Mikä oli Bergen- Belsen?

Tänään kun on Pyhäinpäivä, käännän Holokaustihistoriasta pienen jakson.  Valitsin nyt  aiheen Bergen- Belsen tästä äärettömän laajasta  aihepiiristä. Nimittäin yöllä, nyt juuri viime yönä,  näin unessa  erään kirjeystävistäni  Israelista, Holonin kaupungista.
http://www.israelinphotos.com/gallery/4/Holon/Fgallery8-Holon40.jpg
Hän kirjoitti vuosikymmeniä sitten  sieltä Pyhästä Maasta kauniita  kirjeitä . Mutta kerran hän mainitsi että vaikka hänellä on  onnellinen elämä Israelissa, on hänellä  taustalla omassa historiassaan  myös synkkä  jakso  Bergen-Belsenin keskitysleiriä. Tästä hän ei sanonut  tuota nimeä enempää. Tämän illan kynttilän  sytytän Bergen-Belsenin uhrien muistoksi.

 http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/Holocaust/Belsen.html

• BERGEN-BELSEN- keskitysleiri sijaitsi lähellä Hannoveria Luoteis-Saksassa Bergenin- ja Belsenin kylien välissä.
• 1940 tämä leirialue  pystytettiin ranskalaisia ja belgialaisia sotavankeja (POW)  varten.
• 1941 leirille annettiin uusi nimi STALAG 311 ja siellä oli silloin  20 000 venäläistä vankia.
• 1943 otettiin leirille nimi  BERGEN-BELSEN, Samalla se muutettiin keskitysleiriksi. Nyt siellä alettiin pitää niitä juutalaisia, joilla oli ulkomaan passi, jotta heitä saatettaisi vaihtaa ulkomailla oleviin pidätettyihin saksalaisiin, vaikkakin hyvin vähän sellaisia vaihtoja suoritettiin. 
•  Kahdensadan juutalaisen sallittiin muuttaa Palestiinaan ja 1500 unkarinjuutalaista sai muuttaa Sveitsiin. Molemmat  tapahtumat olivat  otsikoitu vaihdoiksi  Saksan kansalaisiin.

Bergen-Belsen was a concentration camp near Hanover in northwest Germany, located between the villages of Bergen and Belsen. Built in 1940, it was a prisoner-of-war camp for French and Belgium prisoners. In 1941, it was renamed Stalag 311 and housed about 20,000 Russian prisoners.

The camp changed its name to Bergen-Belsen and was converted into a concentration camp in 1943. Jews with foreign passports were kept there to be exchanged for German nationals imprisoned abroad, although very few exchanges were made. About 200 Jews were allowed to immigrate to Palestine and about 1,500 Hungarian Jews were allowed to immigrate to Switzerland, both took place under the rubric of exchanges for German nationals.

• BERGEN-BELSEN toimi pääasiallisesti juutalaisvankien säilytyspaikkana. Leiri oli jaettu kahdeksaan sektioon: pidätysleiri, kaksi naisten leiriä, erityisleiri, neutraalien leiri, "tähtisten" leiri ( lähinnä  hollantilaisvankeja varten, joilla oli  Daavidin tähti vaatteissa  leiriunivormun sijasta) , unkarilaisten leiri ja telttaleiri. Tämä keskitysleiri oli hahmoteltu 10 000 vankia varten, kuitenkin sodan lopulla siellä oli yli 60 000 vankia pidätettynä., koska  suuret määrät heistä oli evakuoitu Auschwitzista ja muista itäleireistä. Kymmenet tuhannet vangit saapuivat  BERGEN-BELSENIIN tuskallisten kuolemanmarssien päätteeksi.

Bergen-Belsen mainly served as a holding camp for the Jewish prisoners. The camp was divided into eight sections, a detention camp, two women’s camps, a special camp, neutrals camps, "star" camp (mainly Dutch prisoners who wore a Star of David on their clothing instead of the camp uniform), Hungarian camp and a tent camp. It was designed to hold 10,000 prisoners, however, by the war’s end more than 60,000 prisoners were detained there, due to the large numbers of those evacuated from Auschwitz and other camps from the East. Tens of thousands of prisoners from other camps came to Bergen-Belsen after agonizing death marches.

• Keskitysleiristandardiin nähden olosuhteet BERGEN- BELSENISSÄ olivat hyvät.
•  Mutta kuitenkin alkukeväästä  1944 tilanne paheni nopeasti. Maaliskuussa  BELSEN modifioitiin uudestaan toipumisleiriksi (Recovery Camp), jonne siirrettiin muilta leireiltä työntekoon liian  sairaat, vaikkakaan  mitään lääkehoitoa ei heille annettu. 
•  Kun Saksan armeija alkoi vetäytyä Liittoutuneitten  edetessä, keskitysleirejä evakuoitiin ja niiden vankeja lähetettiin BELSENIIN. Leirin puitteet eivät kyenneet sopeuttamaan akkinäistä tuhansien vankien tulvaa ja niin luhistui kaikki peruspalvelut, kuten  ruoka, juomavesi ja hygienia, mistä seurasi tautien puhkeaminen. 
•  ANNE FRANK ja hänen siskonsa MARGOT kuolivat  tyfukseen maaliskuussa 1945 muitten vankien kanssa  tyfusepidemian aikana.

Conditions in the camp were good by concentration camp standards, and most prisoners were not subjected to forced labor. However, beginning in the spring of 1944 the situation deteriorated rapidly. In March, Belsen was redesignated an Ehrholungslager [Recovery Camp], where prisoners of other camps too sick to work were brought, though none received medical treatment. As the German Army retreated in the face of the advancing Allies, the concentration camps were evacuated and their prisoners sent to Belsen. The facilites in the camp were unable to accommodate the sudden influx of thousands of prisoners and all basic services - food, water and sanitation - collapsed, leading to the outbreak of disease. Anne Frank and her sister, Margot, died of typhus in March 1945, along with other prisoners in a typhus epidemic.

•  Vaikkakaan BERGEN-BELSEN ei sisältänyt kaasukammareita, niin siellä menehtyi ihmisiä kolmekymmentäviisituhatta  (35 000 nälkään), ylenpalttiseen työhön, tauteihin, raakuuteen ja sadistisiin lääketieteellisiin kokeisiin. 
• 1945 huhtikuussa oli  BERGEN-BELSENIIN  vangittuja  yli 60 000 kahdella leirillä, joiden välimatka  oli 1,5 mailia. Leiri numero 2 oli avattu vain muutama viikko ennen  kuin  se vapautettiin  sotilassairaalan ja parakkien kohdalta. 
• 1945, huhtikuun 15. päivänä Brittiläisen Kuninkaallisen tykistön 63. antitankkirykmentti vapautti BELSENIN ja vangitsi leirin komentajan Josef Kramerin.  Vapautusoperaatiota johti Prikaatin komentaja  H L Glyn-Hughes, II armeijan lääketieteellisten palvelujen varajohtaja.

While Bergen-Belsen contained no gas chambers, more than 35,000 people died of starvation, overwork, disease, brutality and sadistic medical experiments. By April 1945, more than 60,000 prisoners were incarcerated in Belsen in two camps located 1.5 miles apart. Camp No. 2 was opened only a few weeks before the liberation on the site of a military hospital and barracks.

Members of the British Royal Artillery 63rd Anti-Tank Regiment liberated Belsen on April 15, 1945, and arrested its commandant, Josef Kramer. The relief operation which followed was directed by Brigadier H. L. Glyn-Hughes, Deputy Director of Medical Services of the Second Army. 

• Ensimmäisenä Liittoutuneitten vapauttamana suurena keskitysleirinä tapahtuma sai  paljon mediakatetta ja maailma näki  Holokaustin kauhut. Vapautuksen hetkellä oli vankien määrä  kuusiymmentätuhatta  (60 000). Sen jälkeenkin kuoli päivittäin noin 500 henkilöä nälkätilan ja tyfuksen takia - näin kuoli melkein neljätoistatuhatta  (14 000)  henkilöä.  Oli tehtävä  joukkohautoja tuhansille menehtyneille .

As the first major camp to be liberated by the allies, the event received a lot of press coverage and the world saw the horrors of the Holocaust. Sixty-thousand prisoners were present at the time of liberation. Afterward, about 500 people died daily of starvation and typhus, reaching nearly 14,000. Mass graves were made to hold the thousands of corpses of those who perished.

• Kuolleita haudattiin huhtikuun 18- päivästä huhtikuun 28. päivään.  Aluksi  pantiin SS- vahdit keräämään ja hautaamaan  ruumiita, mutta lopulta brittiläisten oli käytävä käsiksi  raivaustraktorin käyttöön ja  haudattava tuhansia  joukkohautoihin.
• 1945  huhtikuun 21. päivä alkoi  leirin evakuointi.  Kun  leirin vangit oli puhdistettu syöpäläisistä, heidät siirrettiin leiriin numero 2., joka oli muutettu väliaikaiseksi sairaalaksi ja  kuntotusleiriksi. Kun kaikki parakit oli  saatu tyhjennettyä, ne poltettiin, jotta tyfuksen leviäminen saataisin voitettua.
• 1945 toukokuun 19. päivänä evakuointi oli suoritettu loppuun ja  kaksi päivää myöhemmin tehty  seremoniallinen viimeisten parakkien polttaminen  päätti vapautusoperaatioitten ensimmäisen vaiheen.
• 1945 heinäkuussa  otti PUNAINEN  RISTI    6000 vankina ollutta  RUOTSIIN  toipumaan muitten  jäädessä vastaperustettuun,  kotiseudultaan  karkoitettujen henkilöiden leiriin (displaced person DP camp) odottamaan  kotimaahan palauttamista tai maasta muuttoa.

Between April 18 and April 28, the dead were buried. At first the SS guards were made to collect and bury the bodies, but eventually the British had to resort to bulldozers to push the thousands of bodies into mass graves. Evacuation of the camp began on April 21. After being deloused, inmates were transferred to Camp No. 2, which had been converted into a temporary hospital and rehabilitation camp. As each of the barracks was cleared, they were burned down to combat the spread of typhus. On May 19, evacuation was completed and two days later the ceremonial burning of the last barracks brought to an end the first stage of the relief operations. In July, 6,000 former inmates were taken by the Red Cross to Sweden for convalescence, while the rest remained in the newly-established displaced person (DP) camp to await repatriation or emigration. 

• 1946  oli BERGEN kaikkein suurin  DP- leiri  ja siellä  oli yli 11 000 juutalaista . Se oli myös ainoa  puhtaasti juutalainen leiri Saksan brittiläisellä vyöhykkeellä. 
• Kolmessa päivässä vapauttamisen jälkeen pakolaiset  muodostivat leirikomitean. Komitea organisoi poliittiset, kulturellit  ja uskonnolliset aktiviteetit kuten sukulaisten etsinnän ja henkisen kuntoutuksen. Juutalainen perhe-elämä  versoi uudestaan, yli kaksikymmentä avioliittoa solmittiin päivittäin muutaman ensimmäisen kuukauden aikana.  Henkiinjääneille syntyi yli 2000 lasta.
• 1945  heinäkussa perustettiin alkeiskoulu ja vuonna 1948 oli 340 koululaista. 
•  Joulukuussa 1945 alkoi korkeakoulu toimintansa ja juutalaisprikaati toimi siinä osaksi henkilökuntana.
•  Muodostettiin myös  lastentarha, orpolastenkoti,  jeshiva  ja uskonnollinen koulu. ORT  kannatti ekonomisesti ammattikoulua .  DP- henkilöt myöskin kirjoittivat  johtavaa juutalaista  uutislehteä, Unser Shtimme ( Meidän Äänemme) , brittiläisellä vyöhykkeellä.
• Moni DP- henkilöistä tahtoi muuttaa Palestiinaan, kuitenkin he kohtasivat  vastusta ankaran brittiläisen maahanmuuttopolitiikan takia. Haganah- puolustusjärjestö piti leirillä  Clandestine aseellisen koulutuksen istuntoja valmistaakseen  maistaan karkoitettujen muuttoa Palestiinaan. Vapaa  lähteminen leiriltä  oli estettyä vuoteen 1949 asti.

In 1946, Belsen served as the largest DP camp for more than 11,000 Jews; it was the only exclusively Jewish camp in the British zone of Germany. The refugees formed a camp committee within three days of liberation. Political, cultural and religious activities were organized by the committee, such as searching for relatives and spiritual rehabilitation. Jewish family life was renewed, more than twenty marriages were performed daily during the first few months. More than 2,000 children were born to survivors. An elementary school was founded in July 1945 and, by 1948, 340 students attended the school. In December 1945, a high school was started and was partly staffed by the Jewish brigade. A kindergarten, orphanage, yeshiva and religious school were also formed. ORT sponsored a vocational training school. The DPs also wrote the main Jewish newspaper, Unzer Shtimme (Our Voice), in the British zone.

Many of the DPs wanted to immigrate to Palestine, however, they faced strict British immigration policies. Clandestine military training sessions held by the Haganah were performed at the camp in December 1947 to prepare DPs for immigration to Palestine. Free departure from the camp was prohibited until 1949.

•  1950 puoliväliin menmessä useimmat  maistaan karkoitetuista (DP)  oli lähtenyt leiristä ja vuonna 1951 leiri oli tyhjänä. Useimmat  BERGEN-BELSENIN  leirin maasta karkoituista  henkilöistä muutti Israeliin, USA:han tai Kanadaan.

By the middle of 1950, most of the DPs had left and, by 1951, the camp was empty. Most of Bergen-Belsen’s DPs immigrated to Israel, the United States and Canada.

• Keskitysleirin komentaja Joosef Kramer, Belsenin petona tunnettu, joutui oikeuteen ja tuomittiin syylliseksi brittiläisessä sotilastuomioistuimessa ja hänet hirtettiin.  45 leirihenkilökuntaan kuuluvaa  joutui oikeuteen , heistä neljätoista julistettiin syyttömiksi. 
• Mitä nykyään entisestä  leiristä on jäljellä  on hautausmaata.

The camp’s SS commandant, Josef Kramer, known as the "Beast of Belsen" was tried and found guilty by a British military court and was subsequently hanged. Forty-five staff members were tried, fourteen were acquitted.

Today, all that remains on the site of the former camp is a graveyard.

• Löytyy lähde , joka mainitsee että BERGEN BELSEN- leirin vapauttajien  joukossa oli nuorena  sotilaana  myös Chaim Herzog (1918- 1997), Israelin tuleva presidentti, Hän on syntyisin Irlannista   ja kuului brittiläiseen armeijaan siihen aikaan.http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/biography/herzog.html

 http://www.annefrankguide.net/sv-se/bronnenbank.asp?aid=32835

Ps. Kun olin kirjoittanut käännökseni valmiiksi, iittalalalainen  lasikynttiläni halkesi säröille   kynttilän viimeisestä lämmöstä.