Oli Jaakob Jabbokilla
ja yöllä kamppaili
niin painiskellen että
aamulla ontuili.
Ja uuden nimen hankki
hän siinä taistossaan
ja vahvempana astui
rannalle Kaanan maan.
Kuin moukarina muisti
Hän nyrkit Jumalan
ja kasvot aurinkona
häneen katsovan.
Ja sitten toisen kerran,
Patmossaarella
näkyi nyrkki Herran
ja Johanneksella
ol´voimat kaikki poissa
kuin jälkeen taistojen
kuin Jaakobilla kerran
jälkeen painin sen.
Vaan nyrkissänsä oli
ne valot loistavat,
kahlittuna nyrkkiin
ne voimat valtavat.
Suoralla oikealla
Hän nyrkin aukaisi
ja tähdet seitsemäiset
pimeään sädehti.
Ne seitsensäteilynä
ne hetken singahti
Ja seurakuntain sysiin
ne sitten lymysi.
Ne löysi lampunjalat
ja lamput valmiina
ja öljyn odottavan
Keedar- majoissa.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar