Leta i den här bloggen

fredag 24 augusti 2012

Kristityn vaelluksesta runo

Kun kiitäen kuljet Pyhällä Maalla
katselet  Maata Luvattua.
Mitä on täällä   ja mitä on tuolla
Toisille kerro ja Jumalaa puolla.

Näetkö, Jordan on tulvimassa
kuohuinen, valtava kohoamassa
nielaisten  vartija vartijalta
syöveriin heidät asemalta.

Rukoile, niinkuin Joosua
Käske tuon Jordanin  aueta
ja vartijan  Liittoa muistella,
ja löytää ne  kivet  kaksitoista.

Kun kiidät eespäin  vuorille
ota  uskontunnustus  huulille
sillä eessäsi  vuori on korkea
sen kieleke  jäinen ja kapea.

Äkkijyrkkä ja kiveä   seinämä on,
tie kaartuva, hämärä, valoton.
Reunalla syvyys ja avaruus,
kuin Jäämeri  hyytää sen   autius.

Luota Jumalaan, joka vaunullaan vie,
sillä Henki vain  tietää, mikä on tie.
 Muista Mestarin sanat  Pietarille
Älä vilkuile  sivuille, seinämille.

Älä katso myös taaksesi äläkä jää
syteen syöksyneitä  säikähtämään,
sillä aika on nyt niin vaikea:
on vaarassa jokainen pelastaja.

Jos  etsit oikopolkuja,
pohdit tien valintaa matkalla
Valon enkeli salamansanaton
varoittaa  takana:  vaara on.












Inga kommentarer:

Skicka en kommentar