Targum

http://www.bible-researcher.com/aramaic4.html

Mikä on Targum? Juutalaisisessa kirjallisuudessa tällä tarkoitetaan hebrealaisen Raamatun aramealaista käännöstä. (Muutaman kommentin asetin sulkeisiin).

Bible Research > Ancient Versions > Aramaic Targums > Metzger Article

The following short description of the Aramaic Targums is excerpted from Bruce M. Metzger's article, "Important Early Translations of the Bible," Bibliotheca Sacra 150 (Jan 93), pp. 35ff.

Juutalainen Targum, The Jewish Targums

Lähde: Bruce M. Metzger

Targumit ovat hebrealaisten Kirjoitusten selittäviä tulkintoja arameaksi (poikkeuksena Esra, Nehemia ja Daniel). Sellaisia versioita tarvittiin kun hebrean kieli jäi pois normaalista käytöstään juutalaisten keskinäisessä kommunikaatiossa. Synagogajumalanpalveluksissa hebrealaisten Kirjoitusten lukua seurasi käännös aramelaiselle kansankielelle, jota väestö käytti. Kun luettiin viittä Mooseksen kirjaa, jokaisen hebrealaisen jakeen jälkeen seurasi käännös; luettaessa profeettojen kirjoja joka kolmen jakeen jälkeen seurasi aramealainen käännös.

• The Targums are interpretive renderings of the books of the Hebrew Scriptures (with the exception of Ezra, Nehemiah, and Daniel) into Aramaic. Such versions were needed when Hebrew ceased to be the normal medium of communication among the Jews. In synagogue services the reading of the Scriptures was followed by a translation into the Aramaic vernacular of the populace. For a reading from the Pentateuch the Aramaic translation followed each verse of the Hebrew; for a reading from the Prophets three verses were followed by the Aramaic translation.

Aluksi suullinen Targum oli yksinkertainen selkokielinen esitys arameaksi, mutta mahdollisesti se alkoi saada huolitellumman kieliasun ja seiittäviä yksityiskohtia liitettiin sinne tänne hebrealaisen tekstin käännökseen. Jotta tulkinta saisi arvovaltansa, se lopulta asetettiin tiivistettynä kirjalliseen muotoon. Kaksi virallisesti pätevää Targumia tuotettiin: ensimmäinen syntyi Palestiinassa ja jälkimmäinen päivitettynä Babylonissa: Onkeloksen Targum käsitti viisi Mooseksen kirjaa ja Joonatanin Targum Profeettojen kirjat. Nämä molemmat kirjat olivat kolmannen vuosisadan kristikunnan käytössä.

• At first the oral Targum was a simple paraphrase in Aramaic, but eventually it became more elaborate and incorporated explanatory details inserted here and there into the translation of the Hebrew text. To make the rendering more authoritative as an interpretation, it was finally reduced to writing. Two officially sanctioned Targums, produced first in Palestine and later revised in Babylonia, are the Targum of Onkelos ⁽¹⁾ on the Pentateuch and the Targum of Jonathan on the Prophets, both of which were in use in the third century of the Christian era.

Samoina ajanjaksoina kukoisti Palestiinassa Targumin mukainen perinne. On löydetty palasia ja sitaatteja Palestiinan Pentateukista ( 5 Mooseksen kirjasta) ja havaittu sitä olleen kolmea muotoa. Kaksi kaikkein eniten tutkittua ovat Pseudo-Joonatanin Targum ja Fragmentaarinen Targum, joissa on tulkintoja vain 850 raamatullisesta jakeesta, sanontatavasta tai sanoista. 20. vuosisadalla muuan Vatikaanin kirjaston unohdettu käsikirjoitus tunnistettiin Neofiti 1- käännöksenä ja havaittiin sen olevan miltei täydellinen kopio 5 Mooseksen kirjan Palestiinan Targumista. Vaikka se on kopioitu 16. vuosisadalla, siinä on selviä piirteitä Palestiinan Targumin varhaisimmasta muodosta. Se oli jonkin verran vähemmän synonyymi-ilmaisuja etsivä kuin Pseudo-Joonatan sikäli, että siinä oli vähemmän selittäviä lisiä ja ilmaisut rönsyilivät vähemmän. Laajat eri suuntaisuudet näissä Targumeissa viittaa selvästi siihen, että ne ovat ”epävirallisia” (soft) sikäli että tekstiä ei koskaan jätetty jähmeään kiteytettyyn (hårddata) muotoon ( kuten taas hebrealainen alkuperäinen kirjoitus on jätetty). Ei ole luotettavaa tietämystä siitä, ketkä olivat kirjoittajat ja asiatiedon kerääjät, missä olosuhteissa ja millä tarkoituksella he toimivat ja miten kirjallinen välittyminen oli saatu aikaan.

• During the same period the Targum tradition continued to flourish in Palestine. In addition to fragments and citations that have been collected, the Palestinian Targum to the Pentateuch is found, primarily, in three forms. The two that have been the most studied are the Pseudo-Jonathan Targum and the Fragmentary Targum, which contains renderings of only approximately 850 biblical verses, phrases, or words. In the mid-20th century a neglected manuscript in the Vatican library, identified as Neofiti 1, was discovered to be a nearly complete copy of the Palestinian Targum to the Pentateuch. Though copied in the 16th century, its text has the distinction of being the earliest form of the Palestinian Targum. It is somewhat less paraphrastic than Pseudo-Jonathan in that its explanatory additions are fewer in number and more terse in expression. The wide divergences among these Targums clearly indicate that they are "unofficial," in that their text was never fixed. There are no reliable data as to who the authors and compilers were, under what circumstances and for what specific purposes they labored, and how literary transmission was achieved.

Vaikka useissa Targumeissa esiintyy tiettyjä yleispiirteitä, on myös monia tulkinnallisia eroja- kirjaimellisen sanatarkoista rönsyilevästi synonyymejä etsiviin ja niihin on sisällytetty monenlaisia selittäviä kommentteja. Toisinaan hebrealainen antropomorfinen ilmaisu Jumalasta pehmennetään tai eliminoidaan Targumissa. Puhuttaessa Jumalan suhteesta maailmaan kunnioitus Israelin Jumalaa kohtaan johti targumilaiset ottamaan käyttöön Pyhän nimen sijaisilmaisuja. Jumaluuden (Deity) sijasta käytettiin ilmaisua SANA (Word, Memra)

(Kommenttini: Joh. Evankeliumi 1🕐 🕐 Alussa oli SANA- SANA oli Jumala. ) .

Käytettiin myös ilmaisua KIRKKAUS : (Glory; arameaksi Yegara, Igar) .

(Kommenttini: Hebrealaiskirjeessä 1: 3 mainitaan että Jeesus on Jumalan Kirkkauden säteily. Jumala on KIRKKAUS ja Hänen poikansa, joka tuli ihmiseksi maailmaan , on KIRKKAUDEN SÄTEILY)

Jumalan Läsnäolo Presence, hebreaksi Shekinah, on arameaksi Shekinta.

(Kommenttini: Tämä Läsnäolo tuli Pyhään Maahan Jeesuksessa . Hän oli kaikkialla Läsnäoleva EHJE , myös Temppelissä, jonneAlkuseurakunta varmaan oli arvellut jäävänsä pysyvästi toimimaan. Apostolien teot selvittävät, miten Shekinah IMMANUEL lähti liikkeelle ihmiskunnan maailman ääriin asti dynaamisena. Vert. Hes. 1).

• Though the several Targums display certain common features, there are also many differences of rendering among them, ranging from literalistic to paraphrastic, incorporating a variety of kinds of explanatory comments. Sometimes an anthropomorphic expression in the Hebrew concerning God is softened or eliminated in the Targum. In speaking of the relationship of God to the world, reverence for the God of Israel led the Targumist to employ surrogates for the Deity, such as "Word" (Memra), "Glory" (Yeqara, ’Iqar), or "Presence" (Shekinah, Aramaic Shekinta).

I Mooseksen kirjassa (Genesis) 1:16- 17 Neofiti-Targum ilmaisee näin: ”Jumalan Sana loi kaksi laajaa valaisevaa taivaankappaletta- ja Jumalan Kirkkaus asetti ne taivaanlakeen.” Genesis 2:2 kuuluu näin: Jumalan Sana päätti luomistyönsä ja Jumalan Kirkkaus siunasi seitsemännen päivän.

• Thus in Genesis 1:16-17 Targum Neofiti reads, "The Word of the Lord created the two large luminaries ... and the Glory of the Lord set them in the firmament," and in Genesis 2:2-3 it reads, "On the seventh day the Word of the Lord completed the work which he had created ... and the Glory of the Lord blessed the seventh day."

Kuten aiemmin mainittiin Kirjoitusten tekstin aramealaisten tulkintojen lisäksi targumisti myös joskus antoi laajempia diplomaattisia selityksiä jostain syystä. Tällaista interpolaatiosta on tyyppiesimerkkinä seuraava:

• As was mentioned earlier, besides providing an Aramaic rendering of the Scripture text, the Targumist also sometimes provided interpretive expansions. Typical of such interpolations are the following:

”Ja millä tahansa Pyhäkön kielisellä sanalla Aadam kutsui elävää luotua olentoa, siitä tuli sille nimi.” Palestiinan targum , Gen. 6:3.

• "And whatever Adam called in the language of the sanctuary a living creature, that was its name" (Palestinian Targum, Gen 2:19).

”Katso, olen myöntänyt heille 120 vuoden iän siinä tapauksessa, että he katuisivat tekojaan, mutta niin he eivät tehneet.! (Palestiinan targum, Gen. 6:3)

• "Behold, I have granted them a hundred and twenty years in case they might repent, but they failed to do so" (Palestinian Targum, Gen 6:3).

”Ja Mooses saapui sille vuorelle, jonka yllä Jumalan Läsnäolon Kirkkaus oli ilmestynyt, Hooreb- vuorelle”. (Targum Neofiti I, Exodus 3:1)

• "And he [Moses] reached the mount over which the glory of the Shekinah of the Lord was revealed, Horeb" (Targum Neofiti, Exod 3:1).

”Eläköön Ruuben tässä maailmassa älköönkä kuolko toista kuolemaa, jonka kuolevat pahuuden tekijät tulevassa maailmassa.” (Palestiinan Targum, Deuteronomium 33:6)

• "Let Reuben live in this world and not die in the second death, in which death the wicked die in the world to come" (Palestinian Targum, Deut 33:6).

Huolimatta itseoikeutetusta tarkoituksesta olla Kirjoitusten käännös ja/tai selittävä synonyyminen ilmaisu, siellä täällä Targumeissa esiintyy hetkittäin vastakohtaisia ilmaisuja, joissa aramealainen teksti on ristiriidassa hebreaksi ilmaistun kanssa. Tämä modifikaatio on suoritettu loppuun monenlaisella järjestelmällä kuten negatiivisten hitusten lisäämisellä tai deleetiolla tai alkuperäisen raaamatullisen verbin korvaamisella toisella verbillä, jolla on vastakkainen merkitys. Targumissa Neofiti I Exodus 33:3 luetaan näin: ”En ota pois Läsnäoloani teidän keskuudestanne.” Sen sijaan hebrealainen teksti ilmaisee näin: ” Minä itse en vaella sinun kanssasi”.

Kainin huuto hebrealaisessa tekstissä on tällainen: ” Katso, sinä karkoitat minut nyt pois vainiolta ja minun äytyy lymytä sinun kasvojesi edestä..”( Genesis 4: 14). Targum muuttaa tämän näin: ”Katso , olet ajanut minut tänä päivänä pois maan päältä, muuta minun ei ole mahdollista sinulta kätkeytyä.” (Targums Onkelos and Neofiti).

Molemmissä esimerkeissä targumisti oli haluton hyväksymään sellaista sisältöä, että Jumalan Läsnäoloa voisi rajoittaa jollain tavalla.

Genesis 4: 23- Lemek kerskui: Surmaan miehen haavastani ja nuorukaisen mustelmastani.

Tässä Targum vaihtaa vertahyytävän voitonlaulun väitteeksi jumalisesta oikeudenmukaisuudesta. Selittäen Lemekin surmanneen nuorukaisen siksi, että hänen oma jälkikasvunsa olisi tuhoutunut. :

• Despite their self-professed purpose to be a translation and/or explanatory paraphrase of Scripture, here and there the Targums also present instances of what is termed converse translation, ⁽²⁾ in which the Aramaic text contradicts what is said in the Hebrew. This modification is accomplished through a variety of devices, including the addition or deletion of the negative particle, or the replacement of the original biblical verb with another of opposite meaning. Neofiti on Exodus 33:3 reads, "I will not remove my presence from among you," whereas the Hebrew text reads, "I will not go up among you." Cain’s cry in the Hebrew text, "Behold, you have driven me this day from the land, and from your face I shall be hidden" (Gen 4:14), is changed to read, "Behold, you have driven me this day from upon the land, but it is not possible to be hidden from you" (Targums Onkelos and Neofiti). In both these instances the Targumist was unwilling to accept the implication that God’s presence and power could be circumscribed or limited. In the Targum on Genesis 4:23 Lamech boasted, "I have slain a man for wounding me, a young man on account of which my progeny would be destroyed." Here the Targumist changed a bloodthirsty song of triumph into an affirmation of divine justice.In the Targum on Genesis 4:23

Kun israelilaiset olivat kulkemassa läpi Eesaun jälkeläisten alueen, heidät oli ohjeistettu. Deuteronomium 2:6 - jakeessa näin. ”Sinun tulee ostaa heiltä juomavetesi”.

Koska tämä jae on jatkona havainnolle, että ”niinä neljänäkymmenenä vuotena Herra sinun Jumalasi on ollut sinun kanssasi eikä sinulta ole mitään puuttunut”- niin targumistin mielestä lie ollut epäsopivaa ruoan ja veden ostaminen. Näinpä targumisti selittää päinvastaisella tavalla Raamatun tekstiä: ” Ei sinun tarvitse ostaa heiltä rahalla ruokaasi, koska taivaan manna laskeutuu sinulle; ei sinun myöskään tarvitse ostaa juomavettä heiltä, koska itse vesikaivo lähtee mukanasi liikkeelle ylös vuorille ja laskeutuu kanssasi laaksoihin” (Targum Neofiti)

• In passing through the territory of the descendants of Esau, the Israelites were instructed in Deuteronomy 2:6, "You shall buy water from them, so that you may drink." Since this verse is followed by the observation that "these forty years the Lord your God has been with you; you have lacked nothing," the buying of food and water appeared to be inappropriate to the Targumist. So he contradicted the biblical text and the Targum reads, "You need not buy food from them for money, since manna from heaven descends for you; neither need you buy water from them, since the well of water ascends with you, up to the mountain tops and down into the valleys" (Targum Neofiti).

Kaikki Raamatun käännökset ovat välttämättä jossain määrin tulkinnallisia, mutta Targum eroaa niistä siinä, että se on selittävä poliittisista syistä ja usein siinä määrin, että se jopa lipsahtaa pois käännöksen tai rönsyilevien synonyymisten ilmaisujen aitaukista. Se on ehkä vastoin sellaista oikeutusta, jotta Rabbi Juda ( 2. vuosisadalta A.D: ) paradoksisella kiivaudella julisti: Se joka kääntää kirjaimellisesti sanatarkasti Raamatun jakeen on valehtelija, mutta joka muokkaa sitä huolitellusti, se on pilkkaaja.

(Kommentti Tähän kiivauteen Kirjoituksista voi liittää Paavalin sanonnan hänen julistuksistaan ja kärsivällisistä opetuksistan , esimerkeistään ja monisanaisista tulkinnoistaan ja selityksistään: ”minun ”valheeni”. Alkuseurakunnan kaikkein kielitaitosimpana ja tulkkauskykyisimpänä Paavali Gamalielin oppilas tiesi, miten vaikea on alkukieltä ilmaista täydellisesti käännettynä jollakin uuden ja nuoren kansan kielellä. Hän näkee, miten suunnattoman suuressa edullisessa asemassa Juudan kansa Kirjoituksien kansana on.

Roomalaiskirje 3:1-7 🕖”Mitä etuuksia on juutalaisilla, tai mitä hyötyä ympärileikkauksesta ? Paljonkin, kaikin tavoin, ennen kaikkea se , että heille on uskottu, mitä Jumala on puhunut. Mutta kuinka? Jos jotkut ovat olleet epäuskoisia, ei kaiketi heidän epäuskonsa ole Jumalan uskollisuutta tyhjäksi tekevä? Pois se! Olkoon Jumala totinen, mutta jokainen ihminen valhettelija, niinkuin kirjoitettu on:”Että sinut havaittaisiin vanhurskaaksi sanoissasi ja että voittaisit, kun sinun kanssasi oikeutta käydään.” Mutta jos meidän vääryytemme tuo ilmi Jumalan vanhurskauden, mitä me siihen sanomme? Ei kaiketi Jumala ole väärä, kun Hän rankaisee vihassansa? Minä puhun ihmisten tavalla. Pois se! Sillä kuinka Jumala silloin voisi tuomita maailman? Sillä jos Jumalan totuus tulee minun valheeni kautta selvemmin julki Hänen KIRKKAUDEKSEEN, miksi sitten minutkin vielä syntisenä tuomitaan? --”)

• All translations of the Bible are necessarily interpretive to some extent, but the Targums differ in that they are interpretive as a matter of policy, and often to an extent that far exceeds the bounds of translation or even paraphrase. It is perhaps against such license that Rabbi Judah (2nd century A.D.) declared with paradoxical vehemence, "He who translates a biblical verse literally is a liar, but he who elaborates on it is a blasphemer." ⁽³⁾

Viite 1.Vaikka nimi Onkelos muistuttaa Akvilaa, ei ole syytä asettaa Targumia Akvilan tekemäksi. Akvila teki sanatarkan kreikkalaisen käännöksen Hebrealaisista kirjoituksista toisella vuosisadalla.

• 1. Though the name Onkelos corresponds to Aquila, there is no reason to ascribe this Targum to the Aquila who made a literalistic Greek translation of the Hebrew Scriptures in the second century.

Muita viitteitä:

• 2. See Michael Klein, "Converse Translation: A Targumic Technique," Biblica 57 (1976), 515-37, and Etan Levine, The Aramaic Version of the Bible (Berlin: de Gruyter, 1988), 33-36 and 151-66.
• 3. Tosephta, Megillah 4:41, ed. M. S. Zuckermandel (Jerusalem: Bamberger & Wahrmann, 1937), 228.

Bible Research > Ancient Versions > Aramaic Targums > Metzger Article

Käännöstä ja kommenttai 6.9. 2016