Kohtalokas hellenistinen imperiumi eKr.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Makedonia_%28valtakunta%29#Makedonian_nousu

Makedonian nousu

Makedonian hallitsijat onnistuivat 400-luvulla eaa. lähtien kehittämään verraten tiiviin valtiorakenteen, joka osoittautui niin lujaksi, että Makedonia pystyi vähitellen kasvattamaan valtaansa ja nousemaan suurvallaksi.
Kreikan pohjoisosassa sijaitseva Makedonia ei historiansa alkuvaiheessa sanottavasti osallistunut kreikkalaisen kulttuurin kehittämiseen. Makedonian maanviljelijävaltainen väestö puhui omaa murrettaan eikä pitänyt itseään kreikkalaisina. Makedonialaisten varhaishistoriaa leimasivat selkkaukset pohjoisessa ja idässä asuvien naapureiden, illyrialaisten ja traakialaisten, kanssa. 600 eaa. – 400 eaa. Makedoniaa hallitsi 600-luvulta eaa. lähtien Argeadien kuningashuon
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Makedonian_kuninkaista
Filippos II kasvatti Makedoniasta muutamassa vuodessa Kreikan johtavan sotilas- ja poliittisen mahdin. Hän tavoitteli kreikkalaisten ja makedonialaisten välille poliittista ja kulttuuriliittoa, jota halusi itse johtaa.
Filippos II oli sekä ylivertainen valtiomies että loistava sotapäällikkö. Veljensä kuoltua hän hallitsi maata nuoren veljenpoikansa sijaishallitsijana. Valtaistuimelle päästyään Filippos päätti alistaa Makedonian valtaan Kreikan muita kaupunkeja. Ensin hän karkotti maasta illyrialaiset ja paionialaiset, ja seuraavina vuosina hän valloitti suuren osan Traakiaa ja Pangaionvuoria. Vuodesta 354 eaa. lähtien hän tunkeutui yhä syvemmälle Kreikkaan, kunnes saapui vuonna 351 eaa. Bosporiin. Vuosina 348 eaa.–342 eaa. Filippos valloitti Thessalian, Khalkiden ja Traakian ja liitti ne valtakuntaansa.
Filippos teetti Makedonialle sotalaivaston ja uudisti sodankäyntiä. Hän pestasi palkkasotureita ja ammattiupseereja, valitsi kyvykkäitä sotapäälliköitä, palkkasi omia sotainsinöörejä, jotka rakensivat muurinmurtajia ja heittokoneita. Filippoksen sotilaallisen menestyksen varsinainen syy oli kuitenkin se, että peloponnesolaissota ja sisäiset kiistat olivat heikentäneet kreikkalaisia. Varsinkin ateenalaiset olivat huolissaan Kreikan kaupunkien itsenäisyyden säilymisestä. Puhuja Demosthenes varoitti filippiikeissään (Filippoksen vastaisissa puheissa) väsymättömästä makedonialaisesta barbaarista. Filippoksen eteneminen johti vuonna 340 eaa. avoimeen sotaan, jonka ateenalaiset ratkaisivat aluksi edukseen laivastonsa ylivoiman avulla.

Filippos ja Aleksanteri lyövät Kreikan

Khaironeian taistelussa elokuussa 338 eaa. Filippoksen ja hänen poikansa Aleksanterin johtamat makedonialaiset falangit kuitenkin ottivat murskavoiton Ateenan ja Theban johtaman kreikkalaiskaupunkien helleenisen liiton joukoista. Filippos kutsui itseään Kreikan yhdistäjäksi ja saneli kohtuulliset rauhanehdot, jotka soivat kreikkalaisille itsenäisyyden illuusion: Ateena, Theba ja suurin osa muista kaupungeista liittyivät korinttilaiseen liittoon ja yhteisrauhaan. Filippos oli koko Kreikan kiistaton hallitsija. Maa oli nyt yhdistetty ensimmäisen kerran. Filippos halusi ulottaa valtansa paljon laajemmalle. Vuonna 337 eaa. suuri makedonialaisten ja kreikkalaisten armeija ylitti Hellespontoksen Vähän-Aasian puolelle. Filippos kuitenkin surmattiin sotavalmistelujen aikana tyttärensä häissä

Makedonia Aleksanterin  kuoleman  323  eKr. jälkeen

Diadokien taistelu Makedonian ja Kreikan hallinnasta käytiin sukujuonitteluna. Aleksanteri Suuren hallitsijasuku syrjäytyi, ja lähes kaikki diadokit osallistuivat taisteluun Aleksanterin valtakunnan Euroopan-puoleisista osista.
Aleksanterin kuoltua vuonna 323 eaa. hänen vahvimmat sotapäällikkönsä jakoivat vallan keskenään. He hallitsivat rikkaimpia satraappikuntia, johtivat vahvimpia sotajoukkoja ja taistelivat valtakunnan johtajuudesta.

• I Makk. 1:  Mainitsee Aleksanderin , Filippuksen pojan, ( Aleksanteri Suuri  356- 323 eKr)  ja  persialaisen Dariuksen( 380- 330 eKr)  
• http://fi.wikipedia.org/wiki/Dareios_III
• Sittenkun   makedonialainen Aleksander, Filippuksen poika, joka oli lähtenyt liikkeelle kittiläisten maasta, oli voittanut persialaisten ja medialaisten kuninkaan Dariuksen, tuli hän kuninkaaksi tämän sijaan- ennen kuin hän oli ollut Kreikan kuninkaana. Hän kävi monta sotaa , valloitti linnoitukset ja surmautti kuninkaat.  

Aleksanterin seuraajista mainitaan I Makk. 1: 8, että hänen palvelijansa saivat vallan, kukin alueellansa.
(Wikipedia:
 Aleksanterin kuoleman jälkeen hänen sotapäällikköjensä, niin sanottujen diadokkien, välillä  syntyi heti valtataistelu. Jalkaväki ja sen komentajat tukivat Aleksanterin velipuolta Filipposta, mutta ratsuväkeä johtava Perdikkas suosi Aleksanterin ja Roksanen vielä syntymätöntä lasta. Päädyttiin kompromissiin, jossa Filippoksesta tulisi Makedonian kuningas ja hän hallitsisi lapsen kanssa siinä tapauksessa, että tämä olisi poika (kuten olikin, Aleksanteri IV). Niin sanottujen diadokkisotien aikana, 322 eaa. – 301 eaa., Aleksanterin valloitukset jakaantuivat useiden uusien kuningaskuntien välillä. Sotien päätyttyä Ptolemaioksen perustama Ptolemaioksen hallitsijasuku hallitsi vastedes Egyptiä, Seleukosken Seleukidit taas saivat hallintaansa Persiaa ja itäisiä maakuntia. Antigonoksen poika Demetrioksesta taas tuli Makedoniaa hallinneen Antigonidien hallitsijasuvun kantaisä. Kaikki kolme kuningaskuntaa joutuivat lopulta Rooman vallan alle.

• DIADOKKISUVUISTA. Seleusidit saivat  hallittavakseen  myös sen alueen, mihin kuului Israel.

 ANTIPATROS
Todellinen valta oli aluksi Aleksanterin käskynhaltijaksi määräämällä Antipatroksella, joka määräsi seuraajakseen uskollisen sotapäällikkö Polyperkhonin, mutta Antipatroksen kuoltua vuonna 319 eaa. hänen poikansa Kassandros nousi Polyperkhonia vastaan. Hän onnistui karkottamaan Polyperkhonin ja saamaan puolelleen Filippos III:n ja tämän puolison Eurydikeen kannatuksen. Polyperkhon kuitenkin liittoutui Olympiaan kanssa. He syrjäyttivät kuningasparin yhteisvoimin vuonna 317 eaa. ja hallitsivat alaikäisen Aleksanteri IV Aigoksen sijaishallitsijoina.
Kassandros puolestaan lähti armeijan kanssa liikkeelle, valloitti Makedonian, mestautti 316 eaa. Olympiaan ja karkotti Polyperkhonin. Hän murhautti pienen Aleksanteri IV:n ja tämän äidin Roksanen 310–309 eaa. Näin sammui Argeadien suvun miespuolinen linja. Varmistaakseen vallan säilymisen omassa suvussaan Kassandros meni 316 eaa. naimisiin Aleksanteri Suuren sisarpuolen Thessaloniken kanssa. Kassandros liittoutui vuoroin eri diadokien, esimerkiksi Lysimahoksen ja Seleukos I:n, kanssa ja vakiinnutti asemansa Makedonian hallitsijana. Kassandros nimesi itsensä kuninkaaksi 305 eaa. Hänen asemansa vaikeutui myöhemmin. Vuoden 300 eaa. paikkeilla hän joutui luovuttamaan Kreikan Antigonos I:n Vähästä-Aasiasta karkotetulle pojalle Demetrios I Poliorketekselle. Kassandroksen dynastia päättyi pian hänen kuolemansa jälkeen (297 eaa.). Thessalonike oli sekaantunut Kassandroksen perimyskiistaan, ja Thessaloniken poika Antipatros II murhasi äitinsä, koska katsoi tämän sivuuttaneet hänet. Demetrios I Poliorketes syrjäytti Antipatroksen vuonna 294 eaa. Aleksanterin seuraajista siis Antigonos hallitsi Aasiaa, Kassandros Kreikkaa ja Makedoniaa, Lysimakhos Traakiaa, Ptolemaios Egyptiä ja Seleukos itäisiä satraappikuntia.

MINKÄLÄINEN  on SELEUSIDIEN HALLITSIJALISTA?

 SELEUKOS I Nikator

Seleukos nimitti poikansa Antiokhos I:n vuonna 292 eaa. kanssahallitsijakseen ja itäisten maakuntien hallitsijaksi. Antiokhos meni naimisiin äitipuolensa Stratoniken kanssa. Seleukos sai näin Stratoniken pois tieltä, samalla kun tämän isä Demetrios oli päässyt Makedonian kuninkaaksi. Seleukoksen ja Demetrioksen liitto oli päättynyt vuonna 294 eaa., kun Seleukos oli vallannut Demetriokselta Kilikian. Demetrios hyökkäsi Kilikiaan vuonna 286 eaa. ja valtasi sen helposti. Demetrios uhkasi Kilikiasta käsin Seleukoksen tärkeimpiä alueita Syyriassa. Demetrioksen joukot olivat kuitenkin väsyneitä, eivätkä olleet saaneet palkkojaan. Seleukos taas oli rikas ja tunnettu viekkaudestaan. Lisäksi sotilaat pitivät hänestä. Seleukos tukki Kilikiasta etelään johtaneet solat ja kannusti Demetrioksen joukkoja loikkaamaan omalle puolelleen. Samalla hän vältti taistelua. Lopulta Seleukos vetosi Demetrioksen joukkoihin henkilökohtaisesti. Hän näyttäytyi sotilaille armeijojen edessä ja otti kypäränsä päästä näyttääkseen kuka oli. Demetrioksen joukot luopuivat johtajastaan, ja Demetrios vangittiin Apameiaan. Hän kuoli parin vuoden kuluttua.^[42]
Lysimakhos ja Ptolemaios olivat antaneet Seleukokselle tukensa Demetriosta vastaan, mutta Demetrioksen kukistuttua liitto alkoi rakoilla. Lysimakhos hallitsi Makedoniaa, Traakiaa ja Vähää-Aasiaa. Hänellä oli perheongelmia: Lysimakhos teloitutti poikansa Agathokleen, jonka vaimo Lysandra pakeni Babyloniin Seleukoksen luokse. Sitten Seleukos hyökkäsi Vähään-Aasiaan ja kukisti Korupedionin taistelussa vuonna 281 eaa. Lysimakhoksen, joka kaatui taistelussa. Koska Ptolemaioskin oli kuollut vuotta aikaisemmin, Seleukos oli näin ainoana jäljellä Aleksanterin aikalaisista

Seleukidien hallitsijasuvun kuninkaat ja Makkabealaiskirjeen (Vertaa linkistä) Finbible.fi) asettuminen heidän  hallintoaikaansa. 

 http://www.finbible.fi/Apkryfk/381makk.htm

• Seleukos I Nikator (312 eaa. ja 305–281 eaa.)
• Antiokhos I Soter (hallitsijakumppani vuodesta 291 eaa., hallitsi 281–261 eaa.)
• Antiokhos II Theos (261–246 eaa.)
• Seleukos II Kallinikos (246–225 eaa.)
  • Antiokhos Hieraks, kapinoi veljeään Seleukos II:a vastaan.
• Seleukos III Keraunos (225–223 eaa.)
• Antiokhos III Suuri (223–187 eaa.)
• Seleukos IV Filopator (187–175 eaa.) Ministeri  Heliodoros surmasi  tämän kuninkaan. 
• I Makkabealaiskirje kertoo vuosista  175- 135 e Kr.historiasta
• II Makkabealaiskirje kertoo vuosista  175- 161  eKr. yksityiskohtia. 
• Antiokhos IV Epifanes (175–164 eaa.) Kaappasi vallan, surmautti  Filopaterin pojat.
• Makkabilaiskapina 166- 165 eaa. 
• Antiokhos V Eupator (164–162 eaa.) Holhooja Sotapäällikkö Valtionhoitaja  Lysias
  
  • Timarkhos (usurpaattori, 163-160 eaa.)
• Demetrios I Soter (161–150 eaa.), Oli pantti vankina, Roomassa; palattuaan raivasi tieltään  Lysiaan ja  nuoren A. Eupatorin ( " Hyvän Isän")
• Aleksanteri Balas (154–145 eaa.), nai Kleopatran, lyö Demetriuksen 150 eaa.
• Demetrios II Nikator (ensimmäinen kerta, 145–138 eaa.), Kleopatran  poikaa.
• Antiokhos VI Dionysos (tai Epifanes) (145–140 eaa.?) A. Balaksen poika
• Diodotos Tryfon (140?–138 eaa.) Sotapällikkö,  teki itsensä k:ksi.(A Balaksen  taustavoima ensin) ,
• Antiokhos VII Sidetes (tai Euergetes) ( 138–129 eaa.) Kleopatran pka
• Demetrios II Nikator (toiseen kertaan 129–126 eaa.)
• Aleksanteri II Zabinas (129–123 eaa.)
• Kleopatra Thea (126–123 eaa.)
• Seleukos V Filometor (126/125 eaa.)
• Antiokhos VIII Grypos (125–96 eaa.) sai viisi poikaa .
• Antiokhos IX Kyzikenos (114–96 eaa.)
• Seleukos VI Epifanes Nikator (96–95 eaa.)
• Antiokhos X Eusebes Filopator (95–92 eaa. tai 83 eaa.)
• Demetrios III Eukairos (tai Filopator) (95–87 eaa.)
• Antiokhos XI Epifanes Filadelfos (95–92 eaa.)
• Filippos I Filadelfos (95–84/83 eaa.) A. Grypoksen neljäs poika.
• Antiokhos XII Dionysos (87–84 eaa.) A. Grypoksen viides poika)
• (Tigranes I) (83–69 eaa.)
• Antiokhos XIII Asiatikos (69–64 eaa.)
• Filippos II Filoromaios (65–63 eaa.)
• Seleukos VII Kybiosaktes (tai Filometor) (70s eaa.–60s eaa.?)
• Siirtyminen Rooman valta-aikaan.