https://www.youtube.com/watch?v=msXoInq243c
Opiskeluaikana kun asuin Turussa, tein joskus matkoja Leningradiin ja Tallinnaan. Leningradissa löysin yhdestä kaupasta levyn, jossa oli tekstiä tavallisilla kirjaimilla: meine Jiddishe Mame. Ostin levyn ja kuuntelin sitä Suomessa. Kuinka monta kertaa- en tiedä! Minusta se oli erittäin ihana laulu, tosin ymmärsin siitä vain otsikon sanat meine jiddishe Mame.
Tänään 24.1. 2017 sattui erikoinen asia: tein tavallisen keskiviikkokävelyni suomalaiseen yhdistykseen Iltatähteen ja päätin tällä kertaa lainata suomalaisen kirjan luettavaksi. Hyllyssä oli yllättäen juutalaishistoriaa käsittävä sana: Kaaskammion varjossa. Mutta kirjan oli tehnyt suomalanen. Aloin selata kirjaa. Siitä kävi ilmi, että suomalaisiakin oli todella ollut kaasukammioitten varjossa. Siteeraan tekstiä Oskar Reposen kirjasta:
Kirjailija pyysi "Saksan rannikolla syyskuun alussa vuonna 1944 internoitujen suomalaisalusten "Mercatorin" ja " Ellenin"miehistön jäseniä Seppo Uhrmania, Henny Haukkalaa, Kerttu Grundia sekä Mikael Barmania muistelemaan elämäänsä Stutthofin keskitysleirillä, jonne neljän suomalaisaluksen miehistöt vietiin. Näistä 90 suomalaisesta merimiehestä, joista 12 oli laivojen palkkalistoilla ollutta naista, palasi sodan jälkeen Suomeen luultavasti 86 - kaksi suomalaista menehtyi keskitysleirillä kranaattikeskityksessä ja kaksi Ruotsin sairaaloissa pilkkukuumeeseen.
Jo vuosia aiemmin " - kirjailija kertoo- " olin haastatellut Kaunialan sotavammasairaalassa elävää Katariina Frondeliusta, jota Pölitzin keskitysleirillä kidutettiin ankarasti. Pölitzin leirillä, joka oli Stutthofin keskitysleirin alaleirejä, oli tiettävästi 119 suomalaista, joista Katariina Frondeliuksen mukaan vain nelisenkymmentä selvisi elossa kotimaahansa."
"Seppo Uhrman muisti, että pursimies Veijo Johansson piti Stutthofin leirillä koko ajan päiväkirjaa--- hänen päiväkirjansa on ainutlaatuinen muistelmateos, joka sisälsi perusteellisen kuvauksen erään ihmisryhmän, suomalisten merimiesten kokemuksista natsi-Saksan keskitysleirillä." -" selonteon tuosta helvetistä suomalaisten silmin katsottuna".
Rva Lilly Miller ( ortodoksijuutalaisten vanhempien, Jehuda ja Anna Rosenbaum tytär, Moses Rosenbaumin sisar ) oli 12- 13 vuotias, kun venäläiset vapauttivat toukokuussa 1945 Stutthofin leirin. 1940-luvun lopulla hän tuli Suomeen isänsä veljen perheeseen Myös hänen elämänsä varhaisvaiheen tapahtumia on kerrottu tässä kirjassa. Siinä yhteydessä on myös sanat lauluun Jiddishe mame.( Kirjan sivuilla 64-5). Kirja antaa myös historiallista taustaa tälle laululle.
Lilly Rosenbaum kuuluu maailmanhistoriassa niihin henkilöihin, joiden tehtävänä Jumalalta on ollut antaa tietoa kansansa uhrien kohtaloista muulle maailmalle, sillä mikään vääryys maailmassa ei jää ilman silminnäköijää ja todistajaa.
http://www.hum.fi/eloonjaaneet-kertovat/lilly-millner/
LÄHDE: Kirja
Oskar Reponen (1928- 1997) : Kaasukammion varjossa
ISBN 951-54-0289-1.
Uusi Kirjakerho Helsinki. Amer yhtymä Oy Weilin+Göösin kirjapaino Espoo 1981.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskar_Reponen
JIDDISHE MAME
Kuka suojaa lastaan
jos meitä ympäröi jokin paha?
Kuka valvoo yöt
kun lapsella on jokin vaara?
Ei ole vaikea vastata;
jokainen tietää;
sana on meille sangen kallis:
rakas äitimme.
Kuka on onnellisempi kuin äiti
kun lapsi oppii kävelemään?
Jokainen äiti haluaa
että rauha vallitsisi maailmassa.
Hänen suurin toiveensa on
että pommeja ei enää putoaisi.
Äiti haluaa että lapsi kasvaisi
ja olisi terve.
A jiddishe mame:
hän on parasta maailmassa-
A jiddishe mame:
voi kuinka katkeraa
jos häntä ei ole.
Kiittäkää Jumalaa
että hän on.
Kuinka surulliseksi ja pimeäksi
elämä muuttuisikaan
kun hän poistuu luotasi.
Veden ja tulen läpi hän syöksyy
lapsensa tähden...
25.1. 2017
Transliteration:
Ikh vil bay aykh a kashe fregen, zogt mir ver es ken
Mit velkhe tayere farmegen bentcht got alemen?
Men koyft dos nisht fir kayne gelt, dos git men nor umzist
Oon dokh az men ferlirt dos, oy vi treren men fargist
A Tzvayten git men kaynem nit, es helft nisht kayn gevayn
Oy, ver es hot farloyrn, der vays shoyn vos ikh mayn.
A Yiddishe Mame,
Es gibt nisht besser oif der velt
A Yiddish Mame,
Oy vey vi bitter ven zi felt
Vi shayn in likhtig iz in hoiz ven di mame iz do
Vi troyerig finster vert ven Got nemt ir oif Olam Haboh
In vasser in fayer volt zi gelofn far ihr kind
nisht halten ihr tayer, dos iz gevis di gresten zind
Oy, vi gliklekh un raykh iz der mentsh vos hot
Aza shayne matuneh geshenkt foon G-t,
Nor ayn altichke Yiddishe Mame,
Oy, Mame Mayn!
איך װיל ביי אייך אַ קאַשע פֿרעגען, זאָגט מיר װער עס קען,
מיט װעלכע טײַערע פּאַרמעגען בענטשט ג־ט אַלעמען,
מ’קױפֿט דאָס נישט פֿאַר קײַנע געלט, דאָס גיט מען נאָר אומזיסט,
און דאָך אַז מען פֿאַרלירט דאָס אױ, װי טרערן מען פֿערגיסט,
אַ צװײטען גיט מען קײנעם ניט’ עס העלפֿט נישט קײַן געװײַן,
אױ, װער עס האָט פֿאַרלױרען, דער װײס שױן װאָס איך מײַן
אַ ייִדישע מאַמע, עס גיבט נישט בעסער אױף דער װעלט,
אַ ייִדישע מאַמע, אױ װײַ װי ביטער װען זי פֿעלט,
װי שײַן און ליכטיג איז אין הױז װען די מאַמע איז דאָ,
װי טרױעריג פֿינסטער װערט װען גאָט, נעמט איר אױף עולם הבאַ
אין װאַסער אין פֿײַער װאָלט זי געלאָפֿן פֿאַר איר קינד
נישט האַלטן איר טײַער, דאָס איז געװיס די גרעסטע זינד,
אױ װי גליקליך און רײַך איז דער מענטש װאָס האָט,
אַזאַ שײַנע מתנה געשײַנקט פֿון ג־ט,
נאָר אײן אַלטיטשקע ייִדישע מאַמע,
אױ מאַמע מײַן
Translation:
I’d like to ask of you a question, tell me who knows
With which dear possession does G-d bless everyone
It cannot be bought for no money, it’s given only for free
And when it is lost, how many tears are shed.
A second is given nobody, no cry can help,
Oy, he who has lost it, he already knows what I mean.
A Yiddishe Mame
It doesn’t get better on this earth
A Yiddishe Mame,
How bitter when she is missing.
How nice and bright it is at home, when the Mame is here
How sad and dark it becomes, when G-d takes her to Olam Haba (The World to Come)
In water, through fire, she would have run for her child
Not to hold her dear, is surely the greatest sin,
How lucky and rich is the one who has
Such a beautiful gift presented from G-d
Like and old Yiddishe Mame
My Yiddishe Mame!
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar