Einsteinin uskosta Luojaansa ...

Katselin viikko pari  takaisin useita  osia  Genius- sarjasta, ja ne kertoivat  mielenkiintoisesti kerrostettuna  näkymiä Einsteinin elämänhistoriasta, sen ajan  tieteen intensiivisestä hehkusta  hyperfysiikan salojen selvitelyssä. Ajan huipputiedemiesten sfäärikin  kuvautui  samalla sillä johtavat  löytöjen tekijät tunsivat toisiansa ja oli keskinäistä kilpailua tietojen saattamisessa  julki, koska yhtenä pontena toimi myös Nobelin palkinto - muuten... kummallista  oli, että huipputiedemiesten löydöt ehdittiin saattaa  Nobel-komitean käsittelyyn ja  päätöksentekoon monen vielä eläessä. Se ei ollut aiempina vuosisatoina tavallista ja moni  viisas menetti henkensä ja joutui suuren pilkan alaiseksi murtaessaan tietämättömyyden kalliota.

Genius- Filmissä oli kohta,  jossa Itävallan keisari keskusteli  Einsteinin kanssa  ja tiedusteli, uskooko Einstein Jumalaan.  Einstein tunnusti  uskovansa  aivan pyhän pelvon ja kauhun   määrällä.

 Kirjoitan tämän muistiin, sillä eilen, kun yhdestä syystä ( verbijuurien takia) jälleen  kertasin Genesiskirjan alkua, yhtäkkiä näin siinä aivan uuden ulottuvuuden, jonka  Einstein  näki ja sanoi matemaattisesti. Miltei  tuli horkkavilu, kun ajattelin sitä dynaamista näkymää mitä se hyperfysiikan mukainen luomistatapahtuma on.   Luomistaopahtumien toistuvat kuvaukset ottavat luomisen eri  tasoissa, toinen ottaa "Curieina "ja toinen "bequereleina".  Tässä nyt koetan selvittää  esimerkeistä, olevasta tiedosta käsin Genesiskirjaa, muutaman kohdan.

Nyt tiedetään atomirakenne, luonnollinen järjestelmä , atomiytimien  olemassasolo ja oletukset ytimen sisäisistä liikkeistä ja voimista on käsitys  ja sitten  tiedetään ytimen ympärillä olevat  elektronikehät, kvanttikehät, niiten välinen "tyhjyys" ja sitten   alkuaineen stabiilitila, jonka  atomit ovat jossain vaiheessa saaneet, myös stabiilitiolan   tavallaan  rajatilavaihe, pysähtyminen siihen tilaan.
 Samanlainen   tietty matemaattinen moninaisuus on myös suurilla asioilla ja  niitä suuremmilla ja yhä suuremmilla ja  kehät  ovat kullakin  siten,  että loppujen lopuksi olevaisuus on  kaalimainen  "pyörä" ja kuten Hesekiel sanoo " pyörä pyörässä". Hes. 1. ( Ei ihme että kaali ja kerubi on hebreassa sama sana, Kerub).

Job kuvasi taas  yhden kappaleen sijaitsemista  avaruuden sisällä:  Maa on  "ripustettu tyhjyyden päälle"- ei näy mitään ja kuitenkin   se on kuin kiinni jossain. Ja jos ajatellaan ripustettua esinettä ihmisen kädessä, sitä voidaan  sinkoa  ripustavasta  langasta riippuen tietty  kehä,   tietty ellipsi. Esine on "kiinni", ripustettu.
Job.  25: 7. TOLE   EREZ Al-BLIMA.
Blima  on kuin kahdesta sanasta   "Ilman (BLI)    "jotakin - mutta mitä" (MA) .

Nykyhebrea kääntää sanakirjassa näin: BLIMA = braking, stopping , siis  jokin  pysähdystila, jarrutila.
Jobin lause ( 26: 7) käännetään näin Hebrea-englanti Oxfordsanakirjassa
 on the edge of the abyss,   alkusyvyyden kuilun partaalla;
 supported by nothing, ei minkään tukemana;
 insecure = epävarma.

Job pohti muutakin hyperfysiikkaa, koska istui yönsydämet kirkkaan  miljardisen tähtitaivaan alla  autiomaassa. Hän maintesee  Pohjoisesta taivaasta, jossa   sieltä käsin oli suuri Linnunradan  tähtivyö  verrattuna tyhjempään eteläntaivaaseen

Job 26: 7. "NOTE ZAFON  AL-ToHU".  Hän kaarruttaa (jännittää)  Pohjoisen autiuden yli.

Maasta käsin taivaan tähdet ovat kuin kaarinauha ja antaa käsityksen  ylläolevasta avaruudesta kaarimaisena taivaankantena. Genesis maintsee sanan RaKIA, taivas, heaven , sky  ja se käsittää  meidän näkemäämme   osaa taivaasta.
RaKIA - sana  foinikian kirjaimilla, ikäänkuin  geometrisilla  mittavälineillä, joissa viimeinen kirjain on  täysi ympyrä .  K- kirjain on  segmentti, jossa on  halkaisijan pituinen  vertikaali jakamassa segmentin kahtia. Piirrän sen.  Siitä saa käsityksen että varhain tiedettiin  tai aavistettiin maan  olevan pyöreä ja pallomainen. J kirjain onmyös kuin rakentajan mitta.  R-kirjain on kuin  teräväkärkinen kirves.  Nykyaikana kirjaimia on pehmennetty ja siten  vielä  ne voidaan yksinkertaistaa datorisiksi jossa on vain välttämättömät pixelit.
Sanon tässä kirjainten numeroarvot. Ehkä niilläkin on tässä merkitystä. R= 200. K = 100. J = 10.  Á= 70.  Sana on 4 - juurikirjaimisten sanojen ryhmää.  Jos jättää pois J-kirjaimen jää  vain sana RaK´A, joka tarkoittaa taustaa,  background, setting, ( mikä voisi olla vain kaksiulotteinen tausta).
Kun sanotaan "seitsemännessä taivaassa" , tämä on Be-RaKIA Ha-Shewi´ít"  ja tästä  ymmärtää että  Rakia merkitsee  kehiä maan ympärillä, meistä käsin.
 Sen sijaan   avaruuden taivailla on toinen sana Shammaim ja se on  maan vastakohta eikä se riipu siitä mitä näkee  silmillä.  Esim  Isämeidän rukouksessa sanotaan: "Avinu she-Ba-Shammaim". isä meidän joka olet taivaissa.  Mutta kun  Jumaln taivas Shammaim - avautuu ja sieltä  käsin  lähestyy maata ihmiskuntaa  taivaallisia asioita kuten Hesekiel 1:2  kertoo,  rajapintakäsitteessä tulee  RaKIA-termi    esiin. Suom,aaliset kääntävät "taivaanvahvuus"  Hesekiel 1: 22. kuin  peljättävä kristalli.
  Tässä tapauksessa kuin  "peljättävä jäinen silmä (lähde, glaciääri  (RaKIA KeÁIN HaKeRAH HaNORA )
  ÁIN on myös lähde, ´AIN KeRAH  voi oll "ikijään lähde", siis voisi olla, että muodostui kuin glaciäärinen jarru  maassa ja ihmisajassa  seisovan Hesekielin  ja taivaallisten asioiden välille  ja sitten Hesekielille  tuli  taivaasta sanomaa esiin.   Tässä näytetään kuinka  tämän  glaciääriksi hyytyneen  taivaanvahvuuden 8(RaKIA)  kerroksen alle laskeutuivat kerubivaunut aivan maahan asti.   Mutta   taivaanvahduuden  ka kerubivaunun yläpuolelle jäi  lähestyvä Jumalan valtaistuin ja sillä istuva  ja  sateenkaari ( ihmiskunnalle aikanaan annetun liiton merkki)  ympäröi taivaallista olentoa, joka antoi sanoman hesekielille ( kts. Hesekielin kirja)

7.10.2017