Israelilaisen ystävättäreni vanhemmat opettaja Nekhama - ja valtiollisten ym. mitalien kaivertaja Moshe Nov (sigillgravör) taitelijaperhe on käynyt meillä kylässä , niin Suomessa kuin täällä Göteborgissa. kerran He halusivat nähdä myös Marstrandin. He menivät turistilaivalla Göteborgista Marstarandiin - oli tosi hieno kesäpäivä siihen aikaan- ja mieheni ja pojat olivat heidän mukanaan.
Sitten erään kerran halusivat nähdä Oslon ja Bergenin Haimme heidät Oslosta VW lainapakettiautolla ja yhdssä matkustettiin Tukholmaan. Vuoroteltiin ratissa, Moshe Nov ja minä. Muilla ei ollut ajokorttia. Meidän oli ehdittävä ennen sapatin alkua Tukholmaan. Siinä huomasi, että aika menee nopeasti. ja aurinko laskee hyvin nopeasti perjantai-iltaisin. Tulimme perille ennen sapatin alkua ja he halusivat ehtiä Tukholman synagogaan. He jatkoivat sitten Suomen puolelle omaa tahtiaan ja me omaamme. Tavattiin vielä Suomen puolella.
Tänään ajattelin niitä kohteita, joita ystävättäreni vanhemmat halusivat nähdä. Hänen isänsä oli syntynyt Israelissa, (sabre; israelilaisia maassasyntyneitä kutsutaan sabroiksi; kaktuksen hedelmä on sabre). Hänen äitinsä oli lähtenyt ennen Holokaustia Puolasta Pyhään Maahaan ja kuului maan pioneerien tavoin kansan alkurakentajiin. Hänen vanhempansa eivät nähneet siihen aikaan Holokaustin tulon vaaraa, hänen veljensä kyllä ehti myös israeliin enne Holokaustia, Uuden Testamentin professori Samuel) Neklhama Nov oli ammatiltaan opettaja. Ystävättäreni on tehnyt työelämänsä kirjastoalalla. Olemme tunteneet kirjeenvaihdon välityuksellä vuodesta 1965 ja he ovat vieneet minua Israelin puolella historiallisesti hyvin tärkeisiin kohteisiin. He muuttivat niihin aikoihin Jerusalemiin Väliomeren rannalta ja kerrankin kuljimme yhdessä Siionin vuoren rinteitä ja Hurbanin raunioita, katselimme maasta törröttäviä jaloja taidetöitä, pylväiden koristuksia soraläjissä työntyvinä särminä. He näyttivät minulle myös erään jerusalemin pienoismallin,joka kuvaa kaupunkia sellaisena kuin apostolien ja Jeesuksen aikana ja jonka tiitus sitten tuhosi 70 jKr. Myös Jad Va-Shem-dokumenttimuseossa käytiin . Siionin vuorella Siionportin lähellä on myös kammiomuseo, josa on kaikkien kulemanleirien musta suuret muistopaadet ja muurin ympäröimänä sisäpihä jonka seinille on valkoisina marmorilaatoina tuhottujen seurakuntien nimet kaiverrettuna: Laatta juutalaista seurakuntaa tai paikallista yhteisöä kohden.
Ajattelin mitä erikoista on Marstrandissa että he välttämättä halusivat nähdä juuri Marstrandin. Tänään oiekastaan vasta näen asian: ottaen huomoon kaikki ne paikat, joita he osoittivat minulle Israelissa ajattelen että niissä paikoissa joissa he käivät Pohjolassa, on varmasti jotain muistomerkin tai musitamisen aihetta. Nyt koetan selvittää tähän niitä asioita.
MARSTRAND? Katson mitä siitä sanotaan juutalaisen historian kannalta.
Etsin lisätietoa Leon Ryzin elämästä tuon radiodokumentin jälkeen. Löysin tällaisen tekstin https://judiskamuseet.se/utforska/judar-i-sverige/
Siinä esiintyy sana Marstrand:
Före 1685 fanns inga lagbestämmelser i Sverige om judar. Det året utfärdades emellertid en kyrkolag som bl.a innebar att judar som kom till Sverige och som ville stanna här var tvungna att övergå till kristendomen (den lutherska läran). Detta gällde fram till 1774. Då anlände Aaron Isaac, som skulle bli den förste svenske juden med rätt att bo här utan att vara tvungen att låta döpa sig. Han kom från Mecklenburg, där han försörjt sig som sigillgravör och affärsman. Sverige fick nu sina första s.k. skyddsjudar och Aaron Isaac kunde grunda en judisk församling i Stockholm. Inte så långt därefter tillkom en judisk församling i Marstrand, som då var en frihamn och alltså öppen för ”främmande trosbekännare.”
Entä sitten matka Novien Pohjolan kierros Osloon ja Bergeniin?
Katson seuraavassa otsikossa Norjasta historiaa.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar