Ajanlasku alkoi Raamatussa hyvin varhain. Ihmisten iät, esikoisten syntymät ja sukupolvet mainittiin tarkasti kautta tunnetun hebrealaishistorian. Päivän pituus ja viikon pituus tarkistettiin tähtien ja kuun asemasta. Vuodenajat tarkistettiin luonnon ja maatalouden antamista johdonmukaisista viitteistä ja auringon ja kuun merkitys ajan mitauksessa oli selviö Raamatun ensimmäisestä luvusta alkaen. Jumala antoi Isomman valon päivän laskemisiin ja Pienemmän valon yön merkiksi diurnaalisen vuorokauden hallinsassa.
Tämä ajanlasku on hallinnut vuosituhansia.
Israelin kansan esi-isien ketju on ammoisista ajoista ja sitten Aabrahamista, Iisakista ja Jaakobista polveutuvan kansan monen diasporan takia ollut monen erilaisen kulttuurin ajanlaskun vaikutuspiirissä hamasta aikojen alusta aivan meidän aikaamme asti.
Gregoriaaninen kalenteri realiteettitestinä tukee hebrealaisen kalenterin ylläpitämistä ja hienosäätöä. Shar LaMathil aikanaan selvitti hebreaksi tätä kalenteria ja vertaus islamilaiseen lunaarikalenteriin ja kristilliseen aurinkokalenteriin mainittiin. Kristillinen kalenteri on aurinkokeskeinen ja islamilainen kuukeskeinen ja nämä ajanaskut voidaan konvertoida kaavan avulla G, Grekoriaaninen , ja H, Hijra - ajanlasku (islamilainen) .
G= H x 32/33 + 622. Vuosi 622 eKr mainitaan vuotena jolloin Muhammed vaelsi Mekasta Medinaan.
H= 33/32 (G-622). Grekoriaanisen kalenterin alku asettuu Kristuksen syntymän ajan tapahtumiin. Se taas ajoittui ensimäiseen, roomalaisen okkupaation järjestämään Juudan heimoille suunnattuun verollepanon aikaan ja Juudan kansan veronalaisten perhekuntien lukumäärän selvittämisen aikajanaan. Vauvojen syntymät taas saatettiin kätkeä Herodeksen aiheuttamien lapsimurhien takia , joten tarkkaa vuotta ei voi sanoa esim Beetlehemissä syntyneille poikalapsille. Tästä lapsimurhasta viime hetkellä Joosef ja Maria pakenivat Egyptiin vauvan hengen säilyttämiseksi.
Kristikunta paikallistaa ajanlaskunsa Gregoriaaniseen ajanlaskuun, sillä seurakuntien pakolaiset siirtyivät kautta enimmäkseen Rooman ja Kreikan valtakunnan eri seuduille. Kristikunnan jakaantuminen kahteen erilaiseen katolilaiseen kirkkokuntaan vaikuttaa myös ajanlaskuperiaatteeseen.
Otan Internetistä linkkejä eri ajanlaskuista:
Islamilainen kalenteri: https://fi.wikipedia.org/wiki/Islamilainen_kalenteri
Keisarillinen shaahin kalenteri https://sv.wikipedia.org/wiki/Irans_kejserliga_kalender
https://thefarsipod.com/persian-calendar/
Maya Calender https://en.wikipedia.org/wiki/Maya_calendar
Assyrialainen kalenteri:
The Assyrian calendar (Syriac: ܣܘܼܪܓܵܕ݂ܵܐ ܐܵܬ݂ܘܿܪܵܝܵܐ sūrgāḏā ʾĀṯōrāyā) is a solar calendar used by modern Assyrian people. History
Historically and also in some sources in the modern day, Assyrians dated their calendar according to the Seleucid era (Syriac: ܕܝܲܘܢܵܝܹ̈ܐ d-yawnāyē, literally "of the Greeks"), beginning on the first day of Tešrīn Qḏīm in 312 BC.[1]
The modern Assyrian calendar, however, uses a different reckoning: 4750 BC was set as its first year in the 1950s,[2] based on a series of articles published in the Assyrian nationalist magazine Gilgamesh; the first came in 1952 and written by Nimrod Simono and dealt with the Akitu festival, then an article by Jean Alkhas in 1955 (April, issue 34) fixed the year 4750 BC as the starting point.[3] Alkhas referenced his information to a French archaeologist, whom he did not name, as stating that a cuneiform tablet dating to 4750 BC mentioned the year of the calming of the great flood and beginning of life.[4]
New year
The year begins with the first sight of Spring. In the Julian calendar, the vernal equinox moved gradually away from 21 March. The Gregorian calendar reform restored the vernal equinox to its original date, but since the festival was by now tied to the date, not the astronomical event, Kha b-Nisan remains fixed at 21 March in the Julian reckoning, corresponding to 1 April in the Gregorian calendar.[5] and the calendar adopted by the ancient Assyrians had the month "Nisan" at the beginning of the calendar[6] lending to the term "Kha b-Nisan", or the "first of Nisan".
Months
| Season | Syriac | Transliteration | Arabic Julian/Gregorian equivalent
(see Arabic names of Gregorian months § Iraq and the Levant) |
Hebrew calendar equivalent | English Julian/Gregorian equivalent |
|---|---|---|---|---|---|
| Spring | ܐܵܕܲܪ | ʾĀḏar | آذَار (ʾĀḏār) | אֲדָר (ʾĂḏār) | March |
| ܢܝܼܣܵܢ | Nīsān | نِيسَان (Nīsān) or نَيْسَان (Naysān) | נִיסָן (Nīsān) | April | |
| ܐܝܼܵܪ | ʾĪyār | أَيَّار (ʾAyyār) | אִיָּר (ʾĪyyār) | May | |
| Summer | ܚܙܝܼܪܵܢ | Ḥzīrān | حَزِيرَان (Ḥazīrān) or حُزَيْرَان (Ḥuzayrān) | סִיוָן (Sīwān) | June |
| ܬܲܡܘܼܙ | Tammūz | تَمُّوز (Tammūz) | תַּמּוּז (Tammūz) | July | |
| ܐܵܒ\ܛܲܒܵܚ | ʾĀb/Ṭabbāḥ | آب (ʾĀb) | אָב (ʾĀḇ) | August | |
| Autumn | ܐܝܼܠܘܼܠ | ʾĪlūl | أَيْلُول (ʾAylūl) | אֱלוּל (ʾĔlūl) | September |
| ܬܸܫܪܝܼܢ ܐ | Tešrīn Qḏīm | تِشْرِين ٱلْأَوَّل (Tišrīn al-ʾAwwal) | תִּשׁרִי (Tišrī) | October | |
| ܬܸܫܪܝܼܢ ܒ | Tešrīn [ʾ]Ḥrāy | تِشْرِين ٱلثَّانِي (Tišrīn aṯ-Ṯānī) | מַרְחֶשְׁוָן (Marḥešwān) | November | |
| Winter | ܟܵܢܘܿܢ ܐ | Kānōn Qḏīm | كَانُون ٱلْأَوَّل (Kānūn al-ʾAwwal) | כִּסְלֵו (Kislēw) | December |
| ܟܵܢܘܿܢ ܒ | Kānōn [ʾ]Ḥrāy | كَانُون ٱلثَّانِي (Kānūn aṯ-Ṯānī) | טֵבֵת (Ṭēḇēṯ) | January | |
| ܫܒ݂ܵܛ | Šḇāṭ | شُبَاط (Šubāṭ) | שְׁבָט (Šḇāṭ) | February |
See also
- Babylonian calendar
- Hebrew calendar
- Islamic calendar
- Kha b-Nisan
- Mandaean calendar¨å
- Persian calendar
- Solar Hijri calendar
- Zoroastrian calendar
Sumerilaisen ajanvaiheen kalenteri https://en.wikipedia.org/wiki/Sumer
https://en.wikipedia.org/wiki/Akkadian_Empire
(Sumer ja Akkadin imperiuui ovat Kaldean Uurin ympärillä. Sieltä Jumala kutsui hebrealaiset Kanaaniin ja kanaanialaisen kirjoitustavan alueelle, jossa käytetään foinikialaisia kirjaimia ja äänteitä. Mooses käytti kanaanilaista tapaa kirjoittaa, eikä egyptiläistä, vaikka jotain vuorovaikutusta on, utta Mooses erotti merkit symbolifunktioiksi ja 3 tai 4 yhdessä koodasivat käsitteitä, kuten genomin koodaus, missä resurssit tulevaisuutta varten ovat aivan tulevan ajan vaatimukset täyttävät. Hieroglyfit taitanevat olla kokonainen sana, mikä tekee merkkien tarpeen rajattomaksi, kuten Kiinassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/3rd_millennium_BC
The 3rd millennium BC spanned the years 3000 to 2001 BC. This period of time corresponds to the Early to Middle Bronze Age, characterized by the early empires in the Ancient Near East. In Ancient Egypt, the Early Dynastic Period is followed by the Old Kingdom. In Mesopotamia, the Early Dynastic Period is followed by the Akkadian Empire. In what is now Northwest India and Pakistan, the Indus Valley Civilization developed a state society
| Millennia |
|---|
| Centuries |
|
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar