AUTIOMAA, ERÄMAA
Raamatussa on mainittuna usein sana
erämaa tai autiomaa. Minulla ol vuonna 1974 kylässä Suomessa
jerusalemilainen ystäväni ja suomalainen kollegani Soile Numminen kutsui
meidät erämaataivallukselle lappiin, aivan autioon paikkaan, missä
kyllä oli poroaitoja tai jokin eräkämppä turistien
yöpymiseen ja poromiehiäkin päivystämässä porojaan , tuli havaittua. . Käytin keskusteluissamme näitä sanoja, MIDBAR,
erämaa ja autiomaa , engl. Desert. Ja israelilainen ystävättäreni
sanoi: Mutta eihän tämä mikään autiomaa tai erämaa ole. Täällä on metsää
ja vettä, siis Lapin erämaa oli hänen mielestään lähinnä
metsikköinen keidas ja Gileadin riistamaa.
Katson nyt
artikkelia katolilaisten lähteestä Raamatun autiomaista ja
suomennan sitä.
Raamatun erämaa. Desert (in the Bible)
Hebrealaiset sanat , jotka on
käännetty Raamatun ns. Douay versioon englannin sanoilla
”desert”, autiomaa tai wilderness”, erämaa ja
viittaavat Vulgata- käännöksessä sanaan ”desertum”,
”solitude”, autio, yksinäinen paikka, mutta ne eivät omaa samoja
vivahteita käännösten erämaa-versiot. .
Exoduskirjassa on useammin käytetty
”wilderness ”(erämaa) sanaa kuin ”desert” (autiomaa)
sanaa ja se lähenee ilmaisultaan hebrealaista merkitystä, vaikka
ei ilmaisekaan sitä täsmällisesti. Kun englantilainen tai
suomalainen sanoo sanan autiomaa, hän tarkoittaa lähinnä
sellaisia paikkoja kuin Sahara, suurta hiekka-aavikkoa, missä
mitään ei pysty kasvamaan ja mikä on asuinkelvotonta ihmisille ja
mistä ei edes odoteta löytyvän ihmisiä paitsi kiireesti
kiiruhtamassa sen läpi niin nopeasti kuin voi. Mutta tällaiset
ajatuskuvat eivät liity hebrealaiseen autiomaa-sanaan. Sensijaan
hedelmättömiä hiekka-aavikoita kuvataan hebreassa neljällä
muulla sanalla.
The Hebrew words translated in the
Douay Version
of the Bible by "desert"
or "wilderness", and usually rendered by the Vulgate
desertum, "solitude", or
occasionally eremus, have not the same shade
of meaning as the English word desert. The word wilderness,
which is more frequently used than desert of
the region of the Exodus, more nearly approaches the meaning of the
Hebrew, though not quite expressing it. When we speak of the desert
our thoughts are naturally borne to such places as the Sahara, a
great sandy waste, incapable of vegetation, impossible as a
dwelling-place for men, and where no human being is found except when
hurrying through as quickly as he can. No such ideas
are attached to the Hebrew words for desert. Four words are chiefly
used in Hebrew to express the idea:
(1) Midbar, Erämaa (= korvet, erämetsät ja laitumet)
Tämä on tavallinen sana erämaille. Se on samasta juuresta kuin DaBaR , johtaa (karjaa laitumelle). Siis MIDBAR- sana toiselta merkitykseltään on laumojen laitumia, laidunmaita. Jooelin kirjassa esiintyessään MIDBAR sana on kirjaimellisesti ”erämaan laitumet viheriöivät”. Tällainen erämaa ei välttämättä ole asumaton. Jesaja 43:11 ilmaisee seuraavasti: ”Korottakoot äänensä erämaa (MIDBAR) ja sen kaupungit, joissa ( joiden maaseudulla) Keedar asuu”. Ei niin että autiomaassa olisi kaupunkeja, jossa olisi pysyvä väestöä). Keedar tarkoittaa lähinnä nomadeja, paimentolaisia. Tämä "erämaa" ei ollut sellainen paikka, mikä olisi viljeltyä kuten pellot tai puutarhat tavallisilla kehittyneillä alueilla. Pikemminkin se oli laitumeksi soveliaaksi havaittua aluetta, mikä oli tarpeeksi riittoisa karjalle, lampaille ja vuohille ja sadeajan jälkeen vielä runsaampikin.The more general word. It is from the root dabar, "to lead" (cattle to pasture) [cf. German Trift from treiben]. Hence midbar among its other meanings has that of tracts of pasturage for flocks. So Joel, ii, 22: "The beautiful places of the wilderness are sprung", or literally: "The pastures of the wilderness shoot forth". So, too, the desert was not necessarily uninhabited. Thus (Isaiah 42:11) we read: "Let the desert (midbar) and the cities thereof be exalted: Cedar shall dwell in houses", or rather, "the villages that Cedar doth inhabit". Not that there were towns in the desert occupied by a stable population. The inhabitants were mostly nomads. For the desert was not a place regularly cultivated like the fields and gardens of ordinary civilized districts. Rather, it was a region in which was to be found pasturage, not rich, but sufficient for sheep and goats, and more abundant after the rainy season.
Erämaata katsotaan myös siitä näkökohdasta, että se on villieläinten asumasija- kuten leijonien, villiaasien (Job 24: 5), Eesaun ”vuoret tulevat autioiksi (SHMAMAH) ja Eesaun perintöalueet joutuvat erämaan shakaaleille”. (TANNOT MIDBAR) (Malakia 1:3), jne. Sellaista aluetta ei vesivirrat hedelmöitä, mutta sieltä löytyy lähteitä (Genesis 16:7) ja sadeveden kokoamiseen tehtyjä cisternoja. . Haagar oli kerran Suurin erämaan tiellä ja tien varrelta löytyi lähde. SHUR on siis erämaan ”MIDBAR” erisnimi tässä tekstissä. Se on eräs rajoitettu alue Siinain niemimaata.
- SIININ ERÄMAA
- Sitten mainitaan SIINAIN ERÄMAA:
- Missä vaiheessa tultiin SUURIN ERÄMAAHAN?
- Lisäksi mainitaan ZIININ erämaa.
- MUITA ERÄMAITA: JUUEDEAN ERÄMAA, PAARANIN ERÄMAA, KADESH BARNEAN ERÄMAA, MOOABIN ERÄMAA
MIDBAR - sanaa käytetään myös Juudean erämaasta ja Mooabin autiomaasta.
V M. 1: 1 Nämä ovat ne sanat, jotka Mooses puhui kaikelle Israelille tuolla puolella Jordanin, erämaassa, (BaMiDBaR), Aromaassa ( Ba-ARaVAH), vastapäätä Suufia, Paaranin sekä Toofelin, ja Lavanin ja maaseutukylien ( Hazeirot) ja Di-Zahavin välillä
Aromaa (ARaWaH,70- 200-2- 5, lukuarvo 277) Paaran (PARaN, 80, 1, 200, 50), lukuarvo 331)
The desert, too, was looked upon as the abode of wild beasts — lions (Ecclus., xiii, 23), wild asses (Job 24:5), jackals (Malachi 1:3), etc. It was not fertilized by streams of water, but springs were to be found there (Genesis 16:7), and in places cisterns to collect the rainfall. Midbar is the word generally used in the Pentateuch for the desert of the Exodus; but of the regions of the Exodus various districts are distinguished as the desert of Sin (Exodus 16:1), the desert of Sinai (Exodus 19:1), the desert of Sur (Exodus 15:22), the desert of Sin (zin) (Numbers 13:12), etc. Moreover, it is used of other districts, as in Western Palestine of the wilderness of Juda (Judges 1:16), and again in the east of the desert of Moab (Deuteronomy 2:8).
(2) 'Arabah, Aromaata ja hautavajoamaa tarkoittava sana
Aromaa sana, Arava, on juurta ARAB, olla hedelmätön, mikä on autiomaan toinen nimi. Sanalla on myös useampia merkityksiä. Se tarkoittaa aroa, autiota tasankoa, ja siinä on ajatus, että se on maan syrjäseutua, hedelmätöntä, tuottamatonta ja autiota. Runollisessa kirjallisuudessa sitä käytetään paralleelisti MIDBAR - sanan kanssa midbar, arava sanaparina.”Erämaa (MIDBAR) ja -hietikko ( Ve-ZIJaH, ja- kuiva maa 6- 90-10- 5, lukuarvo 111) ) iloitsee, aromaa (AraWaH) riemuitsee ja kukoistaa kuin lilja".
Septuagina käyttää sanasta kreikkalaista eremos, mutta usein muitakin käännöksiä kuten ge dipsosa ja elos. Vulgata ilmaisee seuraavasti: solitudo, desertum.
Mutta usein sanalla Arabah on geografinen merkitys Se on se hautavajoama, maailman matalin kohta, joka alkaa Hermonin vuorien juurilta, keräten vesiä Jordanvirraksi, koko Jordanin laakso, jatkuu sitten Suolamerestä edelleen aivan Akaban lahteen Punaiselle merelle pohjukkaan ja jossa vajoamssa myös meren lahti on jatkona.
Jordanin rannoilla on Arboth Moab ja Arboth Jericho, MOOABIN AROT ja JERIKON AROT
IV M. 22: 1 Sitten israelilaiset lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Mooabin arolle (Be-ARWOTh MOAW, Jordanin tuolle puolelle, Jerikon kohdalle. ( Yksikkö: Arawah- 70-200-2- 5 ,lukuarvo 277) (Monikko: Arawoth 70-200-2- 6-400 Lukuarvo 678)
Joosua 4:13.( EL- ARWOTh JeRIChO) Jerikon arolle
(3) Hurbah, raunioitumisen takia autioitunutta tarkoittava
Hurbba (8-200- 2- 5) , rauniona oleva rakennus johtuu juuresta ChaRaW (8- 200- 2) olla rauniona ja käännetään Septuagintassa sanoilla eremos, eremosis, eremia. Vulgatassa löytyy ilmaisut ruinae, solitudo, desolatio.Vieraampi käännös on psalmissa 102:7 ”Pelikaani erämaassa, huuhkaja raunioissa” KeATh MiDBaR, (Pelikaani kaiketi kerää ravinnon suuhun ja sitten oksentaa sitä ulos tai heittää ulos ja se on verbinä hekia, ja siitä tulee tuo KeAT, lintulajia kuvaava sana: se heittää ulos, oksentaa Modernin hebrean pelikaani on pitempi sana: SaKNAI, missä juurikirjaimet ovat säilytetyt).
COS ChaRAWOTh, raunioitten huuhkaja :
Tässä on kytetty monikkomuotoa Charawoth ,RAUNIOT (8-200-2-6-400, 616) Kreikkalainen sana on oikopedon ja Vulgatan sana : domicilium.
Geseniuksen sanakirja antaa ensimmäiseksi merkitykseski: hurbah = kuivuus, ja toiseksi: hävitys, autius, yksinäisyys, toivottomuus. St. Jerome psalmien käännöksessään sovelluttaa suoraan hebreasta : solitudinum, autiudet; suomessakin on monikkomuoto: raunioissa. Tällaisten merkitysetn kombinaatiot lie ollut syynä runomuotoisten kirjojen sanankäyttöön erämaa- sanan suhteen. Sana antaa käsittää ajatuksen raunioitumisesta vihollismaitten aiheuttaman hävityksen takia. Myös ajasta jolloin vihollisten aika on loppunut, ikuiset rauniot mainitaan myös tässä yhteydessä. ”ChaRaWOTh LaNeZaH”
Sana, joka oli sanotaan vihollisten tuhoamalle Jerusalemille, kohtaa lopulta myös vihollisuuksien rakenteita. Vihollisettekivät aiemmin ikuisia raunioita Pyhästä kaupungista, mutta vihollisten aika on myös joskus tuleva täyteen mitaansa. Mainitsen tässä että Jerusalemin juutalaisessa korttelissa ollut raunioksi ammuttu synagoga oli nimeltään HURBBAN 1948. Kävin niissä raunioissa 1970-luvulla Jerusalemilaisen perheen kanssa. Aurinko paistoi kiviseiniin ammutuista aukoista. Nykyään se on uudistettu kauniiksi, mutta historian osaa on säilytetty myös muistona.
http://hedgehogcentral.blogspot.se/2010/03/hurva-synagogue-is-rebuilt-and.html
Hurbah, derived from the root harab, "to lie waste", is translated in the Septuagint by the words eremos, eremosis, eremia. In the Vulgate are found the renderings ruinœ, solitudo, desolatio. A strange translation occurs in Psalm 101:7. The word in the Greek is oikopedon and in the Vulgate domicilium; and the passage in which the word occurs is rendered in the Douay version: "I am like a night raven in the house". St. Jerome, however, in his translation of the Psalm direct from the Hebrew employs the word solitudinum, which seems more correct: "I am like a night raven of the wastes". The lexicon of Gesenius gives as the first meaning of horbah, "dryness"; then as a second meaning, "a desolation", "ruins". A combination of these senses seems to have been the reason why in the poetical books the word is used of the wilderness. The word conveys the idea of ruin or desolation caused by hostile lands,,, when the Psalmist, referring to the punishment inflicted by Jehovah, says (Psalm 9:7): "The enemy are consumed, left desolate for ever".
(4) Jeshimon, autiutta, joissa tuulet ulvovat
Tämä sana eniten kuvaa täyttä autiutta, jossa tuulet vain ulvovat. Jillel Jeshimon” , ”ulvova autius”. Se on se täydellinen yksinäisyys, josta Israelin kansa valittiin tuntemaan Jumala henkilökohtaisesti."Erämaasta Hän löysi hänet, autiosta, ulvovasta korvesta". V Moos. 32: 10.
Hän löysi hänet erämaan maasta ( Be-EREZ MIDBAR U-Ve-TOOHU- ja (alkuaikojen) tyhjyyden autiudesta -Tätä sanaa TOOHU käytetään I Mooseksen kirjassa kun maa, alkuluotu maa AAREZ oli autiudessaan, siinä ei ollut mitään ja se oli tyhjä, TOOHU va-VOOHU.
U-VE-TOHU JILLEL JeShIMON- ja tyhjyydessä ulvoi autius
Jeshimon – autius on suomennettu korpena, mutta metsien kansa suomalainen ei omannut sellaiseta täyden tyhjyyden sanaa; korpihan on täydellinen paratiisi tämän sanan tarkoittaman autiuden rinnalla. Tämmöisessä JESHIMON- ”kalaharissa” ei ole vettä. Jesaja 43: 19 mainitsee että Jeshimon- autiuteen tulee virtoja. Jumala tekee tiet korpeen, virrat erämaahan suomalaisittain ilmaisten ja Suomessa vielä asettaa tiet runsaitten jokien yli tai ali - mutta tässä Raamatussa tarkoitetussa autiudessa ei ole materiaa, mitä voisi raivata että tekee tien, vaan asia on Luojan luovaa kykyä vaativaa. Luoja tekee uutta luomista.
”Älkää muistelko ensimmäisiä asioita (Rishonot) ja observoiko entisaikaisia ( kadmonioth) Katso, minä teen uutta, nyt se versoaa esiin, ettekö tiedä siitä? Tulen myös asettamaan tien erämaassa, autiomaassa virrat”.
Jeshimon, derived from jasham, "to be desolate". It was looked upon as a place without water, thus Isaiah 43:19: "Behold I shall set up streams in the desert [jeshimon]". It was a waste, a wilderness. In poetical passages it is used as a parallel to midbar, cf. Deuteronomy 32:10; Ps., lxxviii, 40 (Heb.): "How often did ye provoke him in the wilderness [midbar], and grieve him in the desert [jeshimon]?" Frequently it is used of the wilderness of the Exodus. Besides such uses of the word, it seems when used with the article often to have assumed the force of a proper name. In such cases it refers at times to the wilderness of the Exodus (cf. Psalm 78:40; 106:14 — Heb.; etc.).
Suolameren alueilta löyttyy Jeshimon- sanalla kuvattua autiota seutua ja meren koillisosassa oli Beit Jesimot lueteltaessa israelilaisten leiriytymispaikkoja . IV M. 33: 49.
Nyt on jo mainittu päasialliset sanat, mitä Raamattu käyttää erämaan kuvaukseen. Tässä yhteydessä voi muistaa israelilaisen rukouksen että Jumala johdattaisi kansaansa asuttuun kaupunkiin, IIR MOSHAV, se on vastakohta näille autiomaille.
Edellä esiin tulleitten erämaasanojen lisäksi on tyhjyyttä, tyhjää paikkaa maapallolla tarkoittava sana,. Sekin on tuossa ylhäällä: TOOHU, engl. Void, (Genesis 1:2 ) Siion sinänsä tarkoittaa kuivaa vedetöntä maata, Erez Zija, kuiva maa.
TOOHU ve VOOHU tarkoittaa myös kaoottista tilaa.
Sitten on sana BLIMA, mutta sellaista ei ole maapallolla (AAREZ) koska se on avaruuden tyjhjää. johon MAA on asetettu olemaan , ripustettu, fysiikan lakien mukaan ikäänkuin ei minkään päälle, ikäänkuin olemattomuutteen. Tietyti sinne avaruuksiin maapallolta mennyt ihminen voi lisätä autiuksiin ja erämaihin myös sanan BLIMA.
Parts of the waste region about the Dead Sea are called the jeshimon; and to the north-east of the same sea there is a place called Beth-Jeshimoth (cf. Numbers 33:49), where the Israelites are said to have encamped at the end of the wanderings. These are the principal words used for desert in the Bible. There are, however, others less frequently used, only one or two of which can be mentioned here: such as tohu, used in Genesis 1:2: "the earth was void". In Deuteronomy 32:10, it is used in parallelism with midbar, and in Psalm 107:40 it refers to the desert directly. Such also is çiyyah, which means, literally, dryness, but refers at times to the desert: so, 'areç çiyyah, "a land of drought", or "a desert" (Hosea 2:5).
Biblical deserts, Raamatun erämaat nimiltään
Raamatun pääasiallisimmat erämaat V Mooseksen kirjassa tärkeinä merkkipylväinä on mainittu Siinin erämaa, Siinain erämaa, Kadesh Barnean erämaa, Paaranin erämaa ym .Edellä niitä on jo lueteltukin.A word may be said here concerning the chief deserts referred to in the Bible. Perhaps the most interesting is that of Exodus. In the Pentateuch this tract is treated as a whole as "the desert", but, as a rule, special parts of it are referred to, as the desert of Sin, the desert of Sinai, the desert of Cades, the desert of Paran, etc.
Koko joukko kirjojakin on kirjoitettu väiteltäessä näitten erämaitten geografisesta sijaintikohdasta. Riittää mainita että ne olivat kohtia, joiden kautta Israelin kansa vaelsi ylitettyään Punaisen meren Egyptin viereisen pohjukan, Kaislameren .
Juudan erämaa on myös tärkeässä osassa Raamatun lehdillä. Se sijaitsee Aravan hautavajoamasta, Jordanista ja Suolamerestä länteen. Siihen kuuluu Ein Gedin erämaa, Tekoan erämaa, Jerikon aro, Itä-Palestiinassa on Arabian erämaa, Mooabin aro ja Idumean (Edomin) autiomaa, Exoduskirjassa kerrotaan, miten Mooses paimensi appensa Jetron lampaita ja johti niitä erämaan sisäosiin. Tämä alue oli Midianin maata lähellä Punaista merta ja siellä oli Hoorebin vuori Siinain vuori.
Books have been written to discuss the geography of this region. Suffice it to say that it comprises the ground over which the Israelites travelled from their crossing of the Red Sea till their arrival in the Promised Land. We do not enter into the question raised by modern critics as to whether the geography of the Exodus had different meanings in different parts of the Pentateuch. The desert of Juda, too, plays an important part in the Bible. It lies to the west of the 'arabah, the Jordan, and the Dead Sea. To it belong the deserts of Engaddi, that of Thecua, and that of Jericho, near the city of the same name. To the east of Palestine are the deserts of Arabia, Moab, and the desert of Idumea, near the Dead Sea. We are told (Exodus 3:1) that Moses fed the flocks of Jethro, and led them to the interior parts of the desert. This desert was in the land of Madian, close to the Red Sea, and in it was Mount Horeb, which St. Jerome says was the same as Sinai.
Daavid pakeni Saulia Siifin erämaahan , joka on etelään Suolamerestä. ”David oleskeli erämaassa Ba.MIDBaR vuorten huipuilla (Ba- MeZADOTH) ja asettui vuorelle ZIIFin erämaassa. ( Ba-MIDBaR ZIF), ZIF = 90. 10, 80, lukuarvo 180).
http://www.beinharimtours.com/Massada-Gallery
Johannes kastaja liikkui ja opetti Juudean autiomaassa Jordanista länteen ja siellä oli villieläimiä, todennäköisesti Arabah aluetta
The desert to which David fled from Saul (cf. 1 Samuel 23:14) was the desert of Ziph, which lies south of the Dead Sea and Hebron. John the Baptist lived and taught in the desert of Judea, west of the Jordan and the Dead Sea, near Jericho. Finally, the scene of Christ's temptation (Matthew 4:1-11), of which St. Mark adds (i, 13): "He was with wild beasts", was most likely in the 'arabah to the west of the Jordan. But this is only speculation.
Nyky-Israelissa on eteläosassa vielä erämaa-alueita, mutta Negeviä ei kutsuta Raamatussa erämaaksi vaan Etelämaaksi ja se oli asuttua aluetta.
Sources
SMITH, Historical Geography of the Holy Land (London, 1897); CHEYNE, Encyclopedia Biblica (London, 1899); HASTINGS. Dict. of the Bible; VIGOUROUX, Dict. de la Bible.
Muutamia asioita suomennettu, mutamia
kommentteja tehty. 10.3. 2013
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar