aiheuttama ammattitauti on
sairaus, joka on todennäköisesti ja pääasiallisesti aiheutunut
työssä kemiallisesta tekijästä, asbestista. Syysuhdetta
sairauden ja työn välillä arvioidaan asbestille altistumisen
määrän ja sairauden laadun perusteella. Jos ihminen tietää
altistuneensa työssä ollessaan asbestille, oireilee ja epäilee
sairastuneensa, asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin kanssa
joko terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Keskusteluun
kannattaa ottaa mukaan tarvittaessa Hengitysliiton tuottama
Opas
asbestialtistuneille ja -sairastuneille ja
asbestialtistuneen
muistilista.
Lääkäri arvioi
altistumisen määrää ja oireita, määrää tarvittavat
tutkimukset ja suunnittelee mahdolliset lisä- ja erotusdiagnostiset
tutkimukset oireiden todennäköisen aiheuttajan tunnistamiseksi.
Ammattitautia epäiltäessä lääkäri tekee E-lääkärinlausunnon
vakuutusyhtiölle. E-lausunnon liitteeksi tarvitaan
työhistoriaselvitys.
Omasta
työhistoriasta ja asbestille altistumisesta on tehtävä
kirjallinen selvitys. Apuna tässä voi käyttää esimerkiksi
asbestialtistumiskyselylomaketta, jonka voi tulostaa
työterveyslaitoksen sivuilta
www.ttl.fi.
Tarvittaessa Eläketurvakeskuksesta voi pyytää luettelon
työpaikoista.
www.tyoelake.fi
tai p. 010 751 4225 arkisin klo 8.00–16.00.
Ammattitaudin
selvittämisestä aiheutuneet perustellut ja tarpeelliset
lääkärintutkimukset sekä matkakulut ovat korvattavia, vaikka
sairaus ei osoittaudukaan ammattitaudiksi. Tutkimusten korvaamiseen
tarvitaan vakuutusyhtiön maksusitoumus.
Ammattitautipäätös
tulee vakuutusyhtiöltä
Vakuutusyhtiö
lähettää ammattitautipäätöksen kirjallisena. Päätöksestä
ilmenee ammattitaudin ilmenemispäivä ja myönnetyt korvaukset.
Ammattitaudin ilmenemispäiväksi katsotaan yleensä se
lääkärissäkäynnin päivä, jolloin ensimmäisen kerran
tutkittiin kyseisen sairauden vuoksi.
Asbestin
aiheuttamissa ammattitaudeissa olennaiset, kaikkia koskevat
korvaukset maksetaan tapaturmavakuutuslain mukaan. Joissakin
tapauksissa voidaan hakea lisäkorvausta myös muiden lakien
perusteella.
Ammattitaudista
maksetaan pysyvän lääketieteellisen haitan korvausta,
haittarahaa. Haittaraha on muun haitan kuin työkyvyn alentuman
korvausta ja se on verotonta korvausta. Sen suuruus perustuu
sairauden aiheuttamaan haittaluokkaan ja sitä maksetaan
ammattitaudin ilmenemisen vuosipäivästä. Haittaluokka perustuu
sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen ja se on 1-20. Vuonna
2010 tai sen jälkeen ilmenneissä ammattitaudeissa haittaluokka 18
on käytännössä suurin. Haittarahan suuruuteen vaikuttavat myös
ikä ja altistumisen ilmenemisvuoden vähimmäisvuosityöansio.
Omat työansiot ja harrastukset eivät vaikuta haittarahaan.
Jos ammattitaudin
hoitoon tarvitaan lääkkeitä, lääkäri tekee reseptiin merkinnän
joka osoittaa, että lääke on tarkoitettu ammattitaudin hoitoon ja
lääkkeet saa maksutta apteekista. Kuntoutuksen korvaamiseen on
aina etukäteen pyydettävä vakuutusyhtiöltä maksusitoumus.
Päätöksen
saamisen jälkeen voi vakuutusyhtiöltä kysyä lisätietoja.
Päätökseen voi myös hakea muutosta ja päätöksen liitteenä on
ohje oikaisupyynnön laatimiseen. Valitus lähetetään päätöksen
tehneelle vakuutusyhtiölle.
Korvaukset
Asbestin
aiheuttamissa ammattitaudeissa olennaiset kaikkia koskevat
korvaukset maksetaan tapaturmavakuutuslain mukaan. Joissakin
tapauksissa voidaan hakea lisäkorvausta myös muiden lakien
perusteella. Tapaturmavakuutuslain mukaisesti korvataan
sairaanhoito- ja tutkimuskulut, päiväraha, haittaraha,
tapaturmaeläke, perhe-eläke, hautausavustus ja kuntoutus.
Tarja Pajunen,
sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija
http://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/asbestisairaudet
https://www2.uef.fi/documents/976466/1799771/P%C3%B6s%C3%B6Jaana_virallinen.pdf/c1035ce3-dc1c-404e-97a7-c264deb34c61
Asbesti on
kuitumainen silikaatti mineraali, joka rakennusmateriaalissa lisää
mm. materiaalin palonkestoa ja lujuutta. Asbestia on käytetty
rakentamisessa mm. eristeissä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa,
maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointi
kanavissa,
muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa,
palokatkoeristeissä sekä vesikatto-jajulkisivumateriaaleissa .
vaikutuksiltaan
vaarallisin. Vuonna 1994 asbestin käyttö kiellettiin kokonaan.
Käytännössä jokainen rakennus mainitulta aikakaudelta sisältää
asbestia jossain muodossa. Ennen vuotta 1988 rakennetussa
rakennuksessa on tehtävä asbestikartoitus ennen rakenteisiin
kohdistuvia purkutöitä. Asbesti kestää tulipaloa itsessään
hyvin ja
ollessaan sidottuna
materiaaliin asbesti ei aiheuta terveyshaittoja, mutta kuitujen
vapautuessa hengitysilmaan esim. purkutyön yhteydessä, ne
kulkeutuvat hengitysteitse elimistöön lisäten erityyppisten
asbestisai-rauksien riskiä. Asbestipitoisten rakenteiden purkaminen
on luvanvaraista työtä ja pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta
sallittu ainoastaan hyväksytyille ammattilaisille ja tulee tehdä
asbestipurkuohjeiden mukaisesti.