https://www.youtube.com/watch?v=BiDkiiqfcqA
Tässä onieno filmi tästä tiestä. keinuvat mutikat teki mieleen vanhan laulun, johon lisäsin värssyn.
---
AA, AA, Allin lasta,
Äiti heijaa tuutilasta!
Taivaan Isä heijaa vasta,
kun äiti lakkaa heijaamasta.
...
Nykyään on asfaltoitu tie. reitti 227 on 34 km. ja se on jakso reitin 206 ja Ovotin välillä.-Originaalinen tie on brittien tekemä 1927 ja ennen vuotta 1956 se toimi pääasiallisena tienä Beershebasta Eilatiin erämaan läpi. Skorppionisolatie on tunnettu kyllä jo historiasta, se on israelilaista kansallista historiallista perimäkohtaa. roomalaiset rakensivat nousurinnetta jo ensimmäisen vuosisadan lopulla Wadi Zin- kansjonista päin kohti pohjoisempaa Negeviä- koettaessaan saada hallintaansa Keski-Itää. Britten mandaattiaikana nousurinnetta rakennettiin hieman uudestaan. Nabatealaisten ajanjaksona tie oli osa maustekauppareittiä.
Netissä on viedoita, joissa tämä tie on moottoripyöräurheilijoiden suosima "hurjastelutie". Israelin Armeija päällysti tietä 1950.
- Route 227 (Hebrew: כביש 227, Kvish 227) in Israel is a 34-kilometre (21 mi) road in the eastern Negev desert. It starts from an intersection with Route 206 in the northwest and ends in Ir Ovot in the southeast, intersecting with Highway 90.[1] It has one at-grade intersection at 19 km. The original road (since upgraded) was laid by British land surveyors in 1927. Prior to 1956, this was the primary route from Beersheba to Eilat.[2]
- The Scorpion's Pass (Hebrew: מעלה עקרבים, Ma'ale Akrabim) is a steep, twisted section of Route 227, starting from the Tzafir stone structure (an archaeological site) in the south.
- The Scorpion's Pass is a recognized heritage site in Israel.
- The Roman Empire built the ascent in the late 1st century CE from the Wadi Zin to the highlands of the northern Negev desert during their control of the Middle East. Under British control, the ascent was slightly rebuilt to the north.[3]
- During the Nabatean period, the route became a part of the Spice Route.[4]
- Modern useThe
pass is known for its extreme danger due to poor physical condition.
Below the pass there is an abyss, and the road has no guard rails. In
addition, the road has extreme dropoffs of hundreds of metres.[5][6][7]
The Israeli Army Corps of Engineers paved it in 1950. It was again repaved in 2004.[3] The National Roads Company of Israel is de facto responsible for the road.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar