Chanukia syttyy valon juhlan kunniaksi
Lähialue |
Turun Sanomat
18.12.2014 14:03 |
Ensi sunnuntaina Turussa vietetään Turun
juutalaisen seurakunnan ja Turun museotoimen yhdessä järjestämää
chanuka-juhlaa. Turun Linnan pihalla syttyy lähes kaksimetrinen ja 36
kiloinen taottu chanukia.
– Juutalaisten chanuka-juhlaa vietetään lähellä joulua ja sen on tarkoitus tuoda valoa syksyn synkkyyteen. Valo viestii suvaitsevaisuudesta ja uskonvapaudesta. Juhla pohjautuu erityisesti Toran opetuksiin. Suvaitsevaisuuden valo on tarkoitettu kaikille ihmisille, Turun juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Tomer Huhtamäki selventää.
Chanukiassa on kahdeksan kynttilää sekä yhdeksäs sytytyskynttilä. Chanuka-juhlan ensimmäisenä iltana sytytetään yksi kynttilä ja seuraavana iltana kaksi kunnes kahdeksantena iltana chanukiassa sytytetään kaikki kahdeksan kynttilää.
Edellisenä iltana poltetut kynttilät on vaihdettava aina uusiin, jotta kahdeksantena päivänä kaikki kynttilät ovat samassa tasossa.
Chanukia sytytetään nyt toista kertaa ulkona. Viime vuonna saatu vastaanotto oli hyvä, ja Huhtamäki toivookin, että julkisesti vietetystä chanuka-juhlasta voisi muodostua jokavuotinen perinne, ja kaupunkilaiset voivat tulla sitä seuraamaan.
– Kun astumme ulos synagogasta, on se yksi väylä viestiä keitä me olemme ja mitä edustamme.
Perinteen alku juontaa vuoteen 164 ennen ajanlaskun alkua, jolloin juutalaiset makkabealaiset valloittivat takaisin Jerusalemin toisen temppelin. Tätä ennen kreikkalaiset olivat muuttaneet temppelin Zeusin kulttipaikaksi.
Kun juutalaiset makkabealaiset siivosivat temppeliä, sieltä löytyi pieni purkki puhdistettua öljyä, joka riitti yhdeksi päiväksi temppelin lyhtyyn. Toran mukaan valon on palattava koko ajan.
– Sitten tapahtui ihme, ja pieni öljymäärä riitti kahdeksaksi päiväksi. Tämä aika riitti, jotta uutta öljyä ehdittiin puhdistaa. Tämän vuoksi juutalaiset viettävät juhlaa kahdeksan päivää, Huhtamäki kertoo.
Taustalla on helleeninen kulttuuri, joka kielsi juutalaisten jumalanpalvelukset ja ulkoiset uskonnolliset merkit. Huhtamäki jatkaa, että valon juhlana chanuka viestii kaikille, että jokaisella on vapaus omaan ideologiaan ja uskontoon.
– Turun Linna on myös merkittävä paikka, sillä siellä oli 1800-luvun loppupuolella Turun ensimmäinen juutalaisten rukoushuone. Meidän tiedon mukaan myös muslimeilla oli vastaavasti silloin paikka Turun Linnassa. Tämä kertoo siitä, että kaupungissa oli tahtoa ja halua auttaa vähemmistöjä.
Chanuka on perhejuhla. Monissa juutalaisissa perheissä annetaan chanuka-lahjat ja syödään muun muassa öljyssä paistettuja ruokia kuten räiskäleitä muistuttavia perunakakkuja – latkesia.
Maailmalla monissa kaupungeissa chanukiat sytytetään keskeisillä paikoilla. Tyypillisesti mukana tapahtumassa on esimerkiksi kyseisten kaupunkien päättäjiä tai muita tunnettuja henkilöitä.
Turussa chanukiaa ovat sytyttämässä juutalaisen seurakunnan omien jäsenten ja Suomen ylirabbi Simon Livsonin rinnalla muun muassa Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, Israelin Suomen ja Viron suurlähettiläs Dan Ashbel puolisonsa Zehavan kanssa, Åbo Underrättelserin päätoimittaja Pär Landor puolisonsa Mayn kanssa, Åbo Akademin Judaica laitoksen esimies Pekka Lindqvist, Turun Linnan linnanvouti Jari Marjasto, Turun WIZO ry:n jäsenet sekä Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen.
Taotun chanukian ovat valmistaneet Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopiston opiskelijat oppilastyönä.
TS–MARIANNE MÄKITALO
– Juutalaisten chanuka-juhlaa vietetään lähellä joulua ja sen on tarkoitus tuoda valoa syksyn synkkyyteen. Valo viestii suvaitsevaisuudesta ja uskonvapaudesta. Juhla pohjautuu erityisesti Toran opetuksiin. Suvaitsevaisuuden valo on tarkoitettu kaikille ihmisille, Turun juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Tomer Huhtamäki selventää.
Chanukiassa on kahdeksan kynttilää sekä yhdeksäs sytytyskynttilä. Chanuka-juhlan ensimmäisenä iltana sytytetään yksi kynttilä ja seuraavana iltana kaksi kunnes kahdeksantena iltana chanukiassa sytytetään kaikki kahdeksan kynttilää.
Edellisenä iltana poltetut kynttilät on vaihdettava aina uusiin, jotta kahdeksantena päivänä kaikki kynttilät ovat samassa tasossa.
Chanukia sytytetään nyt toista kertaa ulkona. Viime vuonna saatu vastaanotto oli hyvä, ja Huhtamäki toivookin, että julkisesti vietetystä chanuka-juhlasta voisi muodostua jokavuotinen perinne, ja kaupunkilaiset voivat tulla sitä seuraamaan.
– Kun astumme ulos synagogasta, on se yksi väylä viestiä keitä me olemme ja mitä edustamme.
Perinteen alku juontaa vuoteen 164 ennen ajanlaskun alkua, jolloin juutalaiset makkabealaiset valloittivat takaisin Jerusalemin toisen temppelin. Tätä ennen kreikkalaiset olivat muuttaneet temppelin Zeusin kulttipaikaksi.
Kun juutalaiset makkabealaiset siivosivat temppeliä, sieltä löytyi pieni purkki puhdistettua öljyä, joka riitti yhdeksi päiväksi temppelin lyhtyyn. Toran mukaan valon on palattava koko ajan.
– Sitten tapahtui ihme, ja pieni öljymäärä riitti kahdeksaksi päiväksi. Tämä aika riitti, jotta uutta öljyä ehdittiin puhdistaa. Tämän vuoksi juutalaiset viettävät juhlaa kahdeksan päivää, Huhtamäki kertoo.
Taustalla on helleeninen kulttuuri, joka kielsi juutalaisten jumalanpalvelukset ja ulkoiset uskonnolliset merkit. Huhtamäki jatkaa, että valon juhlana chanuka viestii kaikille, että jokaisella on vapaus omaan ideologiaan ja uskontoon.
– Turun Linna on myös merkittävä paikka, sillä siellä oli 1800-luvun loppupuolella Turun ensimmäinen juutalaisten rukoushuone. Meidän tiedon mukaan myös muslimeilla oli vastaavasti silloin paikka Turun Linnassa. Tämä kertoo siitä, että kaupungissa oli tahtoa ja halua auttaa vähemmistöjä.
Chanuka on perhejuhla. Monissa juutalaisissa perheissä annetaan chanuka-lahjat ja syödään muun muassa öljyssä paistettuja ruokia kuten räiskäleitä muistuttavia perunakakkuja – latkesia.
Maailmalla monissa kaupungeissa chanukiat sytytetään keskeisillä paikoilla. Tyypillisesti mukana tapahtumassa on esimerkiksi kyseisten kaupunkien päättäjiä tai muita tunnettuja henkilöitä.
Turussa chanukiaa ovat sytyttämässä juutalaisen seurakunnan omien jäsenten ja Suomen ylirabbi Simon Livsonin rinnalla muun muassa Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, Israelin Suomen ja Viron suurlähettiläs Dan Ashbel puolisonsa Zehavan kanssa, Åbo Underrättelserin päätoimittaja Pär Landor puolisonsa Mayn kanssa, Åbo Akademin Judaica laitoksen esimies Pekka Lindqvist, Turun Linnan linnanvouti Jari Marjasto, Turun WIZO ry:n jäsenet sekä Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen.
Taotun chanukian ovat valmistaneet Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopiston opiskelijat oppilastyönä.
TS–MARIANNE MÄKITALO
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar