Jeesuksen matkoista Pyhässä Maassa

Jeesuksen opetuslasten matkoista ja retkistä Herran seurassa
 http://www.finbible.fi/UT/Markus/Raamattu.htm

Jeesus rakasti Pyhää Maata ja halusi nähdä sen laidasta laitaan etelästä pohjoiseen, sen alueen minkä Mooses oli Israelin lapsille antanut. 

 Hän kulki myös patriarkkain matkan ja Exoduksen matkan kansansa kanssa. aivan varhais-iässään Marian ja Joosefin kanssa Egyptiin ja sieltä takaisin. 

. Täten Hän, Jumalan Poika antoi myös Luvatun Kansan, Jumalan omaisuuskansan saada oivallusta eli insiktiä, siitä että maailmanhistoriassa ajoittain on poistuttava luvatun Maan alueelta, kun annihilaation tai muun tuhoutumisen vaara on liian suuri, sillä Luvatulla kansalla on ikuisesti jokin tehtävä ihmiskunnan ja luomakunnan pelastustyössä, myös tulevina aikoina, joten fyysinen säilyminen on edellytys tehtävälle fyysisessä maailmassa. 

PYHÄ HENKI varoittaa edeltä jos  Seurakuntaa uhka ennenaikainen tuho.

Jumalalla kesti 4.5 miljardia vuotta luoda Maapallon ihana paratiisimainen elinympäristö maailmankaikkeuksiin. Kun Hän tuli EHJE- nimellään (Minä Olen), maapallolle Mooseksen luo, Hänen läsnäolonsa oli kuin palava pensas ja siitä ajoista on Siinai vieläkin kun karrelle palanut santa. Kun Luojamme tuli Pojassaan Jeesuksessa Minä Olen- nimellään, Hän asui puuseppä Joosefin suojassa ja Jeesus itsekin teki puutöitä.

Markuksen evankeliumi on lyhyt selkeä katsaus siihen, missä Jeesus vaelsi Pyhän Maan tehtävänsä aikana.

Ensin Johannes Kastaja Jerusalemin ympäröimässä erämaassa ja Jordanin laaksoissa julisti Hänestä ja vuorien kansa Juudeasta ja Jerusalemista alkoi virrata alas laaksoon, maailman syvimpään paikkaan ja he ottivat siellä Jordan- virrassa kasteen, siinä virrassa minkä yli Joosua oli heidän esi-isänsä kauan sitten johtanut. Joosua aikoinaan asetti sinne alas, ihmiskunnan kaikkein alimpiin asuinpaikkoihin 12 kiveä Jordanin vesien pohjiin ja Jordanin pohjista hän nostatti 12 kiveä Gilgal-nimiseen paikkaan, jossa Liiton uudistus Jumalan ja Israelin välillä tapahtui.

Raamatun alkulehdillä mainitaan Va -JERD JAHVE ja Herra laskeutui alas - katsomaan tätä maailmaa, mitä ihmsiet rakentavat ja tekevät- Genesis 11:5. Sana laskeutua on samaa juurta kuin sana Jordan (JRD)

Nimi JoRDaN on symbolisestikin jotain joka aina lasekeutuu. Vesihän aina laskeutuu. Jordanvirta on ihmiskunnan asuinsijojen pohjimpana olevaa virtaa ja se lähtee Kirkastusvuoresta, Hermonilta ja sen ympäristön vuoristosta. Se purkautuu esiin vuorista.

Kun Jeesus lähti nuorena miehenä Galilean Nasaretista ( Mrk.1:9) korkeilta ylängöiltä suorittamaan lunastustehtävän, Hän laskeutui (JaRaD) ensin siihen seutuun , minne Joosua ne muinaisuuden 12 sukukuntaa symboloivat kiveä kätki. Siellä hyvin syvällä, Jordanin laaksossa, Jordanin yhä alemmaksi laskevissa vesissä, Hän otti tehtävänsä kasteen.Moni oli jo Johanneksen aikana ottanut sen Jordanin kasteen ja palannut sitten uudestaan luvatun maan ylätasangoille- Joosuan osoittamasta alkuasetelmasta.

Tehtävänsä loppuvaiheissa Jeesus johti ystävänsä aivan Galilean pohjoisessa sijaitsevan Kirkastusvuoren korkeuksiin, Ylä-Jordanin vesien kokooma-alueille, mistä nykyäänkin Pyhän maan juomavedet lähtevät.

Tämä koillismatka Filippuksen Kesareaan on mainittu Mark.8: 27. Jeesus evankelioi kaikkia Filippuksen Kesarean kyliä viikon ajan ja sitten palatessaan vei opetuslapset kirkastusvuorelle ja sieltä laskeutuessaan kyliin Hän taas lääntyi kiertämään koko läntisen Galilean läpi palaten kotiinsa Kapernaumiin Mark. 9: 30- 33.

Gnesaretin vesien allas, mihin Hermonin vedet kalaisina kokoontuvat, on kuin ajan rahtunen kaikessa alati virtaavassa ajassa - sitä ajan rahtusta oli Jeesuksen elämä ihmisenä. Hetken pysähdystä, jossa Jumala puhi ihmiselle UUDEN LIITON sanoman, evankeliumin, ihmisen ajan ja ihmisen käsityskyvyn mitoissa.

Sana GALIL tarkoittaa tankoa, käsivarsia.

Korkeaveisussa kuvataan Ylkää, yljän käsivarsia:KV.5. On huomattava että KV merkitsee juutalaisille Jumalan, maapallon, Luvatun Maan, ja Israelin välistä suhdetta ja esim jalokivet ovat eri sukukuntien symboleita.

Näissä Jeesuksen matkoissa on kuin kaksi galilealaista pääsuuntausta, kaakkoinen joka menee Libanonin nykyalueelle Sebulonin sukukunnasta Asserin sukukunnan pohjukkaan luoteeseen ja koillinen, joka menee Naftalin ja Daanin sukukuntien Pohjoisimpaan pohjukkaan, Nyky Syyriaan ja palaten myös Joosefin (esikoisen Manassen) Golanin alueen kautta.

On huomattava että Jeesuksen matkat opetuslasten kanssa on myös puettava Luvatun maan kartan antamaan sanomaan. Näillä matkoilla Jumala rakasti itselleen Israelin kansasta apostolien ryhmän, Messiaan käsivarret ajassa, minkä opetuslapset ehkä vasta vähitellen alkoivat myöhemmin oivaltaa, kun heidät oli lähetetty ulkopuolelle oman pienen Ihanan Maan viemään kansoille evankeliumia, joka on Luojan rauhan sanoma: Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto. Jokainen kansa voi tulla siihen Jumalan, maan ja pelastuksen liittoon ja avata oman maaperänsä sinetit ja saada siitä versomaan samanlaisen paratiisin, joksi Jumala tarkoitti tämän maan luomisen 4.5 miljardin vuoden aikana. Jokaisen kansan perusteelliseen opettamiseen kuuluu Genesiksestä asti Luojan hyvään sanomaan tutustuminen, jota joka kansan kadotettu paratiisi, laiminlyöty asuinsija, voisi puhjeta kukkaan ja tuottaa kaikenlaista hyvää hedelmää.

Ei ole tarkoitus että yksi sukukunta ylikäyttäisi tämän maapallon ja jättäisi karren tulevalle ihmiskuntajäännökselle, mikä genosidivaiheista jää jäljelle.

Kun Jeesus oli elänyt 30 ja 3 vuotta galilealaisten parissa, Hän nousi Juudeaan (Mrk. 10) – tässäkin viime hetkenä vielä kiertäen Gaadin ja Ruubenin sukukuntien alueet Jordanin toisella rannalla ikäänkuin laskien vielä Taivaan verkot maan alimpiin paikkoihin, molemmille puolin Jordaniaa, ja kiiruhtaen kaikkia kulkemaan Jordanin yli omista Penuel-rajataisteluistaan. Tällä matkalla Hän meni vielä Jerikon kuukaupungin raunioitten ohi, mitkä muistuttavat siitä, että opetuslasten ei tule pyrkiä pystyttämään pakanuutta, vaan epäjumalan palvelemisen linnoituksen muurin pystyttäminen olkoon ikuisesti taaksejäänyt vaihe. Ja nyt Hän johti opetuslapset ylös benjaminilaispolkuja Öljymäelle ja katsomaan Jerusalemin temppeliä laaksossa Öljymäen varjossa.

Siellä Öljymäellä oli luonnollisesti viihtyisää aivankuin Kirkstusvuorella jonka pilvi haipui opetuslapsilta. Pietari käytännön miehenä oli ollut valmis tekemään kolme majaa Kirkastusvuorelle, seetripuusta tietysti, sinne hohtavan pilven alle.

Nyt Öljypuitten juurella Jeesus alkaa puhua uskosta- mutta haluasiko Hän siirtää Öljymäen mereen kaikkine oliivilehtoineen? Tietysti Hän suuntasi sanansa kärjen Hengen öljyntäyteisiin monivuotisen opetuksen saaneisiin oppilaisiinsa, jotka olivat se Jumalan Öljypuu, se todistaja ajassa Näitä Hän halusi siirtää kansojen suunnattomaan mereen kertomaan evankeliumia., mutta opetuslapset olivat silloin vielä kuin kissanpojat pangolla siinä vaiheessa Jeesuksen suloisessa läsnäolossa, kuin ravittuna taivaan mannalla. Mutta he ajattelivat näitä erikoisia sanoja sinänsä ja kirjoittivat ne muistiin.

(Paavali räpiköidessään merestä maihin laudankappaleilla Välimeren myrskyssä varmaan muisti näitä sanoja ja saattoi nauraakin, Iisakin poika. Hän tajusi että hänkin jerusalemin paljasjalkaisista benjaminiiteistä, jebusilaisalueisiin muinaisuudessa sijoitetun heimon jälkikasvu oli Jumalalle kuin Öljymäki joka versoo öljypuita).

Jeesuksen tehtyä sovitustyönsä Golgaltalla Jumalan enkelit kertoivat opetuslapsille Jeesuksen suuntaavan jälleen Galileaan, Jordanin yläjuoksuja kohti, Kirkastusvuorta kohti. Mark. 16: 7.

Kun se pilvi nyt oli ottanut Jeesuksen, enkelit antoivat lisäneuvon: Apt. 1: 11.

opetuslapset laskeutuivat Öljymäeltä takaisin temppeliin ja odottivat Jerusalemissa Pyhän Hengen laskeutumista. Pyhän Hengen kastetta.

Apt. 1: 4-12.

Aavistamattani asetti sieluni minut jalon kansani vaunuihin! KV:12.