Jerusalemin Päivä on tänään, Ijar 28, Omer 43

Israelin ajanlaskun mukaan tämä Ijar 28 on se päivä jota vietetään Jerusalemin  yhdistymisen päivän muistopäivänä, meidän ajanlaskumme mukaan  Kuuden päivän sota oli kesäkuussa 1967.
JPost kirjoittaa tänään seuraavasti: ; Jerusalem DayBy JPOST EDITORIAL05/19/2012 22:22 It was not until the reunification of Jerusalem 45 years ago today, on the 28th of Iyar, that the city truly began to flourish.

-"Jerusalem, quoting Ozick  is a “phoenix city” with a “history of histories” where “no one is a stranger.”-

"Jerusalem omaten historioitten historian on Fenix- kaupunki muitten kaupunkien joukossa ja Jerusalemissa  ei kukaan ole outo ja muukalainen."

 Raamatun mukaan Aabraham oli siellä uhramaisillaan poikansa Iisakin. N. 700 vuotta sen jälkeen ja noin 1000 vuotta ennen kristillisen ajanlaskun alkua Kuningas Daavid muutti kaupungin yhdistetyn juutalaisvaltion pääkaupungiksi. Hänen poikansa Salomo rakensin sinne ensimmäisen Jerusalemin Temppelin. Sen jälkeen kaupunki on kokenut piirityksiä ja tuhoja, uudelleen rakentamisia ja jälleentuhoamisia kymmeninä vuosisatoina. Assyyrialaiset, babylonialaiset, seleusidit ja roomalaiset  tulivat ja menivät. Kuluneena vuosituhantena islamilaiset ja kristityt ovat  omine  käsityksineen  Jerusalemin merkityksestä surmanneet  toisiaan saadakseen  oikeudet hallita kaupunkia.

Toisen Temppelin hävityksestä alkaen Juudan kansa on halajanut palata Jerusalemiin. He ovat rukoilleet Temppelin uudelleen pystyttämistä ja  hajalleen joutuneitten kokoontumista takaisin.  Rakennettu Jerusalem käsitettiin ei ainoastaan vain fyysisenä paikkana, vaan  symbolina Juudan kansallisesta elpymisestä Messiaanisen ajan kynnyksellä.  Mutta koskaan Jerusalemia ei niin  hengellistetty ja sublimoitu, että se olisi merkinnyt  vain jotain  vertauskuvallista seikkaa. Juudan kansa ei koskaan kadottanut näkyään tavallisesta maanpäällisestä  Jerusalemista, Jerushalaim shel mata.- kaupungista, joka on maaperästä, aineesta, tiilistä ja kivenjärkäleistä koostunut.

Koko Juudan kansan hajaannuksen historian  aikana on aina ollut pieni jäännös Juudan kansaa Jerusalemissa, muutamaa  aivan  poikkeuksellista  jaksoa  lukuunottamatta. Juutalaisten kansallista liikettä elähdytti  hehkuva toivo   Jerusalem  aamunkoitosta    Fenix linnun tarun kaltaisesti.

1930-luvulla Jerusalemin juutalaisväestöä oli  50 000 ja vuonna 1948 lukumäärä oli kaksinkertaistunut. Vuonna 1967, eli 19 vuotta myöhemmin, väestöä oli jälleen miltei kaksinkertainen määrä 295 000.mutta vasta alkaen  tästä 45 vuotta sitten tapahtuneesta  Vanhan kaupungin yhdistämisestä Uuteen Jerusalemiin  tuli mahdolliseksi itäisen ( Vanhan) Jerusalemin kukoistus, menestyminen ja  kehitys vapaana Jordanian hallituksen orjuutuksesta

Vaikka Juudan Temppeli on edelleenkin  raunioina,  maanpäällinen, aineellinen Jerusalemin kaupunki on todellakin jälleen uudelleen rakennettu. Tämän toteaa  esim  kulkiessaan Mamillaa ympäröiviä katuja tai vieraillessaan Pisgat Zeevin  tai Neveh Jaakovin kaupunginosissa.
Viime vuoden lopulla Jerusalem, Israelin isoin kaupunki, omasi  801 000 asukasta. Koskaan aiemmin ei Jerusalem ole niin  ilmiselvästi  menestynyt. Ei  sen takia pitäisi ollenkaan hämmästyä, kun maahanmuuttajista suurin osa haluaisi asettua  sinne,; tämän  faktan  raportoi   Israeltutkimusten Jerusaleminstituutti  Jerusalemin Päivänä.

Tämä ei tarkoita,  miten sanoisi- että Jerusalem ei kohtaisi haasteita. Siellä on  suuri hareidiuskonsuuntainen väestö ( 65% juutalaislapsista käy ultaortodoksisia alkeiskouluja. Kaupungin islamilainen väestö , tällä hetkellä 35% kokonaisväestöstä, kasvaa sekin miltei yhtä  nopeasti kuin juutalaisväestö. Tilastollisen keskusviraston tietojen  perusteella  kaikista kuudesta Israelin suurkaupungista  Jerusalem on ekonomisesti  vähävaraisin. Työikäisistä  45.7%  osallistuu työmarkkinoihin - lukua voi verrata maassa yleisesti vallitsevaan tasoon 57.4% Lisäksi  Jerusalem on israelilaisten  ja palestiinalaisten konfliktikeskus.

 Juudan kansan paluussa  maalliseen Jerusalemiin on heijastus rajapainista aineen ja energian  välillä, missä  toteutetaan  toteutumattomia, toisaalta   ennalta  näytettyjä kaavoja (tavnit).(  (Suomalainen sanoo tässä, että sisulla mennään harmaan kiven läpi ja Ilman näkyä kansa tuhoutuu. Raamatun antamat vapaat kädet  Jerusalemin luovaan toteuttamiseen  ilmenee esim siinä, että  Uusimman temppelin päämateriaaliaineen nimeä ei mainittu  silloin tuhansia vuosia sitten. eikä kansan  asuntojen ulkonäköön ja sisustukseen puututtu- kun taas muutamia aivan vitaaleja ohjeita annettiin existenssin varmistamiseksi, esim istutettavien metsien puulajien koostaminen ym)

Tänä Jerusalemin Päivänä meidän tulisi olla kiitollisia siitä, että saamme elää sitä sukupolvea, joka on todistanut Jerusalemin jälleenrakentamisen tämän maan päällä antamatta aikamme tobiaitten , sanballoitten  ja nooadjoitten pelotella monine  järkeilyineen.2

Suomennosta 19. 05.2012.

Oma kommenttini 19.5. 2012 nyt on kulunut minullakin 45 vuotta siitä kun ensimmäisen kerran olin lähdössä Israelin matkalle 21 vuoden iässä.  Kuuden Päivän sodan takia lentomatka peruuntui ja vasta  viikko sodan jälkeen  sai lentokoneemme   luvan  lähteä matkaan ja laskeutua Lyddaan, joka oli miltei tyhjä turisteista. Joukosta karistettiin pois kaikki alaikäiset. Siihen aikaan 21-vuoden ikä oli suomalaisille täysikäisyyden raja.  kun olimme asettuneet kibbutsmajoihimme, eräänä päivänä tuli tieto, että  nyt saa  Jerusalemiin  vaeltaa  temppelin muurin aukiolle Siionin vuoren tietä. Lähdimme sanan saatuamme  heti liikkeelle  ja niin oli sadat tuhannet muutkin tehneet. Tien varrella oli valkeat paperinauhat merkkinä,  ettemme astu alueisiin joista ei oltu miinoja vielä raivattu. Minä en siis  tunne muuta Jerusalemia kuin tämän kokonaisen yhdistetyn Jerusalemin.  Kävin yhteensä 7 kertaa Israelissa , viimeksi vuonna 1978 ja tuona 11 vuoden aikana Jerusalem oli  huimasti  muuttumassa..  Tällä viikolla keskustelin puhelimitse Jerusalemilaisen ystävättäreni kanssa - jonka tunnen yhtä pitkältä ajalta, 45 vuodelta- ja  puhuimme kaikesta siitä uudesta mitä siellä nyt on.  Jerusalem on nyt kaunis kuin unelma- ennenkin se oli ihana valkeasta Jerusalemin kivestä, korumainen, autereisessa  pilvettömässä autiomaan hehkussa   mutta nyt se on kuin  se ihmeellisen kauniiksi rakennettu  kaupunki Hesekielin lopunajan  profetiasta.   Ennen sanottiin että Haifa on Lähi-idän kaunein kaupunki, Mutta  nyt taitaa Jerusalem viedä voiton.  Raudanhehkuiset pastellin punaiset  Juudean ja Efraimin  vuoret kasvavat nyt vihreäitä  metsiä ja taivas on kirkas, sininen ja  ja valkoisia pilviä on maan yllä. 
Ehkä saanen joskus vielä tehdä kahdeksannen Pyhän Maan matkan:  Jumala kylvää Luvattuun maahan asukkaita   kämmeneltään. Hän kokoaa valittunsa  kaikilta maan ääriltä.