Herb Keinon kirjoittaa:
- ISRAEL ja VUODEN 1938 ovat samankaltaisia.
'Israel and 1938 Czechoslovakia are similar' 12/14/2012 07:42
Tsekkian suurlähettiläs Tomas Pojar oli myös aulassa osallistumassa Jerusalem Post lehden diplomaattiseen konferenssiin keskiviikkon Herzliassa , kun Israelin ulkoministeri Avigdor Liberman asetti oman maansa esimerkiksi ja sanoi Israelista tulleen toisen Tsekkoslovakian. Kaikki julkilausumat ja lupaukset, mitä Israelin turvallisuudesta satelee kautta maailman muistuttavat Tsekkoslovakian vuonna 1938 tekemiä sitoumuksia ja Tsekkien presidenttia kohtaan suunnattua painostusta Sudeettimaan pirstoamiseksi. Kaikista tehdyista lupauksista ja takuista huolimatta natsi-Saksa miehitti koko Tsekkoslovakian tehden lopun sen olemassolosta.
Kun suurlähettiläs Pojarilta JPostin haastattelussa jälkeenpäin tiedusteltiin, pitikö historiallinen vertailu hänen mielestään paikkansa, vastauksena oli sekä kyllä että ei. Sikäli ei, että tilanne vuoden 1938 Keski-Euroopassa oli suunnattoman erilainen nykypäivän tilanteeseen verrattuna. Samansuuntaisuudet ovat kyllä havaittavissa, mutta ei ole niin että voisi helposti implementoida yhden tilanteen antamia opetuksia toiseen vuosisadan tai puolen vuosisadan jälkeen, mutta - kuitenkin on jotain samankaltaisuutta. Sikäli on paralleelisuutta, että Tsekkoslovakia siihen aikaan oli ainoa demokraattinen maa koko sillä alueella, suurlähettiläs kertoi. Siihen on paralleelisuutta miten paljon vakuutteluja sitä voi saada ulkopuolelta ja kuinka paljon niihin pitäisi luottaa. Pojar lisäsi myös maansa toisen maalmansodan aikaisiin traagisiin kokemuksiin ne, mitä kommunismin taholta oli aiheutunut. Kaiken tämän tsekkiläiset ovat kerrostaneet luonnostaan skeptiseen asenteeseensa ja vastahankaisuutensa uskoa "välittömiin mahtaviin ideoihin ja ihmeellisiin ratkaisuihin". Sitten Pojar vakuutti, miten hänen kansansa on Euroopan kaikkein ateistisin ja uskonnottomin maa, joka ei usko ihmeisiin eikä poliittisiin miraakkeleihin eikä helposti ja vaivatta toteutettuihin ideologisiin ratkaisuihin. Pojar kertoi tsekkiläisten oivaltaneen, että sodalla ja rauhallakin on suunnattomia eroja . Kyse ei ole tilanteesta joka on joko sota tai rauha. Jopa jotkin väliaikaisratkaisut ovat joskus parempia kuin luhistuneet odotukset joittenkin suurenmoisten ideoitten takia. Suurlähettiläs kertoi Tsekkien Tasavallan yhden menneisyydestä opitun läksyn: he uskovat vahvasti, ettei ratkaisuja voida tuputtaa ulkopuolelta, koska sellainen ei yksinkertaisesti toimi. Tämä vakaa uskomus on muuan syistä, minkä takia vain Tsekkien Tasavalta kaikkien 27 EU maan joukosta äänesti Israelin ja seitsemän muun maan kanssa YK:ssa 9.11. palestiinalaisten YK-statuksen nykyiseen korottamista vastaan ( nonmembre state observer) . Tämä äänestys ja vahvat Tsekkien ja Israelin väliset suhteet loivat hyvän ilmapiirin Prahan Israelin lähetystölle, suurlähettiläs myönsi.
Tsekkian äänestystä voidaan analysoida kahdella tasolla.
Ensiksikin Tsekkian Tasavalta on tehnyt selväksi, että se ei kannata kummankaan osapuolen unilateraalisia ( yhden osapuolen ) askeleita. Heidän mielestään ainoa tie saavuttaa rauha on bilateraaliset (molemminpuoliset) suorat neuvottelut. Tämän tsekit tietävät niistä ajoista kun he neuvottelivat slovakkien kanssa. Neuvottelut johtivat Tsekkoslovakian hajoamiseen erilliseksi Tsekkien Tasavallaksi ja Slovakiaksi 1993. "Tiedämme, että ratkaisua ei saatu kuin kantamalla ulkopuolelta vettä kaivoon, vaan oli neuvoteltava paikanpäällä".
Toisena taustaseikkana suurlähettiläs kertoi Tsekkien ja juutalaisten vuosisataisesta suhteesta. Tomas Masarykin ja Vaclav Haveliin ajoista asti Tomas Masaryk oli Tsekkoslovakian perustaja ja ensimmäinen presidentti sekä ensimmäinen valtiomies, joka teki vierailun Jishuviin vuonna 1948 kun Tsekkoslovakia varusti aseilla Israelia Israelin itsenäisyyssodan aikana. Edellinen presidentti Vaclav Havel (Rautaesiripun takaisen maan ensimmäinen presidentti, joka teki Israeliin vierailun) teki valtiovierailun Israeliin huhtikuussa 1990.
YK-äänestys noudatti sitä yhdenmukaista linjaa , mikä heijastaa perinteisiä läheisiä suhteita Tsekkian Tasavallan ja Juutalaisen kansan kesken
Suurlähettiläs Pojatin isä toimi Jsraelin suurlähettiläänä vuosina 1990- 1994.
Pojat torjui jyrkästi huomautukset, että Praha YK:ssa äänestyksellään olisi asettunut jollain tavalla muuta EU.ta vastaan. Hän sanoi myös, että Tsekkian Tasavalta - mikäli EU:ssa olisi tapahtunut consensus (yhteisymmärrys), mieluummin pidättynyt äänestämisestä ja jos consensus olisi ollut koko EU blokissa, jättänyt kokonaan äänestämättä. Mutta Tsekkian Tasavalta ei rikkonut consensusta.
14 EU maata äänesti Palestiina päätöslauselman (resolution) puolesta , 12 jäi äänestämättä ja vain Praha äänesti vastaan. Consensus (yhteisymmärrys) murtui, kun Ranska julisti äänestävänsä päätöslauselman puolesta. Pojar mainitsi, että hänen maansa asema EU.ssa ei mitenkään vahingoittunut eikä kukaan ollut hämmästynytkään heidän äänestyksestään. Asenteella oli vahva kannatus Tsekkian väestössä. Eikä äänestys mitenkaan vahingoita Tsekkian hallitustakaan , koska se ei kuulu kansan omiin suuriin vaalilla valittaviin asioihin. Päätöstä ei kotimaassa mitenkään patistettu suuntaan tai toiseen.
Tsekkian äänestystä voidaan analysoida kahdella tasolla.
Ensiksikin Tsekkian Tasavalta on tehnyt selväksi, että se ei kannata kummankaan osapuolen unilateraalisia ( yhden osapuolen ) askeleita. Heidän mielestään ainoa tie saavuttaa rauha on bilateraaliset (molemminpuoliset) suorat neuvottelut. Tämän tsekit tietävät niistä ajoista kun he neuvottelivat slovakkien kanssa. Neuvottelut johtivat Tsekkoslovakian hajoamiseen erilliseksi Tsekkien Tasavallaksi ja Slovakiaksi 1993. "Tiedämme, että ratkaisua ei saatu kuin kantamalla ulkopuolelta vettä kaivoon, vaan oli neuvoteltava paikanpäällä".
Toisena taustaseikkana suurlähettiläs kertoi Tsekkien ja juutalaisten vuosisataisesta suhteesta. Tomas Masarykin ja Vaclav Haveliin ajoista asti Tomas Masaryk oli Tsekkoslovakian perustaja ja ensimmäinen presidentti sekä ensimmäinen valtiomies, joka teki vierailun Jishuviin vuonna 1948 kun Tsekkoslovakia varusti aseilla Israelia Israelin itsenäisyyssodan aikana. Edellinen presidentti Vaclav Havel (Rautaesiripun takaisen maan ensimmäinen presidentti, joka teki Israeliin vierailun) teki valtiovierailun Israeliin huhtikuussa 1990.
YK-äänestys noudatti sitä yhdenmukaista linjaa , mikä heijastaa perinteisiä läheisiä suhteita Tsekkian Tasavallan ja Juutalaisen kansan kesken
Suurlähettiläs Pojatin isä toimi Jsraelin suurlähettiläänä vuosina 1990- 1994.
Pojat torjui jyrkästi huomautukset, että Praha YK:ssa äänestyksellään olisi asettunut jollain tavalla muuta EU.ta vastaan. Hän sanoi myös, että Tsekkian Tasavalta - mikäli EU:ssa olisi tapahtunut consensus (yhteisymmärrys), mieluummin pidättynyt äänestämisestä ja jos consensus olisi ollut koko EU blokissa, jättänyt kokonaan äänestämättä. Mutta Tsekkian Tasavalta ei rikkonut consensusta.
14 EU maata äänesti Palestiina päätöslauselman (resolution) puolesta , 12 jäi äänestämättä ja vain Praha äänesti vastaan. Consensus (yhteisymmärrys) murtui, kun Ranska julisti äänestävänsä päätöslauselman puolesta. Pojar mainitsi, että hänen maansa asema EU.ssa ei mitenkään vahingoittunut eikä kukaan ollut hämmästynytkään heidän äänestyksestään. Asenteella oli vahva kannatus Tsekkian väestössä. Eikä äänestys mitenkaan vahingoita Tsekkian hallitustakaan , koska se ei kuulu kansan omiin suuriin vaalilla valittaviin asioihin. Päätöstä ei kotimaassa mitenkään patistettu suuntaan tai toiseen.
EU:n 27 ministeriä olivat kokoontuneet maanantaina tuomitsemaan Israelin asutussuunnitelmat- hankkien Jerusalemin vihat niskoihinsa) ja he oliat vain laimeasti arvostelleet Hamasin juhlavaa vakuuttelua Israelin tuhoamispyrkimyksistä. Tästä suurlähettiläs Pojar mainitsi: " Jos julkilausuma olisi kirjoitettu Prahassa, se olisi varmasti saanut toisenlaisen hahmon". Hän mainitsi, mikä tämäntapaisissa julistuksissa on olennaisen tärkeää- ei niinkään täsmällinen sanamuoto, vaan pikemminkin se tasapaino tai tasapainon puute - mitä julkilausuma ilmentää.
Hän viittasi EU:n julkilausuman maanantaiseen sopimuskohtaan, mikä käsitteli Gazaa käskien välittömään, pysyvään ja ehdottomaan kauppatavaroiden ja ihmisten ylikulkukohtien (tullien) aukaisemiseen. Pojatin mielestä vaikka tullit ovatkin tärkeä aihe, ne eivät millään tavalla olleet Gazan alueen pääongelma. Pääongelma on, että Gazaa hallitsee terroristijärjestö, joka on totalitaarinen ja omaa totalitaariset mielipiteet. Pojatin mielestä Gazan , sen kansan tuvallisuuden, hyvinvoinnin ja vapauden todellinen ongelma on Gazan hallitusjärjestelmä, eikä alueen ylikulkukohdat. Pojatilta kysyttiin, ottaako Eurooppa tarpeeksi vakavasti Hamasin julkilausumat , joissa Hamas kehoittaa tuhoamaan Israel. Hän sanoi, ettei hän voi vastata EU:n puolesta, mutta hänestä vaikuttaa siltä, ettei suuri joukko väestön parhaimmistosta ota asiaa vakavasti, vaan toisinaan on todellisuuden vierasta - eikä vain Lähi-Idän suhteen tai islamin suhteen vaan myös ekonomisissa tilanteissa.
Hän viittasi EU:n julkilausuman maanantaiseen sopimuskohtaan, mikä käsitteli Gazaa käskien välittömään, pysyvään ja ehdottomaan kauppatavaroiden ja ihmisten ylikulkukohtien (tullien) aukaisemiseen. Pojatin mielestä vaikka tullit ovatkin tärkeä aihe, ne eivät millään tavalla olleet Gazan alueen pääongelma. Pääongelma on, että Gazaa hallitsee terroristijärjestö, joka on totalitaarinen ja omaa totalitaariset mielipiteet. Pojatin mielestä Gazan , sen kansan tuvallisuuden, hyvinvoinnin ja vapauden todellinen ongelma on Gazan hallitusjärjestelmä, eikä alueen ylikulkukohdat. Pojatilta kysyttiin, ottaako Eurooppa tarpeeksi vakavasti Hamasin julkilausumat , joissa Hamas kehoittaa tuhoamaan Israel. Hän sanoi, ettei hän voi vastata EU:n puolesta, mutta hänestä vaikuttaa siltä, ettei suuri joukko väestön parhaimmistosta ota asiaa vakavasti, vaan toisinaan on todellisuuden vierasta - eikä vain Lähi-Idän suhteen tai islamin suhteen vaan myös ekonomisissa tilanteissa.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar