Leta i den här bloggen

torsdag 20 juli 2017

Patmoksen sanaa Ilm. 10. luku.

Tänä aamuna luin Ilmestyskirjasta lukua 10 ja sitten  katselin tietoa Googlesta Patmos saaresta, jossa Johannes Sebedeuksen poika sai  apokalyptisiä näkyjä.Nimittäin luvussa kerrotaan ilmestyksestä, jossa enkeli laskeutuu taivaasta pilvi verhona ja asetaa  oikean jalkansa tulipilarin meren päälle ja vasemman jalkansa tulipilarin maan päälle.  Ajattelin että missä kohtaa Johannes on tätä näkyä katsellut pöytänsä ääressä kynä valmiina, koska häntä alunperin oli käsketty kirjoittaa  saamansa asiat.  Siten ajatelin että kuinkahan isosta meri ja maa-alueesta oli kyse- koko maapallostako- puoli maapalloa merta, puoli maata? mutta siten  enkeli vaikutti laskeutuvan edelleen ihmismittaan, koska Johannes pystyi menemään enkelin luo  pyytämään pikkukirjasen enkelin kdäestä ja  saamaan itselleen pienen  kirjan.  Siis valtavan  voimakkaan suuren  ja kirkkaan  enkelin laskeutuminen (Jarad) - oli myös laskeutumista taivaallisista mitoista  lopulta ihmisen kanssa kommunikoivaan mittaan. Enkeli laskeutui Nooan ajan sateenkaaren värit   meidän maailmame vesikerroksesta heijastuneena vain seppeleenä ympärillään.

Luin monella kielellä Ilm. 10.
 Nykysuomella (1992),  minun oman aikani Raamatun kielellä suomella ( 1938),  nykyhebrealla (2010), aiemmalla hebrealla, ruotsin kielellä (1930), englannin kielellä ( 1946). Latinaksikin.
Tässä on eräs enkelin sanoma jossa enkeli ilmoitti Johannekselle, että  ajoisa ei ole enää viivettä, viivytystä Jumalan antamien ennustuksien toteuttamisessa.  Nykysuomessa oli ilmaisu. Aika on lopussa.
.Englannin käännöksissä oli ilmaisu: Ei ole enää viivettä (delay) , samoin on nykyhebreassa.  Vanhempi hebrean  käännös ilmaisee eri tavalla  asian.  että  "voisiko tällainen aika vielä jatkua! , "  Jm timasech od haEth" ( Jumalan puuttumatta asioihin) ".
"Ingen tid skall mer givas"- on ruotsalainen käännös.  Tästä saa ajatuksen että nyt ei tule enää ns. armonaikaa, pidennettyä aikaa  (uppskov, fördröjning).

Tässä huomaa, että suomessa  puuttuu käsitevivahdetta uudesta tekstistä.   Jos sanotaan vain   "aika on loppu". voi käsittää teksti, että nyt ei enää ehdi ylipäätänsä mitään,  tai ajan käsitys katoaa, ( tekijät joista aika päätellään, eivät enää ole) .Esim suomalaiset puhuvat  usein käsitteellä maailmanloppu, vaikka  sana maailma on näissä teksteissä  aikakausi, jokin ajantilavus jossa maailmankaikkeus (oolam) on  aikakautensa:  iankaikkisuus on "oolam oolamim",  aikakausien aikakausi - iankaikkisuduesta iankaikkisuuksiin
. Ja toisaalta oolam sana kirjotetaan myös samoin kuin eteinen ulam. tavallaan yksi aikakausi on toisen eteinen.Onhan yhden sukupolven maailma kuin yksi oolam. Meidän maailmamme on yksi  ihmiskunnan historian OOLAM.   Se on tavallinen arkipäivän sana  OLAM SHELLANU, meidän maailmamme. Tietysti meidän aikamme ihmiskunta pätätyy asteitatin ja uudi ihmiskunat jatkaa asteitain, " overlapping".

Ehkä Ilm. 10: 6  jakeessa  olisi parempi käännös  kuten  englannissa: Ei ole enää viivettä  (Jumalan   sanan ilmoittamien asioiden  sekvenssien  toteutumiselle kuten pahojen tekojen rankaisulle).





Nykyhebrea käyttää tarkempaa ilmaisua: Ei ole enää riittävästi aikaa, ei ole ajallista  paussia (taukoaikaa) seuraamusten ketjussa,
Shehuth = (sufficient)  time, pause
le-lo shehut = viivyttelemättä,  without delay

"she-lo tihje od shehut" että enää ei ole oleva viivytystä .

Tällaisen ajan  viiveen vähenemisen tajuaa esim  ydinreaktiosta-  tulee hetki jolloin aika loppuu ja seeuaamukset ilman  taukoa seuraavat toisiaan. Jotain tämän tapaista   ajan loppumista kuvaa jae 10:6.  sillä ajan  viiveen väheneminen  tihentää seuraamusten  frekvenssiä.  Sinänsä aivan ymmärrettävää nykyaikana.

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar