KESAREA (Caesarea) Kansallispuisto
(Kesarea oli ennen
tätä toukokuista turistimatkaani yhtenä kohteena, mutta siinä
päivien nopeasti kiitäessä ainaostaan ohitimme muutaman kerran Kesarean
tienhaaran pysähtymättä. Aiemmin olen ollut käymässä Kesareassa kaksi kertaa: 1967 ja 1968.Halusin nyttää tyttärelleni monia niistä kohteista, joita olin itse nähnyt , mutta ei sitä kahdessa viikossa ehdi näyttää asioita, joita on yhteensä puolessa toista vuodessa itse saanut nähdä. Ja 50 vuodessa asiat muuttuvat lisäksi paljon!
Minulla on yksi
turistiesite englannin kielellä tästä kohteesta
Google haku: 4950
hakuvastausta kun käyttää suomalaista sanaa Kesarea.
Entä jos käyttää
englantilaista Caesarea?: 4 100 000 vastausta.
Käännän tästä tuoreesta traktaatista, joka minulla on, seuraavia asioita:
Kesarean historian jaksot ovat kronologisesti seuraavat:
Persialainen
aikakausi 568- 332 eKr.
Hellenistinen
aikakausi 332- 37 eKr.
Rooman aikakausi 37
eKr.- 324 jKr.
Bysanttilainen
aikakausi 324- 638 jKr.
Arabialainen aika
638- 1099 jKr.
Ristiretkien aika
1099- 1291 jKr.
Mamelukkien
aikakausi 1291-1561 jKr.
Ottomaanien
aikakausi 1561- 1917.
Mitä arkeologisia muistomerkkejä näiltä ajoila on säilynyt.
Numeroituna 1- 17.
I.
Teatteri (The
Theatre), oka on kaikkein vanhin Israelista löytynyt
teatteri ja se on rakennettu Herodeksen aikana ja se oli käytössä
satoja vuosia Herodeksen jo kuoltua. Sen sijainti oli oman aikansa
kriteerien mukaan erittäin tarkasti valittu, siinä oli kaksi
istuinaluetta 8cavea) ja sinne mahtui 4000 katselijaa. Orkesterin
kohta oli marmorin kaltaisella kipsillä koristeltua ja sitä
aikojen kuluessa uusittiin usein. Näyttämön taustana toimi
alunperin kolmikerroksinen korkea muuri, scenae frons, ja se oli
rakennettu korkeitten pylväitten avulla. Bysantin ajan lopulla
teatteri muutettiin linnaksi ja arabien valloituksen jälkeen se
autioitui.
2.
Niemekkeen palatsi (Promontory Palace) sijaitsee
teatterista länteen ja se on on peräisin roomalaiselta ja
bysanttiselta ajanjaksolta. Palatsin rauniot on kaivettu esiin ja
siellä on myös 3-länsiosissa vesiallas.
3.
Herodiaaninen amfiteatteri (Herodian Amphitheatre) .
Kaivauksissa on paljastunut U-muotoinen kenttärakenne, johon kuuluu
areena ja runsaasti katselijapaikkoja. Amfiteatterin mitat 250 x 50 m
ja alunperin 12 riviä istumapaikkoja, noin 10 000 katselijalle.
Myöhemmässä vaiheessa oli liitetty kaksi pylväsriviä itäiseen
osaan. Herodeksen aikana sitä kutsuttiin amfiteatteriksi (Antiq. XV:
341) ja se saattaa olla se stadion, jonka Josephus Flavius mainitse
kirjassaan Juutalaistenn sota 8II: 9,3).
4.
Katujen verkosto
(Network of Streets)
Osa roomalaista ja bysanttilaista kaupungia on rakennettu
ristikkomaisin kaduin . Saarekkeet (Insulae) erottavat näitä
ristitseviä katuja.
5.
Kylpyläkompleksi
(Bathhouse Complex)
.
Ylellinen yleinen kylpylä käsitti yli puolet
insula-alueesta (saarekkeesta) . Se rakennettiin ilmeisesti sen
jälkeen kun Herodeksen teatterin toiminta oppui.
6.
Liike-ja hallinnollinen alue (Commercial and administrative
Areas)
Roomalais-bysanttilaisen
saarekkeen eteläosaan rakennettiin kauppa-alue holveineen ja
varastohuoneineen. Yksi holvikammioista oli tehty
epäjumala Mithrasin pyhäköksi.
7.
Linnoitettu keskiaikainen kaupunki (Fortified Medievel
City).
9. vuosisadalla, arabialaisena ajanjaksona ympäröi satamaa
linnoitettu kaupunki. Arabikaupungin muurit sulautettiin sittemmin
kuulumaan Louis IX:nen vaikuttavaan linnoitukseen, jolla oli korkea
muuri ja 9 metriä syvä kuiva vallihauta. Muuri oli 900 m pitkä ja
13 m korkea ja portteja siinä oli pohjoisessa, idässä ja etelässä
sekä useita salakäytäviä. Lounaaseen pystytettyä
satamalinnoitusta erotti kaupungista merivedellä täytetty
kaivanto.
8.
Satama ( The
Harbour)
Iso keinotekoinen satama ( Sebastos)
rakennettiin tänne Herodeksen aikana. Siinä oli ulompi
satamalaituri - aallonmurtajalla oli pituutta 400 m - ja sisempi laituri sekä
ankkurointialue, jonka varrella oli pylväitä ja paaseja laivojen
kiinnitykseen. Aallonmurtaja vajosi ja luhistui
roomalaisaikana, mutta satama korjattiin Bysantin keisarin
Anastasiuksen (491-518 jKr) aikana. Arabivalloituksen jälkeen
satama jäi käyttämättä ja liettyi, mutta korjattiin jälleen
9. vuosisadalla. Ristiretkien aikaan tehtiin uusi aallonmurtaja,
johon otettiin bysantinaikaisen Kesarean raunion pylväitä. Sisempi
lietteen tukkima allas tehtiin asumakortteliksi. Nykyinen
kalastussatama rakennettiin sinne sen jälkeen kun Israelin valtio
oli muodostunut.
9.
Temppelin koroke ( The Temple platform, podium)
Herodeksen aikana rakennettiin tänne korkea koroke, joka toimi
perustana Roomalle ja Augustukselle omistetulle ylelliselle
temppelille. Sittemmin sille kohdalle pystytettiin kahdeksankulmainen
bysanttilainen kirkko ja sen jälkeen arabiajanjaksona moskeija ja
sittemmin vielä ristiretkeläisten katedraali.
10. Patsaitten aukio ( the Statues Square)
Tämä
toriaukio on osaa bysantinaikaisesta tiestä ( the cardo), jota
koristi kaksi patsasta- toinen marmorinen ja toinen porfyyristä ja mahdollisesti ne esittivät Rooman keisareita ( Joidenkin mukaan
porfyyrinen patsas esitti Hadriania). Mosaiikkikirjoituksen
perusteella aukio uudistettiin 6. vuosisadalla pormestari Flacius
Stratigiuksen aikana.
11.
Synagooga ( The Synagogue)
Bysanttilaisen synagogan
rauniot on löydetty tältä paikalta arkeologisissa kaivauksissa. On
löydetty musaiikkilattia ja murtunutta ristikkoa, jossa on
lueteltuna 24 papillista tehtäväaluetta. Arvellaan tässä
sijainneen Kesarean juutalaisen korttelin koko sen ajan kuin Kesarea
on ollut olemassa.
The
Twenty-four Courses
— Arrangement of the priests into twenty-four courses |
12.
Roomalainen muuri ( Roman Wall)
Rooman Kesarean
linnoituksen rauniot on kaivettu esiin kaupungin luoteisrajoilta. Ne
käsittävät osan muuria, suorakaiteen muotoisen tornin,
pyörötornisen portin. Portin läpi johtaa kivetty katu ja sen alla
viemäritunneli. Tämä osa muuria on todennäköisesti rakennettu
ikivanhan Stratonin Torni-linnoituksen päälle- se oli Kesareaa
edeltänyttä kylää.
13.
Amfiteatteri ( Amphitheatre)
On tullut esiin myös
soikean roomalaismfiteatterin rauniot . Ne ovat todennäköisesti
peräisin 2. vuosisadalta jKr. Tätä amfiteatteria käytettiin
gladiaattorien ja eläinten kamppailuihin.
14.
Bysanttilainen muuri ( Byzaantine Wall)
2000-metrinen
ympärysmuuri kiersi bysanttilaista Kesareaa. Siinä oli useita
portteja ja neliömäisiä torneja. Eteläportti löytyi
perustettaessa Kibbutsia Sedot Yam.
15.
Sirkus ( Hippodrome ”Circus”)
Ravikilpailuja varten
rakennettiin tämä sirkus 2. vuosisadalla jKr. ja se oli 450 m
pitkä ja 90 m leveä ja katselijoita mahtui 30 000. Areenalta
löytyi maan kätköistä pylväitä, joita oli asetettu seinämään
kilparadan keskustaan (spina). Lisäksi on löydetty 27 m korkea
porfyyrinen obeliski.
16.Korkea akvedukti ( The
High-level Aqueduct)
Koska Kesarealla ei ole jokia eikä
lähteitä, roomalais-ja bysanttilaisajan kaupunkiin oli juomavesi
tuotava akveduktin kautta. Sen lähtökohtana oli Shunin lähteet.
Myöhemmässä vaiheessa liitettiin muitakin vesilähteitä kuten
ylempi Krokotiilivirta.
Akvedukti sisälsi
kolme kanavaa, joista kaksi lisättiin sen käyttöaikana. Matalilla
sijaitsevilla alueilla akvedukti kulki kaarilla (arcadia) .
Matkallaan kaupunkiin akvedukti ohiti kurkar harjun kiveen
hakatun tunnelin kautta nykyisessä a´Zarkan kylässä ja päätyi
Kesareaan korkeudella ollen 8 m merenpinnan tason yläpuolella; sen kaltevuusaste oli 20 astetta kilometria kohden.
17.
Matala Akvedukti (The Low Aquedukt)
Tämä akvedukti
johti vettä keinotekoisesta altaasta, joka oli muodostettu
Krokotiilivirran vesiä patoamalla. Akvedukti oli 5 km pitkä ja
saavutti Kesarean korkeudella, joka oli 5,5 m merenpinnan
yläpuolella.
Käännöstä
aloitettu 9.6. 2017 Jatkuu...
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar