Lembergin kaupunki - Nyky Ukrainassa

Kaupunki kuului Puolaan vuosina 1340-1772 sekä uudelleen Puolan itsenäistyttyä vuosina 1919-1939 (muodollisesti vuoteen 1945). Vuosina 1772-1919 se kuului Itävalta-Unkarin keisarikuntaan nimellä Lemberg. Lvivissä julistettiin vuonna 1918 Itävalta-Unkarista itsenäinen Länsi-Ukrainan kansantasavalta, joka joutui Puolan–Neuvosto-Venäjän sodassa 1919 puolalaisten miehittämäksi. Pitääkseen kiinni ukrainalaisuudestaan Länsi-Ukraina sulautui Ukrainan kansantasavaltaan, mutta sodan jatkuessa 1920 alue joutui bolsevistisen Venäjän haltuun puna-armeijan edetessä Puolaan Varsovan edustalle saakka. Riian rauhassa Venäjän ja Puolan kesken 1921 kuitenkin sovittiin, että Lviv ympäristöineen tuli kuulumaan Puolaan.

Vuoden 1931 väestönlaskennan mukaan kaupungin 312 231 asukkaasta oli
roomalaiskatolilaisia (eli käytännössä puolalaisia) 50,44 %,
juutalaisia 31,9 % ja
kreikkalaiskatolilaisia (ns. uniaatteja eli käytännössä ukrainalaisia) 15,9 %.
Lviv oli maailmansotien välisenä aikana tärkeä puolalaisen ja juutalaisen kulttuurin keskus.

Natsi-Saksan Puolaan 1939 tekemän hyökkäyksen jälkeen Neuvostoliitto hyökkäsi Itä-Puolaan, minkä seurauksena Lviv joutui neuvostomiehityksen alle. Tuhansia kaupunkilaisia - lähinnä puolalaista ja juutalaista sivistyneistöä - surmattiin ja pakkosiirrettiin Neuvostoliiton itäosiin.

Natsi-Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon ja sen miehittämille alueille 1941 Lviv tuli kuulumaan saksalaisten miehityshallintoa edustaneen Puolan kenraalikuvernementin Galitsian piiriin.
 Natsit murhasivat miehitysaikanaan Lvivin lähes koko juutalaisväestön, arviolta 100 000 ihmistä eli vajaan kolmanneksen kaupungin asukkaista.

Vuonna 1944 Lvivin valtasivat jälleen neuvostojoukot.
 Muodollisesti Puola joutui luovuttamaan Itä-Galitsian alueen myötä Lvivin Neuvostoliitolle 1945 ja edelleen Ukrainan neuvostotasavaltaan. Kaupunkiin jääneet puolalaiset (noin 100 000–140 000 ihmistä) siirrettiin nyky-Puolan alueelle.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Lviv