Suomen Jautalainen seurakunta tänään 2015

http://www.hs.fi/kaupunki/a1421993978739
Pääsen potkaisemaan palloa. Se on irronnut pojan jalasta, kun koululaiset pelaavat Helsingin juutalaisen seurakuntakeskuksen pihamaalla. Koululuokkia keskuksessa on yhdeksänteen asti.
Asvalttipiha sijaitsee Kampissa, korkeiden rauta-aitojen ja turvaovien takana. Porttia vartioi mies panssaroidussa kopissa. Tuo turvajärjestely juutalaisen keskuksen päiväkotilasten ja koululaisten täytyy ohittaa joka työpäivä, ihan Helsingin ydinkeskustassa.
"Tämä on meille arkipäivää. Ulos alueelta lapset eivät voi koulupäivän aikana mennä", Yaron Nadbornik kertoo. Hän on Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja.

Tapaaminen on sovittu etukäteen. Henkilöllisyys on tarkistettu portilla. Ilman näitä toimenpiteitä ei juutalaiseen seurakuntakeskukseen ja synagogaan ole ulkopuolisilla sisään käymistä. Nadbornikin mukaan seurakunta on panostanut turvajärjestelmiin satojatuhansia euroja viime vuosien aikana.
Suomessa on  juutalaisia, lähinnä Helsingissä ja Turussa. Heistä 1 300 on juutalaisten seurakuntien jäseniä ja noin 1 100 kuuluu Helsingin juutalaiseen seurakuntaan. Kun seurakunta ei saa tukea yhteiskunnan verovaroista, turvallisuus on tullut yhteisölle kalliiksi, Nadbornik sanoo.

Laura Oja HS

Helsingin juutalaisessa synagogassa on muistotaulu, jossa on sodissa rintamalla kuolleiden Suomen juutalaisten nimet. Marsalkka Mannerheim luovutti henkilökohtaisesti juutalaiselle seurakunnalle kaatuneiden muistoa kunnioittavan seppelen, Yaron Nadbornik kertoo.

Vuonna 1906 valmistuneen rakennuksen jugendväritys on sisältä uusittu. Synagoga on suojeltu rakennuslailla ja omistajan tulee pitää se kunnossa. Mutta jo kadulle näkee, että esimerkiksi synagogan ulkoseinän maalit rapisevat.
"Kaikki maksaa. Nämäkin pitäisi remontoida, mutta rahat eivät riitä, kun kaikki menee turvallisuuteen", Yaron Nadbornik sanoo. Hän naputtaa sormellaan yhtä synagogan penkkirivistöjen päädyistä.
Tammikuun 15. päivä Nadbornik lähetti asiasta kirjeen pääministerille, sisäministerille, valtiovarainministerille ja poliisiylijohtajalle. Ranskalainen jihadisti Amedy Coulibaly oli 9. tammikuuta tappanut juutalaisten kosherkaupassa Pariisissa neljä ihmistä. Asiakkaiden ollessa vielä panttivankeina Kampin juutalaisesta seurakuntakeskuksesta pyydettiin Helsingin poliisilta suojelua.
"Tämä ei onnistunut Euroopan laajuisesta terrori-iskujen uhasta huolimatta. Törmäsimme seinään nimeltä 'resurssipula'", Nadbornik kirjoittaa valtion ja poliisin johdolle. Hän muistuttaa, että Suomi on Pohjoismaista ainoa, joka ei tue taloudellisesti juutalaisten yhteisöjensä turvallisuuden ylläpitoa.
Viidennen polven Suomen juutalainen Nadbornik on tästä vähän nyreissään.
"Meillä niin kuin kenellä tahansa Suomen kansalaisella on oikeus, ja velvollisuus, pyytää poliisilta suojeluapua, jos tunnemme olomme uhatuksi", Nadbornik sanoo.
Hän painottaa, ettei juutalainen yhteisö hae itselleen erityisasemaa: "Jos Suomessa on jokin toinen kulttuurikeskus, koulu tai pyhättö, joka kohtaa vastaavan turvallisuusuhan ja on viikoittain erilaisten ääriliikkeiden häirinnän kohteena, sitä tulee ehdottomasti tukea kaikin mahdollisin resurssein."
 http://jchelsinki.fi/fi/node/63