Yle Uutisista tänään

SITAATTI 13.3. 2013:

Natsien uhrien muistokeskus Yad Vashem harkitsee kunnianosoituksen myöntämistä natsijohtaja Hermann Göringin nuoremmalle veljelle Albertille tämän ponnisteluista juutalaisten pelastamiseksi.
Albert Göringin on kerrottu pelastaneen jopa satoja juutalaisia ja poliittisia vankeja natsien vainoilta toisen maailmansodan aikana. Nyt Jerusalemissa sijaitseva Yad Vashem -keskus tutkii Albert Göringin sodanaikaista toimintaa, ja tutkimukset saattavat johtaa hänen kohottamiseensa kansojen oikeamielisten listalle muun muassa saksalaisen Oskar Schindlerin ja ruotsalaisen Raoul Wallenbergin rinnalle.
Natsi-Saksan turvallisuuspoliisin Gestapon raportit, Yhdysvaltain armeijan kuulusteluaineisto ja vainoista selvinneiden kertomukset viittaavat siihen, että nuorempi Göringin veljeksistä vaaransi henkensä pelastaakseen natsihallinnon uhreja, kertoo muun muassa The Times of Israel -lehti.
Albert Göringin kerrotaan hankkineen juutalaisille maastapoistumislupia ja siirtäneen heidän varojaan pois Saksasta. Yad Vashemin keräämien todisteiden mukaan Albert Göring myös käytti perheyhteyksiään auttaakseen juutalaisia vankeja pois keskitysleireiltä sekä estääkseen Gestapoa tutkimasta omia toimiaan.
Vaikka Göringin veljekset olivatkin poliittisesti eri linjoilla, he pysyivät lojaaleina toisilleen, kirjoittaa brittilehti The Telegraph. Albert Göring pyysi onnistuneesti veljensä tukea juutalaisten ystäviensä ja poliittisten vankien pelastamiseksi. Der Spiegelin mukaan Albert Göring pidätettiin useita kertoja, mutta hänet vapautettiin nopeasti Berliiniin soittamisen jälkeen.

Vankeus ja vapauttava tuomio

Hermann Göring oli Saksan ilmavoimien sodanaikainen komentaja ja pelätyn Gestapon perustaja, joka myös antoi vuonna 1941 valtuutuksen "juutalaiskysymyksen lopulliseen ratkaisuun", juutalaisten järjestelmälliseen tuhoamiseen.
Albert Göring ei puolestaan koskaan liittynyt natsipuolueeseen. Der Spiegelin mukaan hänen kerrotaan varoittaneen jo varhain, että Adolf Hitlerin valtaannousu merkitsee sotaa ja tuhoa. Erään Gestapon raportin mukaan Albert Göring ei halunnut, että hänen läsnäollessaan käytettäisiin natsien Heil Hitler -tervehdystä, kertoo puolestaan The Telegraph.
Albert Göring muutti Saksasta Itävaltaan ja otti maan kansalaisuuden. Kun natsit miehittivät Itävallan, hän muutti Tshekkoslovakiaan ja sieltä Unkariin ja Romaniaan. Sodan aikana Albert Göring oli Skoda Works -yhtiön vientijohtaja natsien miehittämässä Tshekkoslovakiassa. Yhtiö oli tuolloin merkittävä aseiden valmistaja.
Der Spiegelin mukaan Göringin sukulaiset ovat kertoneet, etteivät veljekset koskaan keskustelleet eroista eikä sukutapaamisissa väitelty politiikasta. Eräs sukulainen kertoo, että Albertin ja Hermannin uskottiin olevan itse asiassa vain velipuolia. Huhun mukaan Albert olisi ollut tulosta äitinsä suhteesta Göringien juutalaiseen perhelääkäriin.
Kun sota päättyi, Albert Göring joutui vankilaan ja liittoutuneiden viranomaiset alkoivat tutkia hänen toimintaansa. Vakuuttaakseen syyttömyyttään natsien hirmuhallintoon Göring kokosi listan, jossa oli tiedot 34:stä hänen pelastamastaan ihmisestä. Kuulusteluista vapauduttuaan hän joutui Prahassa oikeuteen, mutta hänet vapautettiin vuonna 1947 tehtaan työntekijöiden todistuslausuntojen jälkeen.
Hermann Göring tuomittiin kuolemaan Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynnissä. Hän teki itsemurhan vuonna 1946 ennen teloituspäiväänsä.
Sukurasitteensa painaman Albert Göringin kerrotaan myöhemmin masentuneen ja alkoholisoituneen. Hän kuoli vuonna 1966.

Juutalaisten auttajien listalla yli 500 saksalaista

Albert Göringin  sodanaikaisesta toiminnasta on alettu kertoa laajemmin vasta viime vuosikymmeninä. Hänen lisäämistään kansojen oikeamielisten listalle ehdotti Yad Vashemille australialainen William Hastings Burke, joka julkaisi vuonna 2009 Göringin tarinan kertoneen kirjan "Thirty-Four", 34.
Yad Vashemin omat tutkimukset ovat vielä kesken. Kun selvitys on valmis, erityinen komitea päättää, hyväksytäänkö Göring listalle.
Kansojen oikeamielisten -listalla on henkilöitä, jotka ovat vaarantaneet henkensä pelastaakseen natsien vainoamia ihmisiä. Viime vuoden tammikuuhun mennessä listalla oli yli 24 000 ihmistä 47 maasta. Joukossa on 510 saksalaista.
Der Spiegel -lehden haastattelema Yad Vashemin työntekijä Irena Steinfeldt korostaa, ettei merkitystä ole sillä, mikä henkilön nimi tai asema oli sodan aikana, jos hän pelasti yhden tai useampia juutalaisia ja osoitti olevansa hyvä ihminen pahoina aikoina.

• Katriina Töyrylä Yle Uutiset