YNet uutisisista henkilökuva Amiraali Hyman G. Rickover: ydinkäyttöisen sukellusveneen luoja

https://www.ynetnews.com/jewish-world/article/sj64twltxg#google_vignette 

Few officers in American history have shaped the U.S. Navy as profoundly as Adm. Hyman G. Rickover — a small, sharp-tongued engineer who transformed the fleet from diesel and steam into the atomic age. As the Navy celebrates its 250th anniversary, Rickover’s life reads like a uniquely American story: a poor Jewish immigrant who rose to build the most powerful undersea force on Earth.

Born Chaim Godalia Rykower in 1900 in the Polish town of Maków, then under Russian rule, Rickover’s early years were defined by hardship. His father was a tailor, his family among the millions of Jews targeted by pogroms. In 1905 they fled to the United States, settling in Chicago. There, the boy who would later command admirals delivered telegrams and worked odd jobs to help his family survive.

When he entered the U.S. Naval Academy in Annapolis in 1918, he had already learned the habits that would define him: precision, thrift and an unrelenting sense of duty. He had little interest in social life, preferring books to banter. Classmates saw him as a quiet outsider, earnest to the point of discomfort. Yet Rickover excelled, graduating in 1922 and beginning what would become a 63-year career — the longest in U.S. military history.

From the deck plates to the drawing board

Rickover’s first years at sea were far from glorious. He served aboard the destroyer USS La Vallette and the battleship USS Nevada, often sidelined by illness. But it was in those early days that his fascination with engineering took hold. The Navy of the 1920s prized seamanship and hierarchy; Rickover prized systems and ideas.

 Determined to study further, he earned a master’s degree in electrical engineering from Columbia University, one of the few naval officers at the time to hold an advanced scientific degree. He married Ruth Masters, and after returning to active duty, served on submarines S-9 and S-48. The boats were cramped, temperamental and prone to failure — ideal laboratories for a man obsessed with improvement. Rickover tinkered, redesigned and repaired. When equipment broke, he found ways to make it stronger.

His technical skill caught attention. By the outbreak of World War II, he was leading the Electrical Section of the Bureau of Ships, overseeing the design and construction of warships across the fleet. He was demanding and famously impatient, insisting that every cable and circuit meet his standards. The Navy, for all its traditions, had never seen anyone quite like him.

The atomic vision

When the war ended, the Navy faced a question of identity in a world newly divided by nuclear power. Rickover saw the answer before anyone else. In 1946, as the Atomic Energy Commission was established, he volunteered to join a research team at Oak Ridge, Tennessee, to study atomic reactors. Most of his colleagues viewed the atom only as a weapon. Rickover saw it as an engine — the perfect power source for a submarine.

The idea seemed fantastical: a ship that could stay underwater indefinitely, limited only by its food supply. But Rickover had little patience for what others deemed impossible. He pressed, argued and maneuvered his way through bureaucratic walls, eventually persuading President Harry S. Truman that nuclear propulsion could redefine the Navy’s future.

Nine years later, his dream surfaced — literally — with the 1955 launch of the USS Nautilus (SSN-571), the world’s first nuclear-powered submarine. “Underway on nuclear power,” her commanding officer radioed, marking the start of a new era.

The iron hand of a perfectionist

 Rickover’s triumph brought him enormous authority — and notoriety. He personally interviewed every officer assigned to the nuclear fleet, grilling them on physics, engineering and moral judgment. The process was legendary: candidates faced him while seated on a chair with the front legs sawed shorter, forcing them to maintain their balance while answering questions.

 

 

FB sivuilta poimittua historian dokumenttia

 

Camp Vught, located in the Netherlands, was opened in 1943 and held 31,000 prisoners. 749 prisoners died in the camp, and the others were transferred to Sobibor and Auschwitz.

On 26 October 1944, Scottish troops of the 7th Black Watch liberated the camp during Operation Pheasant. They fought a rear guard of SS personnel left to defend the nearly evacuated facility. There were around 500-600 prisoners left alive, who were due to be executed that afternoon, and whose lives were saved by the arrival of the liberating forces.

About 500 inmates were also discovered dead in piles near the gates, having been executed the very morning of the day the camp was liberated. www.TheWWIIRifle.com

Tietoa historiasta JPost 4.10.2025

 https://www.jpost.com/history/article-869067?fbclid=IwY2xjawNN3_pleHRuA2FlbQIxMQABHtMocTEelxaF1ZPM-c6e1Ytuzpn5xeSro01awDso2JVgfepAli2YaSMpDiM6_aem_6u-kdNx6kMQaHdgkZ4WJ8Q

 

Jerusalem Post/History

Góra Kalwaria: The legacy of Poland’s ‘New Jerusalem’ and Gur hassidim

In the footsteps of the Gerrer hassidim and their illustrious rebbes: A look at Góra Kalwaria in Poland.

 

Miten voidaan vuosituhansien kehitykseen johtavasta aurinkokeskeisestä ajanlaskusta siirtyä pimeyskeskeiseen lunaariin ajanlaskuun

 Yleensä   vuosituhansien  ajan  sivystykseen ja tietoon pyrkineet   taivaantarkkaajat  ovat luoneet  maattalouteen,  maapallon  vuodenaikoihin  liittyneen ajanlaskun , joka on   vähtiellen tarkentunut gregoriaanisessa ja hebrealaisessa  almanakassa huippuunsa- ja sitten yhtäkkiä  näiden  vuosituhansissa kypsyneiden ajanlaskujen  jo toimiessa   syntyy outo liike, joka nollaa ajna ja ottaa  kuun pimeyden  ajanlaskun  indikaattoriksi. Tämä on hyvin militaristinen ja  expansiivinen  liike, muhamettilaisuus, jonka  historia on sotahistoriaa ja expansiota edelleen.  Kirjallisen tuotteen merkitys  havaittiin myös  expansiolle eduksi. Mutta ytimeltään   sotaisuus on samaa  aivan alusta alkaen.

Mikä  irrotti  kansoja  maasta , maanviljelystä ja  valkeudesta- tässä on yksi tekijä  valtavat pandemiat jotka aiheuttivat  väkiluvun laskua  maissa jotka  olivat jo  asettuneet  paikoilleen,  valtioiksi ja täten väkiluku oli  laskettavissa-  mitä nomadikansoista katosi  sitä  väestöäkatoa ei  tiedetä dokumentaation puutteessa.

 https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabien_valloitusretket

Ehkä nomadikansojen  liikkuvuus  vahvisti  agreesiivisia expansiivisia   liikehdintöjä.  Jo varhain Raamattu huomautti eräästä heimosta, joka oli juurtunut alueeseensa ja  väheni ja katosi: moobailaiset, jotka " istuivat sakkansa päällä" . Mooabilainen Ruut mainitaan siitä, että hän lähti liikkeelle ja liittyi Israelin kansaan, joka  harjoitti karjanhoitoa ja maanviljelystä ja jonka liikkeet ja  kulkeutuminen koko maapallon alueelle määräajaksi pakoon   tappavia  sotia ja  annihilaatiota. Tämä dispersio oli myös  Jeesuksen antama käsky,  koska ilman  täydellistä  decentralisaatiota,  koko  Raamatun antama pelastussanoma olisi jäänyt    Jumalalta Kaikkivaltiaalta  itseltään mahdottomaksi saada  kirjoittumaan ihmiskunnan tietoon. Pimeyden syvyyksistä lähteneet valheet voittavat  miekoillaan  ihmiskuntaa  enemmän kuin  julistettu evankeliumi, jolla onneksi  nykyisin  joissain valtioissa  on valtiollisen  miekan antamaa suojaa pimeyksiä vastaan.  Hedelmistään puu tunnetaan, erilaisten  ihmiskuntaoppien ydin tulee näkyviin  lopulta   valtioitten toiminnassa ihmiskunnan  hoitamisessa  sukupolvesta  toiseen. Häiriökeskuksia analysoimalla  voi  löytää taustalta  joitain pimeyden oppeja. 

Mahdollisesti väkivalta-islamin  harhaan joutuneet nykyaikaiset ihmiset tulevat tekemään myös ns. uskonpuhdistuksen, kuten  Lutherin aikaan kristikunnassa tapahtui.  Siinä käsiteltäisiin islamin  oudot,  kuolemaan ja tappamiseen  johtavat  opit ja käytännöt.  ja seulottaisiin  teksti jota  arvostelematta räplätään ja sanat suussa  lähdetään tappamaan ja kiljumaan kostoa ja jopa  hankkimaan martyyriutta sen valheen lumoissa ja uskotaan että Jumala on  käskenyt   olla  julma tappaja. Mutta toistaiseksi muhamettilaiset pelkäävät  islamin  opin  julmuutta eivätkä uskalla  arvostella sitä. 

 

Tässä katson pandemioitten  (Kuoleman ja Tuonelan)  osuutta islamin  sotien etujoukkona.  Nyt on tulossa superkiller pandemia taas, kun  H5N1 siirtyy ihmiskuntaan ja se on  vaarallinen H5. Sitä ei ole ollut ihmiskunnassa. Kestää kauan ennenkuin  se muuttuu  kausi-influenssamuotoon kuten H1, H3.  Siihen kuolee miljoonittain eikä  rokotetta ole valmiina. 

 Sars-2 Covid-19  pandemia vei paljon  tutkimusresursseja  tästä H5- asiasta.  Toisaalta  Sars-2  pandemian seurannassa on käytetty sitä järjestelmää, joka oli luotu influenssojen seurantaan ja järjestelmä on  käynyt läpi tulikokeensa ja osoittautui pätteväksi mm  oikeiden rokotekombinaatioiden  suunnitteluun.

 Sitaatti linkistä: 

Kulkutaudit ja ilmastonmuutos

Bysantin ja Persian keskinäisten sotien ohella niiden heikentymisen syyksi on arveltu kulkutauteja ja ilmastonmuutosta.^[175] Silkkitien kautta idästä tulleet kulkutaudit, kuten rutto, tuhkarokko ja isorokko aiheuttivat Euroopassa 100-luvulta lähtien jopa viisisataa vuotta kestäneen väestökadon, joka mahdollisesti jopa puolitti asukasluvun laajoilla alueilla (= mortaliteetti 50%) .^[176] 

Kaksi suurta epidemiaa koettiin vuosina 165–180 ("Antoninuksen rutto", isorokko, kuolleita 5 miljoonaa) ja 251–266. 

 Vuodet 542–750 olivat jatkuvien ruttoepidemioiden aikaa.^[177] Tämän niin sanotun Justinianuksen ruton ensimmäinen aalto koettiin 542–543. Kyseessä oli paiserutto, joka levisi Egyptistä Syyriaan, Bysanttiin ja Persiaan.^[178]

Historioitsija McNeill ja monet muut katsovat, että kulkutaudit heikensivät perinteisiä maatalousyhteiskuntia ja altistivat ne paimentolaisten hyökkäyksille.^[7][8] Paimentolaisheimot olivat luultavasti vähemmän alttiita kulkutaudeille kuin paikoillaan tiheästi elävä väestö. Voimasuhteisiin saattoi vaikuttaa myös ilmastonmuutos kuivempaan ja kylmempään kauteen, joka heikensi maatalousyhteiskuntia ja muutti viljapeltoja laidunmaiksi.^[9] Iranin heikentymiseen on voinut vaikuttaa myös viljelysmaiden suolaantuminen Mesopotamiassa tuhatvuotisen keinokastelun seurauksena.^[179]

Arabivaltion nousun selityksenä voi siten nähdä maatalousyhteiskuntien ja paimentolaisyhteiskuntien välisen voimasuhteen muutoksen. Sen johdosta sotaisat nomadit olivat vahvempia kuin järjestyneet suurvallat, joiden selän olivat katkaisseet rutto, maatalouden ahdinko ja sota. Alkeellista paimentolaiselämää eläneet arabiheimot valtasivat sivilisoituneet kaupungit, kuten 1300-luvulla elänyt tunisialainen oppinut Ibn Khaldun kuvasi historiassa alati toistuvaa sykliä.^[180] Heiluri alkoi kuitenkin kääntyä toiseen suuntaan jo 800-luvulla, jolloin arabit alkoivat vetäytyä Espanjassa.^[181

•  Duodecim katsahtaa myös  ruttohistoriaan 

 https://www.duodecimlehti.fi/duo92624

 

Päivän uutisia

Walla News 

 

AJANLASKUISTA Assyrialaisen ikivanhan kalenterin kuukaudet heijastavat neljä vuodenaikaa kuen hebrealainenkin.

 Ajanlasku  alkoi Raamatussa hyvin varhain. Ihmisten  iät, esikoisten syntymät  ja sukupolvet mainittiin tarkasti kautta  tunnetun  hebrealaishistorian. Päivän pituus ja viikon pituus tarkistettiin  tähtien ja kuun asemasta. Vuodenajat tarkistettiin  luonnon ja maatalouden  antamista  johdonmukaisista viitteistä ja auringon ja kuun merkitys ajan  mitauksessa  oli  selviö  Raamatun ensimmäisestä  luvusta alkaen. Jumala antoi  Isomman valon  päivän laskemisiin ja Pienemmän valon yön  merkiksi  diurnaalisen vuorokauden hallinsassa.  

Tämä  ajanlasku  on  hallinnut  vuosituhansia. 

Israelin kansan esi-isien ketju   on  ammoisista ajoista ja sitten Aabrahamista, Iisakista ja Jaakobista  polveutuvan kansan  monen diasporan takia  ollut monen erilaisen kulttuurin  ajanlaskun vaikutuspiirissä hamasta aikojen alusta  aivan  meidän aikaamme asti. 

 Gregoriaaninen kalenteri  realiteettitestinä tukee   hebrealaisen kalenterin  ylläpitämistä ja hienosäätöä.  Shar LaMathil aikanaan selvitti  hebreaksi tätä kalenteria ja  vertaus islamilaiseen lunaarikalenteriin  ja kristilliseen aurinkokalenteriin mainittiin.  Kristillinen kalenteri on  aurinkokeskeinen ja islamilainen kuukeskeinen ja  nämä  ajanaskut voidaan  konvertoida  kaavan avulla  G, Grekoriaaninen , ja H, Hijra - ajanlasku (islamilainen) .

G= H x 32/33 + 622.      Vuosi 622 eKr mainitaan  vuotena jolloin Muhammed vaelsi Mekasta Medinaan. 

H= 33/32 (G-622).       Grekoriaanisen  kalenterin alku asettuu  Kristuksen syntymän ajan tapahtumiin. Se taas ajoittui ensimäiseen, roomalaisen  okkupaation järjestämään   Juudan heimoille suunnattuun  verollepanon aikaan  ja Juudan kansan veronalaisten perhekuntien  lukumäärän  selvittämisen  aikajanaan. Vauvojen syntymät taas saatettiin  kätkeä Herodeksen  aiheuttamien  lapsimurhien takia , joten tarkkaa vuotta  ei voi sanoa  esim  Beetlehemissä syntyneille poikalapsille. Tästä  lapsimurhasta   viime hetkellä  Joosef ja Maria pakenivat  Egyptiin vauvan hengen säilyttämiseksi.

 Kristikunta paikallistaa  ajanlaskunsa  Gregoriaaniseen ajanlaskuun, sillä  seurakuntien pakolaiset  siirtyivät   kautta enimmäkseen  Rooman ja Kreikan valtakunnan eri  seuduille.  Kristikunnan  jakaantuminen  kahteen erilaiseen katolilaiseen kirkkokuntaan vaikuttaa myös  ajanlaskuperiaatteeseen. 

 

Otan  Internetistä linkkejä eri ajanlaskuista:

Islamilainen kalenteri: https://fi.wikipedia.org/wiki/Islamilainen_kalenteri

Keisarillinen shaahin kalenteri  https://sv.wikipedia.org/wiki/Irans_kejserliga_kalender

 https://thefarsipod.com/persian-calendar/

 Maya Calender https://en.wikipedia.org/wiki/Maya_calendar

 Assyrialainen kalenteri:

The Assyrian calendar (Syriac: ܣܘܼܪܓܵܕ݂ܵܐ ܐܵܬ݂ܘܿܪܵܝܵܐ sūrgāḏā ʾĀṯōrāyā) is a solar calendar used by modern Assyrian people. History

Historically and also in some sources in the modern day, Assyrians dated their calendar according to the Seleucid era (Syriac: ܕܝܲܘܢܵܝܹ̈ܐ d-yawnāyē, literally "of the Greeks"), beginning on the first day of Tešrīn Qḏīm in 312 BC.^[1]

The modern Assyrian calendar, however, uses a different reckoning: 4750 BC was set as its first year in the 1950s,^[2] based on a series of articles published in the Assyrian nationalist magazine Gilgamesh; the first came in 1952 and written by Nimrod Simono and dealt with the Akitu festival, then an article by Jean Alkhas in 1955 (April, issue 34) fixed the year 4750 BC as the starting point.^[3] Alkhas referenced his information to a French archaeologist, whom he did not name, as stating that a cuneiform tablet dating to 4750 BC mentioned the year of the calming of the great flood and beginning of life.^[4]

 New year

The year begins with the first sight of Spring. In the Julian calendar, the vernal equinox moved gradually away from 21 March. The Gregorian calendar reform restored the vernal equinox to its original date, but since the festival was by now tied to the date, not the astronomical event, Kha b-Nisan remains fixed at 21 March in the Julian reckoning, corresponding to 1 April in the Gregorian calendar.^[5] and the calendar adopted by the ancient Assyrians had the month "Nisan" at the beginning of the calendar^[6] lending to the term "Kha b-Nisan", or the "first of Nisan". 

 Months

Assyrian calendar^[1]

Season	Syriac	Transliteration	Arabic Julian/Gregorian equivalent (see Arabic names of Gregorian months § Iraq and the Levant)	Hebrew calendar equivalent	English Julian/Gregorian equivalent
Spring	ܐܵܕܲܪ	ʾĀḏar	آذَار (ʾĀḏār)	אֲדָר (ʾĂḏār)	March
	ܢܝܼܣܵܢ	Nīsān	نِيسَان (Nīsān) or نَيْسَان (Naysān)	נִיסָן (Nīsān)	April
	ܐܝܼܵܪ	ʾĪyār	أَيَّار (ʾAyyār)	אִיָּר (ʾĪyyār)	May
Summer	ܚܙܝܼܪܵܢ	Ḥzīrān	حَزِيرَان (Ḥazīrān) or حُزَيْرَان (Ḥuzayrān)	סִיוָן (Sīwān)	June
	ܬܲܡܘܼܙ	Tammūz	تَمُّوز (Tammūz)	תַּמּוּז (Tammūz)	July
	ܐܵܒ\ܛܲܒܵܚ	ʾĀb/Ṭabbāḥ	آب (ʾĀb)	אָב (ʾĀḇ)	August
Autumn	ܐܝܼܠܘܼܠ	ʾĪlūl	أَيْلُول (ʾAylūl)	אֱלוּל (ʾĔlūl)	September
	ܬܸܫܪܝܼܢ ܐ	Tešrīn Qḏīm	تِشْرِين ٱلْأَوَّل (Tišrīn al-ʾAwwal)	תִּשׁרִי (Tišrī)	October
	ܬܸܫܪܝܼܢ ܒ	Tešrīn [ʾ]Ḥrāy	تِشْرِين ٱلثَّانِي (Tišrīn aṯ-Ṯānī)	מַרְחֶשְׁוָן (Marḥešwān)	November
Winter	ܟܵܢܘܿܢ ܐ	Kānōn Qḏīm	كَانُون ٱلْأَوَّل (Kānūn al-ʾAwwal)	כִּסְלֵו (Kislēw)	December
	ܟܵܢܘܿܢ ܒ	Kānōn [ʾ]Ḥrāy	كَانُون ٱلثَّانِي (Kānūn aṯ-Ṯānī)	טֵבֵת (Ṭēḇēṯ)	January
	ܫܒ݂ܵܛ	Šḇāṭ	شُبَاط (Šubāṭ)	שְׁבָט (Šḇāṭ)	February

See also

• Babylonian calendar
• Hebrew calendar
• Islamic calendar
• Kha b-Nisan
• Mandaean calendar¨å
• Persian calendar
• Solar Hijri calendar
• Zoroastrian calendar

Sumerilaisen  ajanvaiheen kalenteri https://en.wikipedia.org/wiki/Sumer

https://en.wikipedia.org/wiki/Akkadian_Empire 

(Sumer ja  Akkadin imperiuui ovat Kaldean Uurin  ympärillä. Sieltä Jumala kutsui hebrealaiset Kanaaniin ja kanaanialaisen kirjoitustavan alueelle, jossa käytetään  foinikialaisia kirjaimia ja äänteitä. Mooses käytti kanaanilaista  tapaa kirjoittaa, eikä  egyptiläistä, vaikka  jotain  vuorovaikutusta on, utta Mooses erotti merkit  symbolifunktioiksi ja  3 tai 4 yhdessä koodasivat käsitteitä, kuten genomin koodaus, missä  resurssit tulevaisuutta varten  ovat aivan tulevan ajan vaatimukset täyttävät. Hieroglyfit taitanevat olla  kokonainen sana, mikä  tekee merkkien tarpeen rajattomaksi, kuten Kiinassa. 

https://en.wikipedia.org/wiki/3rd_millennium_BC 

The 3rd millennium BC spanned the years 3000 to 2001 BC. This period of time corresponds to the Early to Middle Bronze Age, characterized by the early empires in the Ancient Near East. In Ancient Egypt, the Early Dynastic Period is followed by the Old Kingdom. In Mesopotamia, the Early Dynastic Period is followed by the Akkadian Empire. In what is now Northwest India and Pakistan, the Indus Valley Civilization developed a state society 

Millennia
4th millennium BC 3rd millennium BC 2nd millennium BC
Centuries
30th century BC 29th century BC 28th century BC 27th century BC 26th century BC 25th century BC 24th century BC 23rd century BC 22nd century BC 21st century BC Raamatun  toinen Kuningastenkirja(2 Kn. 18:17) mainitsee, kuinka Assurin kuninkaan  suuri sotapäällikkö= akkadin kielella rabsake) esitti kuninkaansa sanoman Juudan kansalle. .  Kumma kyllä, assyrilainen Rabsake oli tehnyt puheensa Juudan kansan kielellä (suuri sotapäällikkö= Rabsake)  uhkaili Israelin kuningasta  Hiskiaa.

 

Hebrealaiset aakkoset Aakkospsalmista 119 löytyy hebrealaisen ääntämisen perusoppikirjaa.

 Koska opetuksen tehtävä Israelin teokraattisessa kansassa oli annettu perintönä Leevin sukukunnalle, leeviläisten  laulujen  kauttakin  jopa aakkoset ja niiden ääntäminen  konservoitiin ikiajoiksi  sukupolvesta toiseen. Psalmi 119 on tällainen  hebreankielen elvyttäjä  joka sukupolvessa ja nyt vielä paikallisesti omassa valtiossa oman kielen juurien   kaanaan kielien maassa. On ilmeistä että  hebrean aakkosten ääntämisessä tarvittava monivivahteisuus on säilynyt tuhannet vuodet ja  nykyisten paikalliskielien erikoisista äänteistä voidaan täsmentää  jotakin ainakin hebrealaisten , meidän aakkosista poikkeavien, äänteiden  toteutumiseen puheessa, siis meikäläisille asia on uusien äänteiden opettelemista.   Kerrotaan että Teimanissa, Jemenissä, olisi hebrean ääntäminen säilynyt parhaiten - ehkä jopa  jos mahdollista nykyajan  kieleen asetettavaksi käytännössä.  Toisaalta  pohjoisesta on tullut omat erikoiset   äänteet ja kirjainten tarkennukset. Asia on  niin tähtitieteellisen laaja, että  voi vain aavistaa miten paljon on vuosituhansina kertynyt  ääntämistä ylläpitävää muistitietoa merkittynä jonnekin.  Jumalan Sana velvotti Israelin  siirtämään tieto tuleville sukupolville. 

Kuitenkin  psalmi 119  antaa meikäläisellekin  jonkinlaisen pätevän raamiin, johon  ääntämisen monivivahteisuus  inkarnoituu  lausuttavissa  sanoissa, jotka taas  helpommin siirtyvät puheessa eteenpäin kuin  kirjainten ääntämisen teoria.  

Kirjainten  lukumäärä on 22, siis myös lukuarvoja on 22. (1,2,3,4,5,6,7,8,9, 10,20,30,40,50,60,70,80,90,100,200,300 ja 400. Miten lukuarvo kätkeytyy tähän psalmiopetukseen, siitä en nyt osaa sanoa mitään, mutta  varmaan sellaista on olemassa. On sanottu että Pyhä Raamattu on  lukuarvot huomioon ottaen yksi numero, tietysti tähtitieteellinen. mutta se on samalla  datorisesti  korjaava tekijä, rfeferenssi nykyajan tietokoneille mahdollinen korjausluenta.  Siis itse asiassa Raamatun  väärennetyt  käännösyritykset on helppo  karsia ja ne jotka asian tietävät , kauhistuvat kaikenlaisia  kummallisia  raamatunkäännösversioita joita vastasyntynyt  sukupolvemme 1900-luvulta asti kyhää.  

Luettelen vain aakkoset  järjestyksessä (1-22) ja niiden lukuarvon  annan  sulkeissa.

Aakkosen NIMEN, kuten  suomalainen  sanoo, annan siten kuin hebreassa. Sellaista  antotapaa  vastaisi  suomalaiset aakoset näin: Aa, bee, Cee, Dee, Ee, Äf, Gee, Hoo, Ii, Jii, Koo, Äl, Äm, Än, Oo ,Pee, Quu, Är, Äs, Tee, Uu, Vee, KaksoisVee, Äx, Yy, Zeta, Åå, Ää, Öö.Suomalaisaakkosilla ei ole omaa sanamerkitystehtävää. Hebreassa  kirjaimilla on jokin hieroglyfintapainen  merkityssisältö sekä  ne toimivat numeron tapaan lukuarvoina, joilla voi koota kaikki numerot. Suomalaiset kirjaimet eivät ole  numeroita. Ei niillä ole lukuarvoa. Algebrassa niillä on  oma funktio tietysti. 

Luetellut 22.  Psalmije ryhmää  omaa kukin  jakeittensa   alussa  aakkoskirjaimen tuossa aakkosjärjestyksessä.  . Lauseissa   sen sanoissa havaitsee  monipuolisia esimerkkejä, joissa  saman kirjaimen eri ääntämiset  tulevat esiin. Osoitetaan  mikä merkitys on kirjaimen asemalla sanassa: onko kirjain sanan alkukirjain, loppukirjain vai keskellä oleva kirjain. sanat ovat  useimmiten  3 juurikirjaimen muodostavia. 

Muutama seikka:  Hebreassa ei ole ä ja ö kirjainta, kuten ei englannin kielessä. Kuitenkin  niitää kuulee englannin kielessä, muta ei hebreassa. . Niitä  kuulee  arabiassa.  

Esim.  Alef  voi ääntyä  a,e,i,o,u  tapaan. Hebrealaisessa Raamatussa on tarkka pisteytysohje ja viitaus ääntämistapaan. 

Bet voi ääntyä B tai W. Käytän  kaksoisW-merkintää, koska suomessa V ja W ovat samat, mutta hebreassa, Bet kirjaimen W ja Vav kirjaimen  V ovat erilaiset V-kirjaimet. Vav  vee-kirjain   voi  ääntyä u, o, va-, ve-, vi- tavuliitteessä, muun muassa. 

Kaikki hebrean kirjaimet ovat  koodaavia juurikirjaimia, tavallaan kaikki kuin konsonanteja. Äänen paikkaa konsonanttien  väliin tekee  Alef, Vav,  Ain (kurkkuäännettä,) Jod tekee  ii-kirjaimen  paikkaa. Ääntäminen on  opetusasia, kuuleminen on tärkeä. Rabbiinit ovat tehneet  vokaalimerkinnät konsonanttiväleihin , konses pisteet ja viivat,  ja seuraava sukupolvi puhuu kuin edellinen on  lukee ja ääneen opettanut. 

 Psalmin 119  22 jaeryhmää: 

1    Alef (lukuarvo 1, monikossa tuhat, alfei-, alafim). (Äänne: vokaalit A,E, I, O, U mahdollistuvat )   

Psalmi 119: jakeet 1-8.

 

2. Beth, Weth, (lukuarvo 2). Konsonantti: B;  W, jos ei ole pistettä kirjaimen sisällä. 

Psalmi 119:jakeet 9-16.

 

3. Gimel (lukuarvo 3). Konsonantti: G.

 Psalmi 119: jakeet 17-24.

 

4. Daleth (lukuarvo 4) Konsonantti: D. Piste sisällä vahvistaa D-konsonanttia ( kuin suomessa dd)

Psalmi  119: jakeet 25-32. 

 

5.He  (lukuarvo 5). Konsonantti H tavallinen ilmava keveä milteikuulumaton hengitys-H, antaa  pituutta vokaalille). 

Psalmi 119: jakeet 33-40.

6.  Vav ( lukuarvo 6;  "ihmisen luku") ääntyy konsonanttina V, vokaalina O, U.  tavussa V- ( va-; ve-; vi) Psalmi119: jakeet 41-48. 

7. Zayin (lukuarvo 7)   Konsonantti, soinnillinen s, kuten saksankielessä S. Soinnillista  ässää ei ole suomenkielen aakkosissa, ei ruotsissakaan  ole sille omaa  merkkiä..   

Psalmi 119: jakeet 49-56.

 

8. Het (lukuarvo 8) Konsonantti, karhea, vahva, kitalaesta  "kähisevä H , lähtee K asemasta, mutta ilman  Koon kuulumista. Joutsenenkissan   "kähinä" tulee mieleen, kun ne puolustavat  poikasiaan.  sanan lopussa uloshengityksestä kuuluva   -ach.  Esim. Ruuach, Henki    Suomen kielessä ei ole tätä äännettä. Tämä Eei käyty   kieliopillisissa päätteissä. Se on inoataan koodaava sanajuurikirjain. 

Haim, Elämä.  Voidaan kirjoittqaa myös: Chaim  

Psalmi 119: jakeet 33-40.

 

9. Tet (lukuarvo (lukuarvo 9) , Konsonantti, tavallinen T joka ei muuttele ääntämistään.  Hyvin  vivahteellinen juurikirjain. Käyttökelpoinen vierasperisille uusille sanoille kuten:  Titan (Ti).

Psalmi 119: 65-72. 

 

10. Jod (lukuarvo 10). Konsonantti J,  sanojen keskellä  myöskuin  vokaali I 

JeHuDaH, Juuda; JeHuDITh , Juudit 

Psalmi 119:jakeet 73-50. 

 

11. Kaf, Chaf, (lukuarvo 20). Konsonantti. K, KK, CK, CH,-CH  Jos  kirjaimen sisällä on piste, se on K-sävyinen ja ilman pistettä kurkkuäänityyppinen (Ch,  -aCh), samain sanan lopussa.  Esiintyy kieliopillisissa päätteissä runsaana juurimerkityksensä lisäksi. 

Psalmi  119: jakeet 81-88.

 

12. Lamed  (lukuarvo 30) . Konsonantti L. Etuliite verbi-infinitiivissä , myös   prepositiomerkitys.

LeLaMeD, opettaa, LiLMOD, opiskella,TaLMID, oppilas.TaLMUD, Talmud 

 Psalmi 119: jakeet 89-96.

 

13. Mem (lukuarvo 40). Konsonantti M.  Psalmi 119: 97-104. Kysymyksissa käytetty  preposition tapaan.  Monikon maskuliinin pääte. TaLMIDIM , oppilaat ( joukko jossa ainakin yksi on poika), TaLMIDOT tyttöoppilaat.

Psalmi 119: jakeet 97-104.

 

14. Nun (lukuarvo 50) . Konsonantti N.  

NOacH, Nooa. NeHaMah, lohdutus; NeQaMaH , kosto

Psalmi  119: jakeet 105 - 112.

 

15. Sammech  (lukuarvo 60 ) Konsonantti S. Ilmeisesti tavallinen  s jossain maassa eikä muuta sävyä. Juurikirjain merkitys, ei kieliopillisia tehtäviä.  Tulkitsen tavallisena suomalaisena s-kirjaimena toistaiseksi.   

SINaI, Siinai ; SuLFaH , sulfa (vierasperäonen sana. 

Psalmi 119:jakeet 121-128.

 

16. ´Ayin  (lukuarvo 70) Suomalaisena kirjoittaa ´Aijin ja koettaa   sanoa tämän G-asemasta alkavana  vokaalina, jossa  g ei kuulu vaan kirjain on kuin  katkosta alkava (aspiraatiomerkki ´) . Tämä on jokin  arabian kielen osaavien  käyttämä äänne eikä luetella vokaaleihin, sillä se on lähellä konsonanttia G kuten Gaza, Gomorra) hebrealaiset sanovat ´Azza ja ´Amorra:  kurkkuA  soinnillisin ässin ja tavallinen a kuuluu lopussa.(ah)  Tämä aijin  voi saada  a, e, i, o, u  sävyjä ja  moni nykyään  äntää sen vokaalina vaikka se on konsonanttimerkityksellinen juurikirjain  eikä osallistu kieliopin  taulukoihin.  

Psalmi 119: jakeet 121- 128. 

 

17.Peh, Feh (lukuarvo 80) Kunsonantti: P, F. ( P (jos piste sisällä, muuten F).  

PURIM, Puurim-juhla;  FeBRUAR, helmikuu (vierasperinen sana, februaari) 

Psalmi 119:jakeet 129-136.

 

18. Zade (lukuarvo 90). Konsonantti Ts, Z. ei soinnillinen. Suomessa  tätä vastaa äänteenä  suomalainen Z tai TS. 

ZWI, Zewi, gaselli;  EREZ HaZEWI,The Lovely Land, Ihana Maa,  Israelin Maa  Raamatussa.  

Psalmi 119: jakeet 137-144. 

 

19. Kof, qof  (Lukuarvo 100).  Konsonantti: kova K, joskus voidaan korvata Q ilmaisulla. Tämä ei muuta ääntymistään. Ei osallistu kielioppiin. On stabiili koodaava juurikirjain.

KeISaR, Keisari, Cesar (vierasperäinen sana);  KaNaDaH, Canada, Kanada; KOL KOReE BeMIDBaR- Kool koree bamidbar. Ääni huutaa erämaassa. 

 Psalmi 119: jakeet 145-152.

 

20. Resh (lukuarvo  200).  Konsonantti R. Nykyhebrean R ääntyy riippuen mistä  kieliryhmästä henkilö Israeliin muuttaa. Siis  ärrävirhettä ei varsinaisesti  ole.  Hebrealainen R  on mieto, ranskalaisempi kuin suomen tremulantti R. RaDJO, radio; ROBOT, robotti (tet kirjain )

Psalmi 119: 153-160.

 

21a. Sin     ((lukuarvo 300)  Konsonantti   terävä, ruotsalaisen ässän tapainen  S, jota  suomalaiset eivät  lausu elleivät ole asuneet vuosia Ruotsissa. Tämä ässä Sin  erotetaan kirjoitetusta  Shin kirjaimeen pisteellä vasempaan yläkulmaan ja  Shin pisteellä oikaan yläkulmaan tai Shin- merkki  jätetään pisteettä.    Esim ISRAEL-nimessä, Saara-nimessä ja ilo sanassa on   sin. ,  Sara shara shir sammeach. Saara laulaa iloisen laulun 

21b.  Shin.(lukuarvo 300). Konsonantti:  Suomalainen sanoo: Suhu-ässä äänne,  Sh . 

Esim Shalom Jerushalaim.  Maa Shalomcha? Mitä Sinulle kuuluu (kysyttäessä pojalta), tytöltä kysytään: Maa Shalomeich?(kysyttäessä tytöltä). 

 ShuLaMITh,  Sulamit henkilö KV-kirjassa. 

S-kirjaimen ääntäminen on heimotapa ja sitä on jo Raamatun aikana käytetty  etnisyyden  erottamisen heimoriidoissa: Sibbolet  (endurance, sammech S) , Shibboleth (ear of grain,  viljantähkä, shin , sh)   sanojen avulla.  Ehkä meitä suomalaisia "tsuhnia" on myös testattu  sanoista aikanaan. Nykyään tuintee ruotsinsuomalaisen ässästä.  

Psalmi 119:jakeet  161-168. 

 

22. Tav, Thav,( Lukuarvo 400). Konsonantti T , pisteellä  joskus vahvistettuna kuin TT,  ja joskus Tav ääntyy Th. 

 Psalmi 119: 169- 176.

 

 Kaikki eivät kuitenkaan  puhekielessä vaihtele T-kirjaina näissä  sävyissä, mutta jos asiaa ei tiedä, on vaikea ymmärtää  ortodoksista  luentaa ja hengellisiä lauluja, jotka tarkasti noudattavat T kirjaimen  pehmennystä Th-muotoon.  Tämä kirjain  ottaa  koodimerkityksen lisäksi osaa  kieliopin taulukkoihin.   Jos ei tiedä tätä T-kirjainten eroa ei pysty tietämään  puhekielen sanasta onko kyse tet vai tav-kirjaimesta, varsinkin jos lapsuudesta asti ei hallitse    hebrealaista symbolifunktiota ja sanayhteyksiä. 22 kirjainta ovat kuin  genomisen koodin stabiilit  aminohapot juurikirjain tehtävässään sanojen, abstraktien ja konkreettisten käsitteiden  muodostuksessa. Suomen sanan kieliopille voi tehdä  sananjalanlehteä musituttavan kaavion, muta israelilaisille sanoille voi tehdä  varsinaisen  tuhansien vuosien puun eikä kieliopin  suomalaisugrilainen valtava laajuus  haittaa , kuten suomessa, sitä  tiedonalaa.

 

Tässä Raamatujakeitten ympärillä olevassa kommenttitekstissä olen käyttänyt  vain omia käsityksiäni  hebrean kielen ääntämisistä vertaillen  kuulemaani ja  ja äidinkieltäni suomen kieltä.  Joten lingvistiset kommentit  asioitten tietjiltä voivat olla  mykistäviä.  Tarkoitan kuitenkin  hyvää, jos suomalainen haluaa  lukea hebrealaista  tekstiä. Neuvon kuitenkin kuuntelemaan miten isralilaiset puhuvat ja lukevat näitä psalmeja.  

Hebrean kielen   vaihtoehtoisuus olisi Suoemssakin hyvä latinan jja kreikan rinnalle jo varhaisiässä.  

 Rannebergissä  6.7. 2025.

 

 

 Otan Psalmin kohdat erikseen ja asetan  P.Räsäsen  FB sivulle sielun virvoitukseksi.