Avainta historiaan

http://www.jewishhistory.org.il/history.php?startyear=1900&endyear=1949

Juutalaisen lääkärin rukous

http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/Judaism/mdprayer.html

Puolan juutalainen lääkärikunta ennen Holokaustia

 Tunnetusti on Juudan kansassa kautta aikojen ollut paljon öääkäreitä ja nykyisinkin Israelin väestö on maailman lääkäripitoisinta asukaslukua kohden.

Mikä oli juutalaisten lääkärien kohtalo Holokaustin aikana ? Löytyykö tästä mitään erityistä omaa artikkeliaan?

 Löysin maininnan juutalaisten lääkärien osuudesta väestössä Puolassa ennen II maailmansotaa:

 http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/vjw/Poland.html

•  Ennen II maailmansodan syttymistä Puolan juutaliset viihtyivät maassaan ja kulttuurisosiaalisissa elämässään. Juutalainen sanomalehdistö oli hyvin kehittynyttä ja maassa kiersi puolankielistä, hebrealaista ja jiddishin kieleistä lehteä. Oli  yli 30 päivälehteä ja  130 aikakauslehteä. Yli  50 % kaikista Puolassa ykisyisesti  toimineistä lääkäreistä ja lakimiehistä oli juutalaisia, koska oli  diskriminaatiota muitten palveluammattien suhteen.  Juutalainen väestö oli 3.3 miljoonaa, maailman  toiseksi suurin  juutalainen yhteiskunta.

Before the outbreak of World War II, there was a thriving social and cultural life of Jews in Poland. A well-developed Jewish press circulated newspapers in Polish, Hebrew and Yiddish. There were more than 30 dailies and more than 130 Jewish periodicals. More than fifty percent of all physicians and lawyers in private practice in Poland were Jewish because of the discriminatory laws against civil service. The Jewish population stood at 3.3 million, the second largest Jewish community in the world.

jatkoa Simon Wiesenthalin kirjan lukuun Kyynelten Galleria .

 Clas Svahn kirjoittaa  Dagens Nyheter- lehdessä, että  eräästä taidevarastosta on  löytynyt Saksan Muenchenissä  arvokkaita kadonneita tauluja.  Ne ovat niihin taideaarteisiin kuuluvia, joita ryöstettiin natsien toimesta toisen maailmansodan aikana. Löytö on tullut päivänvaloon kaksi vuotta sitten. Tässä löydössä paljastui 1500 taulua, Picassoa, Matissea,  Paul Kleetä, Max Liebermannia ja Marc Chagallia joukossa.  Nämä löytyivät veroratsian  aikana  2011.  Tauluista ainakin 200 oli poliisin etsintäkuuluttamaa. Amerikkalaisen Holokaustimuseon arvion  mukaan natsit ryöstivät noin 16 000 taulua  valtansa aikana Niistä moni tuhoutui, mutta muut joutuivat  varakkaille natseille.  Sodan jälkeen osa tauluista kätkettiin kaivoksiin, joista Liittoutuneiten joukot niitä löysivät.

http://www.dn.se/kultur-noje/konst-form/nazistgomma-med-stulen-konst-funnen/

Nazistgömma med stulen konst funnen

Konst till ett värde av 8,5 miljarder kronor göms nu på ett lager i München. Tavlorna stals av nazisterna under andra världskriget och återfanns för två år sedan.

Sammanlagt rör det sig om cirka 1.500 tavlor av bland andra Pablo Picasso, Henri Matisse, Paul Klee, Max Liebermann och Marc Chagall som hittades under en skatterazzia mot en son till en konsthandlare i München 2011, skriver den tyska tidningen Focus.
När polisen genomförde en husrannsakan mot mannens våning upptäcktes tavlorna som varit försvunna sedan 1940-talet. Då konfiskerades, stals, många av dem av nazisterna eftersom de ansågs utgöra "degenererande konst" och därmed "otysk".

Enlig tidningen är åtminstone 200 av tavlorna eftersökta av polisen sedan länge.
Enligt Focus har mannen som förvarade tavlorna hemma sålt en tavla då och då för att få in kontanter.
Konsten förvaras nu på ett lager i München i väntan på att värderas och att få sitt ursprung spårat.
Det amerikanska Förintelsemuseet uppskattar att nazisterna sammanlagt stal omkring 16.000 tavlor, skriver BBC. Många av dem förstördes medan andra hamnade hos höga nazister. Vid krigsslutet gömdes en del av konsten i gruvor där den sedan upptäcktes av de allierade trupperna.

Clas Svahn

• MITÄ  Simon Wiesenthal kirjoitti niistä taideaarteista kirjassaan 1967 ?

Siteeraan  kirjaa  sivulta 310. ( Wiesenthalilta  erään  rouvan asianajaja  oli pyytänyt apua oman taulunsa takaisinsaamiseksi. Asianajaja  Wiesenthalille:)
-"Törmäsin sumuverhoon, asianajaja kertoi. Minuun suhtauduttiin kaikkialla kuin aikoisin varastaa jotakin. teidän pitäisi tutkia asiaa, Wiesenthal. Minusta  tuntuu että asiassa salaillaan jotakin.
-Niin kuin salailtiinkin.
Ryhdyin tutkimuksiin, vaikka minulla ei ollutkaan kokemuksia tällä alalla. Tulokset olivat sangen kiintoisia. Sodan loppuun mennessä oli mannermaan taideaarteet riepoteltu ympäriinsä. Natsit olivat järjestäneet historian suurimman taidevarkauden. Koska Hitler, Göring ja Ribbentropp osoittivat yllättävää kiinnostusta  taidetta kohtaan, keräilemisestä tuli natseille tärkeä statussymboli ja vapaa-ajan harrastus. Ja se oli tuottavampaa kuin metsästys tai kalastus. Fuehrer itse oli johtava taideteosten keräilijä. Hän aikoi suurieleisesti lahjoittaa rakkaalle kotikaupungilleen Linzille suurimman taidekokoelman mitä ikinä oli nähty. Se jättäisi helposti Louvren, Uffizin ja Pradon varjoon. Samalla tehtäisiin historian suurimmat taideostot. Hitlerin väsymätön kulttuuriasiantuntija Alfred Rosenberg kokosi erikoisosaston taideteosten ryöstämistä varten natsien valtaamista maista. Osaston jäsenet valittiin intendenttien, asiantuntijoiden ja taidekauppiaiden joukosta.
Natsien kokelmat hankittiin joko suoranaisilla takavarikoinneilla tai sitten laillisuudella sumuttamalla. Eräs hollantilainen ystäväni kertoi  äskettäin jälkimmäisestä menetelmästä.
-Tiedetiin että hallussani oli kaunis Frans Hals. Niitä ei ole paljon yksityisomistuksessa. Rosenbergin asiantuntijat tulivat luokseni 1941 ja heillä oli mukanaan kaksi ystäväänsä Gestaposta. He tutkivat  Halsiani ja pitivät siitä. Tietysti. He ehdottivat, että ostaisivat taulun Fuehrerin tulevaa museota varten. Minä saisin suuren kunnian ja etuoikeuden antaa tauluni tuohon verrattomaan museoon. He tahtoivat osoittaa  arvonantoaan tarjoamalla kunnon hintaa.
Ystäväni nauroi. - 30- luvun pulakauden aikanakin taulusta oli luvattu 150 000 markkaa. Nyt he tarjosivat siitä 1500 markkaa. He eivät halunneet hyötyä kustannuksellani, niin he sanoivat. Toinen Gestapon miehistä sanoi, että hänen mielestään siinä oli 1500 markkaa liikaa. Sain minuutin miettimisaikaa ja suostuin.
-Mitä olisi tapahtunut ellet olisi suostunut?
Ystäväni nauroi taas.- Tiedän erään,  joka oli jääräpäinen. Gestapo vei hänen taulunsa ja otti hänet mukaansa. Hän ei tullut koskaan takaisin.
---

Olisiko totta israelilainen lehdistöhuhu Syyrian biologistakin aseesta?

Joissain israelilaislähteissä on  mainttu,  että Syyrialla olisi kahdessa  kohtaa myös biologista asetta ja toinen olsi maanalainen   laitos. Ensinnäkin mikä on biologinen ase, nyt kun kemiallisista aseista  on ollut kova puhe. Biologiset aseet  on lueteltava aakkosten mukaan, eri tavalla kuin kemialliset. Kemialliset  hahmotellaan  ihmiseen tapahtuvan vaikutuksen ja kemiallisen rakennetyypin mukaan.
 Moni lähde ei taas usko Syyrialla olevan biologisia aseita.

Biologisten aseitten aakkosto on seuraava.

 http://emergency.cdc.gov/agent/agentlist.asp

 Israelilaislähde mainitsi että Syyrialla olisi vain rajoitetusti muutamaa näistä. Mitään erityistä ei kuitenkaan yleinen lehdistö  ole  maininnut viime aikoina biologisen aseen taholta.

Mikä biologinen materiaali voisi olla kyseessä?   Näitähän on aivan tavattoman paljon.

Myös  vaikeat taudinaiheuttajat ovat biologinen ase.

 Ihmisten kurjuus , hygienian ja ravinnon puute sinänsä  saa esiin biologisten tuhontekijöitten  voittokulun ilman että agenssia  olisi  paljoakaan  yhteiskunnassa,    sillä kyse on paljolti terveen kehon vastustuskyvystä ja  moninaisten puolustuksellisten toimintojen hyvästä yhteistyöstä, että ihminen ja yhteiskunta  pysyy  terveenä.

Tämän biologisen vaaran suhteen parasta torjuntaa on  pitää juomavesi  ja ravinto  hyvänä ja katsoa  ihmisille   puhtaita  kuivia vaatteita ja  kenkiä, asuntomahdollisuuksia, aivan kuten  Punainen Risti ja  YK:n avustusjärjestöt pyrkivät tekemään.

 Nyt pitää jo käynnistää rokotuskampanjat koska  tavallisten tautien virukset  ja bakteerit alkavat jo saada  epidemistä otetta pakolaisissa.

 Toinen tärkeä seikka on estää loisten ja  tuhoeläinten lisääntyminen. Ne kun tuovat  mukanaan yhteiskuntiin tauteja.

Nyt alkava  jakso - kun  pahimmat äkkituhoaseet alkavat vähetä -  on sitten sitä lääketieteen ja sosiaalisten  toimintojen  korostunutta osuutta.

Syyriassa nyt pystytetty pronssinen Jeesus-patsas on kuin Mooseksen kohottama vaskikäärme keskellä israelilaisleiriä aikoinaan-  monille pelastukseksi ja paranemiseksi. 

Mikä oli Bergen- Belsen?

Tänään kun on Pyhäinpäivä, käännän Holokaustihistoriasta pienen jakson.  Valitsin nyt  aiheen Bergen- Belsen tästä äärettömän laajasta  aihepiiristä. Nimittäin yöllä, nyt juuri viime yönä,  näin unessa  erään kirjeystävistäni  Israelista, Holonin kaupungista.
http://www.israelinphotos.com/gallery/4/Holon/Fgallery8-Holon40.jpg
Hän kirjoitti vuosikymmeniä sitten  sieltä Pyhästä Maasta kauniita  kirjeitä . Mutta kerran hän mainitsi että vaikka hänellä on  onnellinen elämä Israelissa, on hänellä  taustalla omassa historiassaan  myös synkkä  jakso  Bergen-Belsenin keskitysleiriä. Tästä hän ei sanonut  tuota nimeä enempää. Tämän illan kynttilän  sytytän Bergen-Belsenin uhrien muistoksi.

 http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/Holocaust/Belsen.html

• BERGEN-BELSEN- keskitysleiri sijaitsi lähellä Hannoveria Luoteis-Saksassa Bergenin- ja Belsenin kylien välissä.
• 1940 tämä leirialue  pystytettiin ranskalaisia ja belgialaisia sotavankeja (POW)  varten.
• 1941 leirille annettiin uusi nimi STALAG 311 ja siellä oli silloin  20 000 venäläistä vankia.
• 1943 otettiin leirille nimi  BERGEN-BELSEN, Samalla se muutettiin keskitysleiriksi. Nyt siellä alettiin pitää niitä juutalaisia, joilla oli ulkomaan passi, jotta heitä saatettaisi vaihtaa ulkomailla oleviin pidätettyihin saksalaisiin, vaikkakin hyvin vähän sellaisia vaihtoja suoritettiin. 
•  Kahdensadan juutalaisen sallittiin muuttaa Palestiinaan ja 1500 unkarinjuutalaista sai muuttaa Sveitsiin. Molemmat  tapahtumat olivat  otsikoitu vaihdoiksi  Saksan kansalaisiin.

Bergen-Belsen was a concentration camp near Hanover in northwest Germany, located between the villages of Bergen and Belsen. Built in 1940, it was a prisoner-of-war camp for French and Belgium prisoners. In 1941, it was renamed Stalag 311 and housed about 20,000 Russian prisoners.

The camp changed its name to Bergen-Belsen and was converted into a concentration camp in 1943. Jews with foreign passports were kept there to be exchanged for German nationals imprisoned abroad, although very few exchanges were made. About 200 Jews were allowed to immigrate to Palestine and about 1,500 Hungarian Jews were allowed to immigrate to Switzerland, both took place under the rubric of exchanges for German nationals.

• BERGEN-BELSEN toimi pääasiallisesti juutalaisvankien säilytyspaikkana. Leiri oli jaettu kahdeksaan sektioon: pidätysleiri, kaksi naisten leiriä, erityisleiri, neutraalien leiri, "tähtisten" leiri ( lähinnä  hollantilaisvankeja varten, joilla oli  Daavidin tähti vaatteissa  leiriunivormun sijasta) , unkarilaisten leiri ja telttaleiri. Tämä keskitysleiri oli hahmoteltu 10 000 vankia varten, kuitenkin sodan lopulla siellä oli yli 60 000 vankia pidätettynä., koska  suuret määrät heistä oli evakuoitu Auschwitzista ja muista itäleireistä. Kymmenet tuhannet vangit saapuivat  BERGEN-BELSENIIN tuskallisten kuolemanmarssien päätteeksi.

Bergen-Belsen mainly served as a holding camp for the Jewish prisoners. The camp was divided into eight sections, a detention camp, two women’s camps, a special camp, neutrals camps, "star" camp (mainly Dutch prisoners who wore a Star of David on their clothing instead of the camp uniform), Hungarian camp and a tent camp. It was designed to hold 10,000 prisoners, however, by the war’s end more than 60,000 prisoners were detained there, due to the large numbers of those evacuated from Auschwitz and other camps from the East. Tens of thousands of prisoners from other camps came to Bergen-Belsen after agonizing death marches.

• Keskitysleiristandardiin nähden olosuhteet BERGEN- BELSENISSÄ olivat hyvät.
•  Mutta kuitenkin alkukeväästä  1944 tilanne paheni nopeasti. Maaliskuussa  BELSEN modifioitiin uudestaan toipumisleiriksi (Recovery Camp), jonne siirrettiin muilta leireiltä työntekoon liian  sairaat, vaikkakaan  mitään lääkehoitoa ei heille annettu. 
•  Kun Saksan armeija alkoi vetäytyä Liittoutuneitten  edetessä, keskitysleirejä evakuoitiin ja niiden vankeja lähetettiin BELSENIIN. Leirin puitteet eivät kyenneet sopeuttamaan akkinäistä tuhansien vankien tulvaa ja niin luhistui kaikki peruspalvelut, kuten  ruoka, juomavesi ja hygienia, mistä seurasi tautien puhkeaminen. 
•  ANNE FRANK ja hänen siskonsa MARGOT kuolivat  tyfukseen maaliskuussa 1945 muitten vankien kanssa  tyfusepidemian aikana.

Conditions in the camp were good by concentration camp standards, and most prisoners were not subjected to forced labor. However, beginning in the spring of 1944 the situation deteriorated rapidly. In March, Belsen was redesignated an Ehrholungslager [Recovery Camp], where prisoners of other camps too sick to work were brought, though none received medical treatment. As the German Army retreated in the face of the advancing Allies, the concentration camps were evacuated and their prisoners sent to Belsen. The facilites in the camp were unable to accommodate the sudden influx of thousands of prisoners and all basic services - food, water and sanitation - collapsed, leading to the outbreak of disease. Anne Frank and her sister, Margot, died of typhus in March 1945, along with other prisoners in a typhus epidemic.

•  Vaikkakaan BERGEN-BELSEN ei sisältänyt kaasukammareita, niin siellä menehtyi ihmisiä kolmekymmentäviisituhatta  (35 000 nälkään), ylenpalttiseen työhön, tauteihin, raakuuteen ja sadistisiin lääketieteellisiin kokeisiin. 
• 1945 huhtikuussa oli  BERGEN-BELSENIIN  vangittuja  yli 60 000 kahdella leirillä, joiden välimatka  oli 1,5 mailia. Leiri numero 2 oli avattu vain muutama viikko ennen  kuin  se vapautettiin  sotilassairaalan ja parakkien kohdalta. 
• 1945, huhtikuun 15. päivänä Brittiläisen Kuninkaallisen tykistön 63. antitankkirykmentti vapautti BELSENIN ja vangitsi leirin komentajan Josef Kramerin.  Vapautusoperaatiota johti Prikaatin komentaja  H L Glyn-Hughes, II armeijan lääketieteellisten palvelujen varajohtaja.

While Bergen-Belsen contained no gas chambers, more than 35,000 people died of starvation, overwork, disease, brutality and sadistic medical experiments. By April 1945, more than 60,000 prisoners were incarcerated in Belsen in two camps located 1.5 miles apart. Camp No. 2 was opened only a few weeks before the liberation on the site of a military hospital and barracks.

Members of the British Royal Artillery 63rd Anti-Tank Regiment liberated Belsen on April 15, 1945, and arrested its commandant, Josef Kramer. The relief operation which followed was directed by Brigadier H. L. Glyn-Hughes, Deputy Director of Medical Services of the Second Army. 

• Ensimmäisenä Liittoutuneitten vapauttamana suurena keskitysleirinä tapahtuma sai  paljon mediakatetta ja maailma näki  Holokaustin kauhut. Vapautuksen hetkellä oli vankien määrä  kuusiymmentätuhatta  (60 000). Sen jälkeenkin kuoli päivittäin noin 500 henkilöä nälkätilan ja tyfuksen takia - näin kuoli melkein neljätoistatuhatta  (14 000)  henkilöä.  Oli tehtävä  joukkohautoja tuhansille menehtyneille .

As the first major camp to be liberated by the allies, the event received a lot of press coverage and the world saw the horrors of the Holocaust. Sixty-thousand prisoners were present at the time of liberation. Afterward, about 500 people died daily of starvation and typhus, reaching nearly 14,000. Mass graves were made to hold the thousands of corpses of those who perished.

• Kuolleita haudattiin huhtikuun 18- päivästä huhtikuun 28. päivään.  Aluksi  pantiin SS- vahdit keräämään ja hautaamaan  ruumiita, mutta lopulta brittiläisten oli käytävä käsiksi  raivaustraktorin käyttöön ja  haudattava tuhansia  joukkohautoihin.
• 1945  huhtikuun 21. päivä alkoi  leirin evakuointi.  Kun  leirin vangit oli puhdistettu syöpäläisistä, heidät siirrettiin leiriin numero 2., joka oli muutettu väliaikaiseksi sairaalaksi ja  kuntotusleiriksi. Kun kaikki parakit oli  saatu tyhjennettyä, ne poltettiin, jotta tyfuksen leviäminen saataisin voitettua.
• 1945 toukokuun 19. päivänä evakuointi oli suoritettu loppuun ja  kaksi päivää myöhemmin tehty  seremoniallinen viimeisten parakkien polttaminen  päätti vapautusoperaatioitten ensimmäisen vaiheen.
• 1945 heinäkuussa  otti PUNAINEN  RISTI    6000 vankina ollutta  RUOTSIIN  toipumaan muitten  jäädessä vastaperustettuun,  kotiseudultaan  karkoitettujen henkilöiden leiriin (displaced person DP camp) odottamaan  kotimaahan palauttamista tai maasta muuttoa.

Between April 18 and April 28, the dead were buried. At first the SS guards were made to collect and bury the bodies, but eventually the British had to resort to bulldozers to push the thousands of bodies into mass graves. Evacuation of the camp began on April 21. After being deloused, inmates were transferred to Camp No. 2, which had been converted into a temporary hospital and rehabilitation camp. As each of the barracks was cleared, they were burned down to combat the spread of typhus. On May 19, evacuation was completed and two days later the ceremonial burning of the last barracks brought to an end the first stage of the relief operations. In July, 6,000 former inmates were taken by the Red Cross to Sweden for convalescence, while the rest remained in the newly-established displaced person (DP) camp to await repatriation or emigration. 

• 1946  oli BERGEN kaikkein suurin  DP- leiri  ja siellä  oli yli 11 000 juutalaista . Se oli myös ainoa  puhtaasti juutalainen leiri Saksan brittiläisellä vyöhykkeellä. 
• Kolmessa päivässä vapauttamisen jälkeen pakolaiset  muodostivat leirikomitean. Komitea organisoi poliittiset, kulturellit  ja uskonnolliset aktiviteetit kuten sukulaisten etsinnän ja henkisen kuntoutuksen. Juutalainen perhe-elämä  versoi uudestaan, yli kaksikymmentä avioliittoa solmittiin päivittäin muutaman ensimmäisen kuukauden aikana.  Henkiinjääneille syntyi yli 2000 lasta.
• 1945  heinäkussa perustettiin alkeiskoulu ja vuonna 1948 oli 340 koululaista. 
•  Joulukuussa 1945 alkoi korkeakoulu toimintansa ja juutalaisprikaati toimi siinä osaksi henkilökuntana.
•  Muodostettiin myös  lastentarha, orpolastenkoti,  jeshiva  ja uskonnollinen koulu. ORT  kannatti ekonomisesti ammattikoulua .  DP- henkilöt myöskin kirjoittivat  johtavaa juutalaista  uutislehteä, Unser Shtimme ( Meidän Äänemme) , brittiläisellä vyöhykkeellä.
• Moni DP- henkilöistä tahtoi muuttaa Palestiinaan, kuitenkin he kohtasivat  vastusta ankaran brittiläisen maahanmuuttopolitiikan takia. Haganah- puolustusjärjestö piti leirillä  Clandestine aseellisen koulutuksen istuntoja valmistaakseen  maistaan karkoitettujen muuttoa Palestiinaan. Vapaa  lähteminen leiriltä  oli estettyä vuoteen 1949 asti.

In 1946, Belsen served as the largest DP camp for more than 11,000 Jews; it was the only exclusively Jewish camp in the British zone of Germany. The refugees formed a camp committee within three days of liberation. Political, cultural and religious activities were organized by the committee, such as searching for relatives and spiritual rehabilitation. Jewish family life was renewed, more than twenty marriages were performed daily during the first few months. More than 2,000 children were born to survivors. An elementary school was founded in July 1945 and, by 1948, 340 students attended the school. In December 1945, a high school was started and was partly staffed by the Jewish brigade. A kindergarten, orphanage, yeshiva and religious school were also formed. ORT sponsored a vocational training school. The DPs also wrote the main Jewish newspaper, Unzer Shtimme (Our Voice), in the British zone.

Many of the DPs wanted to immigrate to Palestine, however, they faced strict British immigration policies. Clandestine military training sessions held by the Haganah were performed at the camp in December 1947 to prepare DPs for immigration to Palestine. Free departure from the camp was prohibited until 1949.

•  1950 puoliväliin menmessä useimmat  maistaan karkoitetuista (DP)  oli lähtenyt leiristä ja vuonna 1951 leiri oli tyhjänä. Useimmat  BERGEN-BELSENIN  leirin maasta karkoituista  henkilöistä muutti Israeliin, USA:han tai Kanadaan.

By the middle of 1950, most of the DPs had left and, by 1951, the camp was empty. Most of Bergen-Belsen’s DPs immigrated to Israel, the United States and Canada.

• Keskitysleirin komentaja Joosef Kramer, Belsenin petona tunnettu, joutui oikeuteen ja tuomittiin syylliseksi brittiläisessä sotilastuomioistuimessa ja hänet hirtettiin.  45 leirihenkilökuntaan kuuluvaa  joutui oikeuteen , heistä neljätoista julistettiin syyttömiksi. 
• Mitä nykyään entisestä  leiristä on jäljellä  on hautausmaata.

The camp’s SS commandant, Josef Kramer, known as the "Beast of Belsen" was tried and found guilty by a British military court and was subsequently hanged. Forty-five staff members were tried, fourteen were acquitted.

Today, all that remains on the site of the former camp is a graveyard.

• Löytyy lähde , joka mainitsee että BERGEN BELSEN- leirin vapauttajien  joukossa oli nuorena  sotilaana  myös Chaim Herzog (1918- 1997), Israelin tuleva presidentti, Hän on syntyisin Irlannista   ja kuului brittiläiseen armeijaan siihen aikaan.http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/biography/herzog.html

 http://www.annefrankguide.net/sv-se/bronnenbank.asp?aid=32835

Ps. Kun olin kirjoittanut käännökseni valmiiksi, iittalalalainen  lasikynttiläni halkesi säröille   kynttilän viimeisestä lämmöstä. 

Israelin kuohuva pohjoinen naapurimaa

Ulkopuolisille, varsinkin niille, jotka eivät tunne islamilaisen maailman sisäisiä riitoja, Syyrian tapahtumat ovat suoranaisesti käsittämättömiä. Huomaan tänään, että arabimaailmassa sisällä oleva al Jazeera lehti koettaa parhaan kykynsä mukaan hahmottaa tapahtumia Syyriapalstallaan. Otan talteen,  koska tämä  antaa ainakin hieman käsitystä asioitten monimutkaisuudesta.  Kaikesta huomaa, että kyse on  ikivanhojen paikallisten etnisten heimojen välinen kina, johonka globaali islami on eri vivahteineen  tuonut  sovittamattomia ongelmia. Yhtenä ongelmana on islamilaiskulttuurin  vanhojen perinteiden  todellinen sopimattomuus moderniin maailmaan ja osa taistelua on sitä kulttuurishokin  kieltämistä ja korvaamista  verenhimoisella toisin ajattelevien tappamisella. Syyrian hauras materiaalinen maailma, - antiikki posliini- jossa  suuri osa kansaa  kutienkin  jo aikaa oli asunut  existenssiminimumin alarajoilla slummiolosuhteissa - on nyt sitten pirstoutunut raunioläjäksi, josta miljoonat  pakenevat jokaiseen ilmansuuntaan.  Todellisena syynä valtaviin pakolaisvirtoihin on sodan lisäksi  myös   slummimainen kurjuus,  jota Damasko oli jo vuosikymmenet pullollaan.  Hallitus,  jonka pieni eliittiosa eli yltäkylläisyydessä, tuhlasi ajat ja varat asevarusteluun  sen sijaan, että olisi rakennettu  tulevaisiakin ajatellen demokraattista,  siviileille turvallista  normaalivaltiota. Hallitus ei sietänyt arvostelua vaan tappoi kurjat ja köyhät.
http://live.aljazeera.com/Event/Syria_Live_Blog

Nyt  on koko maailman huppueliitit purkamassa  suunnatonta asevarustusta, johon Syyria on  resurssinsa upottanut. Inhimillinen hätä on myös herättänyt maailman hyväsydämiset kaikin tavoin autamaan  suurta kärsivää kansaa.  Syyrialaisia kohtaa myötätunto aivan avoimin portein kaikkialla.  Lisäksi he ovat erittäin   kauniita,  vaaleaihoisia, joten tavallinen  mustaihoisiin kohdistuva rasismi ei  kalva tilannetta.  Vaikka on syyrialaisiakin  Välimereen hukkuneitten  laivapakolaisten joukossa.  kaikin tavoin nyt kun  asekeko alkaa  olla  OPCW:n  kontrollissa, on mahdollisuuksi saada  nykyinen  täysin  noidankehässä oleva tappamisen ja  heimovihan kierre katkeamaan ja   eri heimolaiset  voidaan saada vielä istumaan tuolilla kasvot vastakkain saman pöydän ääressä  suunnittelemassa yhteistä tulevaisuutta samassa maassa.   Yhtenä edellytyksenä on  täysin neuvotelukyvyttämän aineksen , kansainvälisen terrorin lonkeroiden,   sulkeminen pois neuvotteluista, jotka koskevat Syyrain sisäistä integraatiota.