Mitä on ennen ollut, sitä tulee vieläkin olemaan.

Salomonin Viisaudesta Saarnaajan kirjassa 3:15

15 That which was is already [done], and that which is [destined] to be, already was, and God seeks the pursued.

Mitä on ennen ollut, sitä tulee olemaan vieläkin.

Kansakuntien laajuisia valituskirjelmiä Jerusalemin ja temppelin kunnostamisesta on ollut kautta aikojen.

Israelin kansassa tunnettiin 12 heimoa: Jaakobin poikien heimot: Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Daan, Naftali, Gaad, Asser, Isaskar, Sebulon, Joosef ja Benjamin. Joosefin kaksi ensimmäistä poikaa katsottiin myös jaakobin poikien heimojen veroisiksi. Sen sijaan leevin heimo erotettiin virkamiehistöksi, eikä heille annettu omaa provinssi, vaan heidät eri sukujensa mukaan sijoitettiin töihin eri heimoihin, josta he saivat asutuskaupunkinsa ja laitumet.

Mooses antoi kansalle opetuksen ja järjesti väestönlaskut ja heimotunnukset ja heimojen päälliköt. Joosua johdatti kansan maahan ja järjesti asutusalueita joka heimolle Mooseksen antaman ohjeen mukaan.

Joosuan jälkeen tuomarit johtivat kansaa ja tuomareista Samuel sai tehtävän valita kansalle kuningas.

Profeettojen opetuksella oli merkittävä osuus kansan uskonnon muovautumiseen. Kuninkaista Daavidilta ja Salomonilta on kirjallisuutta merkattuna Raamattuun. Niistä myös löytyy profetioita.

Moni profeetoista on Leevin sukukunnasta. Uuden Testamentin kirjoitajissa on leeviläistä, Juudan sukukuntaa ja benjaminin sukukuntaa , sekä Luukas on kreikkalainen.

Paavali kovasti korostaa, että hän on benjaminilainen, vähäisintä Israelissa, koska pyhän kirjallisuuden tuottajana benjaminilainen sukukunta ei ollut mainittuna joukon ensimmäisissä yleensä.

Israelin vihollisvaltiot siirsivät kerta kerralta Israelin 12 sukukuntaa pois heidän kotimaastaan, ( Samaa ikuista kansalaisten poissiirtämistä on ollut Israelin Diaspora-aika myöhemminkin, Jeesuksen maailmaantulon jälkeenkin). Ensimmäisinä kansanhajaannukseen joutuivat Jordanin itäpuoliset heimot Ruuben, Gaad ja puolet Manassen heimoa. Jälkimmäisissä poiskuljetuksissa siirrettiin Pohjois-Israeliin ja Samariaan keskittyneitä heimoja senjälkeen kun Israeliin tuli sisällissodan aiheuttama kansanhajaannus. Alttiit täten pakkosiirtolaisuuteen vientiin oli edellämainittujen lisäksi varsinkin Daan, Naftali, Asser ,Isaskar, Sebulon, Galilean puolella ja Samariassa Joosefin Manassen toinenkin osa ja Efraim, Simeon oli sijoittunut Juudan joukkoon eteläiseen Israeliin ensialkuun maanjaossa. Benjamin oli saanut arpansa temppelin alueesta, Jerusalemista ja aivan Juudan ja Efraimin välissä. Leeviläiset olivat virkamiehina sijoitetut virkakaupunkeihinsa joka heimoon, mutta he tilanteen pakosta kertyivät Juudan kuningaskunnan kuninkaan puolelle temppelikeskeisesti työn mukaan. Israelin toinen kuningaskunta oli Samariakeskeinen ja pystytti omia jumalanpalveusmenojaan, mikä oli suuri Juudassa vihan aihe ja siitä profeetat nuhtelivat pitkissä profetioissaan, joita Raamatusta voi lukea ( Efraimia koskevaa asiaa, Efraim oli johtava heimo:ja Egyptissä valtaan nouseen kansansa pelastajan, ruhtinas Joosefin toinen poika ja hänen heimonsa,josta sitten oli Joosua, Mooseksen oikea käsi Patriarkka äiti Efraimin heimolla oli Raakel, Jaakobin ensirakkaus. Siis Efraim oli maallisesti ottaen vahvaa heimoainesta- miten asian sanoisi - tavallista kansaa, piti viinistä ja väkevämmästäkin jne).

Aivan viimeisiä (Israelin VT- ajan historian) pakkosiirtolaisuuteen vietyjä olikin varsinainen Juudan kuningaskunnan johtojoukko,Juudanheimolaiset, benjaminilaiset ja leeviläiset sekä papit.

Näistä erilaisista pakkosiirtolaisuusvaiheista kertovat Vanhan Testamentin historialliset kirjat.

Pakkosiirtolaisuuteen vieneet valtiaat tapasivat suorittaa väestönsiirtoja selektioin (Danielin kirja) ja ja toisaalta vastavuoroisesti sijoittaa Israelin maahan omia kokoamiaan kansakolonisaatioita. Niinpä Samariaan , keskelle Israelin maata oli vähitellen siirretty monenlaisista kansoista kolonioita.

Tietyllä ajalla taivas puuttui asiaan ja herätti persian kuninkaan kuningas Kooreksen hengen. Kun Koores sai Jumalalta käskyn rakentaa jälleen Jerusalemiin temppeli ja palauttaa temppelipalvelus ja temppelijumalanpalvelusta hoitava kansa takaisin omille asuinsijoilleen, tämä synnytti melkoisen vastustuksen niissä kolonioissa, joita toiset itämaiset valtiaat olivat vuosi toisensa jälkeen pystyttäneet sinne. Tästä tuli sitten valituksia ja kirjeenvaihtoa, josta ESRA tekee lyhyen yhteenvedon usean kuninkaan ajalta.

Israeliin siirretty uusi paikallisväestö omasi tietysti aivan omia jumaliaan eikä käsittänyt, mistä Jumalasta ja temppelistä nyt voisi olla kyse, että se on erikoinen Elävän Jumalan asia, joten he eivät voi osallistua sen pystyttämiseenkään. Tästä paikalliset suuttuivat ja koettivat jo sekä Koores (Kyyros) että Darjaaves (Dareios) kuninkaiden (Esra 4:5) ajan vastustaa ja estää rakentamista.

Kun tuli Ahasveroksen (Kserkses) aika hallita, lähetettiin syytöskirje (SITNA) Juudan asukkaista ja Jerusalemista (Esra 4:6). Ahasveroksen ajasta kertoo Esterin kirja enemmän.

Sitten tuli kuningas Artahshashtan (Artakserkses) aika. Hän saa kirjeitä. Ne olivat käännöstekstiä ja aramin kieltä. Niiden kirjoittajista mainitaan ensin kolme henkilöä Bislam, Mitredat ja Taabel ja virkamieskollegat.

Sitten on seuraava sanoilta pontevampi kirje vuorossa. Se on osoitettu kuningas Arttahsastanille (Artakserkses). Kirjoittajina ovat käskynhaltija Rehum ja kirjurina on Shimshai ja useat heidän virkamistoverinsa ja he ovat puhetorvina ja asian eteenpäinviejinä useiden siirtokolonioiden paikallistuneiden heimojen puolesta antamassa valitusta, joka näin saatetaan kuninkaan tietoon. Kirje mainitsee, että nämä heimothan ovat kuninkaiden käskystä siirretty kauas omista kodeistaan Samariaan pakkosiirtolaisia (digajee)ja afarsilaisia ( päävaltiosta Persiasta) sinne Eufrat virran yli ja edelleen länteen päin Suuren Asenapparin (Assurbanipal) toimesta pakkosiirrettyjä ( hagluu) (digajee, gilo, galuth), tarpelilaisia, erekiläisiä, babylonialaisia, suusanilaisia, dehavilaisia ( havilan maasta, jossa on kultaa) , eelamilaisia .

9 hen Rehum the secretary and Shimshai the scribe and the rest of their companies, the Dinites, the Apharesattechites, the Tarpelites, the Apharesites, the Archevites, the Babylonians, the Shushanchites, the Dehites, the Elamites.

10And the rest of the nations whom the great and honored Asenappar exiled and settled in the cities of Samaria and the rest of the other side of the river and Ke'eneth.

Ezra - Chapter 4

« PrAvious EE

Chapter 3

Next »

Chapter 5

Rashi's Commentary:

ShowHide

Show content in:

EnglishBothHebrew

1Now the adversaries of Judah and Benjamin heard that the people of the exile were building a Temple for the Lord God of Israel.		אוַיִּ֨שְׁמְע֔וּ צָרֵ֥י יְהוּדָ֖ה וּבִנְיָמִ֑ן כִּֽי־בְנֵ֚י הַגּוֹלָה֙ בּוֹנִ֣ים הֵיכָ֔ל לַֽיהֹוָ֖ה אֱלֹהֵ֥י יִשְׂרָאֵֽל:
2And they approached Zerubbabel and the heads of the fathers' houses and said to them, "Let us build with you, for like you we seek your God, and we have been sacrificing to Him since the days of Esarhaddon, the king of Assyria, who brought us up here."		בוַיִּגְּשׁ֨וּ אֶל־זְרֻבָּבֶ֜ל וְאֶל־רָאשֵׁ֣י הָֽאָב֗וֹת וַיֹּֽאמְר֚וּ לָהֶם֙ נִבְנֶ֣ה עִמָּכֶ֔ם כִּ֣י כָכֶ֔ם נִדְר֖וֹשׁ לֵאלֹֽהֵיכֶ֑ם וְל֣וֹ | (כתיב וְלֹ֣א) אֲנַ֣חְנוּ זֹֽבְחִ֗ים מִימֵי֙ אֵסַ֚ר חַדּוֹן֙ מֶ֣לֶךְ אַשּׁ֔וּר הַמַּֽעֲלֶ֥ה אֹתָ֖נוּ פֹּֽה:
3And Zerubbabel, Jeshua, and the rest of the heads of the fathers' houses of Israel said to them, "It is not for you and for us to build a House for our God, but we ourselves shall build for the Lord God of Israel, as King Cyrus, the king of Persia, commanded us."		גוַיֹּאמֶר֩ לָהֶ֨ם זְרֻבָּבֶ֜ל וְיֵשׁ֗וּעַ וּשְׁאָ֨ר רָאשֵׁ֚י הָֽאָבוֹת֙ לְיִשְׂרָאֵ֔ל לֹֽא־לָ֣כֶם וָלָ֔נוּ לִבְנ֥וֹת בַּ֖יִת לֵֽאלֹהֵ֑ינוּ כִּי֩ אֲנַ֨חְנוּ יַ֜חַד נִבְנֶ֗ה לַֽיהֹוָה֙ אֱלֹהֵ֣י יִשְׂרָאֵ֔ל כַּֽאֲשֶׁ֣ר צִוָּ֔נוּ הַמֶּ֥לֶךְ כּ֖וֹרֶשׁ מֶֽלֶךְ־פָּרָֽס:
4And the people of the land were hindering the people of Judea and frightening them from building.		דוַיְהִי֙ עַם־הָאָ֔רֶץ מְרַפִּ֖ים יְדֵ֣י עַם־יְהוּדָ֑ה וּמְבַֽהֲלִ֥ים (כתיב וּמְבַֽלֲהִ֥ים) אוֹתָ֖ם לִבְנֽוֹת:
5And they would hire advisors against them to frustrate their plan, all the days of Cyrus, the king of Persia, and until the kingdom of Darius, the king of Persia.		הוְסֹֽכְרִ֧ים עֲלֵיהֶ֛ם יֽוֹעֲצִ֖ים לְהָפֵ֣ר עֲצָתָ֑ם כָּל־יְמֵ֗י כּוֹרֶשׁ מֶ֣לֶךְ פָּרַ֔ס וְעַד־מַלְכ֥וּת דָּֽרְיָ֖וֶשׁ מֶ֥לֶךְ פָּרָֽס:
6And in the reign of Ahasuerus, in the beginning of his reign, they wrote an accusation against the dwellers of Judea and Jerusalem.		ווּבְמַלְכוּת֙ אֲחַשְׁוֵר֔וֹשׁ בִּתְחִלַּ֖ת מַלְכוּת֑וֹ כָּתְב֣וּ שִׂטְנָ֔ה עַל־יֹֽשְׁבֵ֥י יְהוּדָ֖ה וִירֽוּשָׁלִָֽם:
7And in the days of Artaxerxes, Mithredath Tabeel and the rest of his colleagues wrote with peace, to Artaxerxes, the king of Persia, and the script of the epistle was written in Aramaic and explained in Aramaic.		זוּבִימֵ֣י אַרְתַּחְשַׁ֗שְׂתָּא כָּתַ֨ב בִּשְׁלָ֜ם מִתְרְדָ֚ת טָֽבְאֵל֙ וּשְׁאָ֣ר כְּנָֽו‍ֹתָ֔יו (כתיב כְּנָֽו‍ֹתָ֔ו) עַל אַרְתַּחְשַׁ֖שְׂתְּא מֶ֣לֶךְ פָּרָ֑ס וּכְתָב֙ הַֽנִּשְׁתְּוָ֔ן כָּת֥וּב אֲרָמִ֖ית וּמְתֻרְגָּ֥ם אֲרָמִֽית:
8Rehum was the secretary, and Shimshai was the scribe; they wrote a letter about Jerusalem to Artaxerxes the king, as is stated.		חרְח֣וּם בְּעֵֽל־טְעֵ֗ם וְשִׁמְשַׁי֙ סָֽפְרָ֔א כְּתַ֛בוּ אִגְּרָ֥א חֲדָ֖א עַל־יְרוּשְׁלֶ֑ם לְאַרְתַּחְשַׁ֥שְׂתְּא מַלְכָּ֖א כְּנֵֽמָא:
9Then Rehum the secretary and Shimshai the scribe and the rest of their companies, the Dinites, the Apharesattechites, the Tarpelites, the Apharesites, the Archevites, the Babylonians, the Shushanchites, the Dehites, the Elamites.		טאֱדַ֜יִן רְח֣וּם בְּעֵֽל־טְעֵ֗ם וְשִׁמְשַׁי֙ סָֽפְרָ֔א וּשְׁאָ֖ר כְּנָוָֽתְה֑וֹן דִּ֠ינָיֵא וַֽאֲפַרְסַתְכָיֵ֞א טַרְפְּלָיֵ֣א אֲפָרְסָיֵ֗א אַרְכְּוָיֵ֚א (כתיב אַרְכֳּוָיֵ֚) בַבְלָיֵא֙ שֽׁוּשַׁנְכָיֵ֔א דֶּֽהָיֵ֖א (כתיב דֶּֽהָוֵ֖א) עֵֽלְמָיֵֽא:
10And the rest of the nations whom the great and honored Asenappar exiled and settled in the cities of Samaria and the rest of the other side of the river and Ke'eneth.		יוּשְׁאָ֣ר אֻמַּיָּ֗א דִּ֚י הַגְלִי֙ אָסְנַפַּר֙ רַבָּ֣א וְיַקִּירָ֔א וְהוֹתֵ֣ב הִמּ֔וֹ בְּקִרְיָ֖ה דִּ֣י שָֽׁמְרָ֑יִן וּשְׁאָ֥ר עֲבַר־נַֽהֲרָ֖ה וּכְעֶֽנֶת:
11This is the meaning of the letter that they sent to him, to Artaxerxes the king: "Your servants are the people of the other side of the river and Ke'eneth.		יאדְּנָה֙ פַּרְשֶׁ֣גֶן אִגַּרְתָּ֔א דִּי שְׁלַ֣חוּ עֲל֔וֹהִי עַל־אַרְתַּחְשַׁ֖שְׂתְּא מַלְכָּ֑א עַבְדָּ֛ךְ (כתיב עַבְדָּ֛יךְ) אֱנָ֥שׁ עֲבַר־נַֽהֲרָ֖ה וּכְעֶֽנֶת:
12Let it be known to the king that the Jews who ascended from you upon us have come to Jerusalem, the rebellious and sinful city they are building, and the walls they have completed, and the walls they have joined.		יביְדִ֙יעַ֙ לֶֽהֱוֵ֣א לְמַלְכָּ֔א דִּ֣י יְהֽוּדָיֵ֗א דִּ֚י סְלִ֙קוּ֙ מִן־לְוָתָ֔ךְ עֲלֵ֥ינָא אֲת֖וֹ לִירֽוּשְׁלֶ֑ם קִרְיְתָ֨א מָרָֽדְתָּ֚א וּבִֽאיֹשְׁתָּא֙ בָּנַ֔יִן וְשֽׁוּרַיָּ֣א (כתיב וְשׁוּרַיָּ֣) שַׁכְלִ֔לוּ (כתיב אשַׁכְלִ֔לוּ) וְאֻשַּׁיָּ֖א יָחִֽיטוּ:
13Now let it be known to the king that if this city is built and the walls

Tästä ajasta Israelin kansaa kuitenkin palasi niin paljon maahan, että Jeesuksen ajan Israelissa , kaksi tuhatta vuotta sitten Rooman ollessa jo siihen aikaan suurin imperiumi, Jerusalemissa oli niin hieno temppelirakennus, että sanottiin: Jos olet nähnyt Jerusalemin temppelin olet nähnyt maailman kauneimman rakennuksen.

Se oli niin kaunis, että niihin aikoihin Keisari Augustuksen päivinä Jumala suostui lähettämään oman poikansa maailmaan kertomaan muunkin Sanansa ja ajatuksensa ja antamaan Uuden Liittonsa, joka tuli kaikille kansakunnille ja kun lukee Hänen antamansa sanoman, tulee tietämään, mitä Jumala meistä ihmisistä tahtoo täällä maan päällä. Hänellä on hyvä tahto ihmiskuntaa kohtaan.

Niihin aikoihin kun Jeesus ja opetuslapset opettivat, he kulkivat Samarian ohi useimmiten Jordanin toisen puolen kautta ja sitten Jerikosta ylös Jerusalemiin. Se oli edelleen vieraahkoa asukasta israelilaisheimoille.

Tämä on ensimmäinen kerta , kun kerään nimiluetteloa näistä Samariaan pakkosiirretyista Eufratin itäpuolisista kansanheimoista , jos vielä tulisi toisia mainintoja Raamtun lehdillä tämän nimisistä heimoista ja myöhemmistä kohtaloista jokin maininta. Yleensä useimmille suurille heimoille on jokin oma profetiansa olemassa, esim eelamilaisille on. Kaanaan maa, eli Israelin perintöosan alue on ollut erilaisten pienten jo kadonneitten paikallisheimojen asuttamaa aikojen alusta ja niistä mainitaan jo Mooseksen kirjassa seitsemän heimoa. Muutamia yksilöitä varhaisista paikallisista heimoista liittyi avioliittojen kautta israelilaisiin heimoihin.

Tämä asia tuli mieleeni kun nykyajan kansakunnat usein esittävät syytöskirjeitä (SITNA) monenlaisesta uudesta rakennussuunnitelmasta Israelissa.

Muistiin 29.1.2023