Oliko Niinivessä synagogaa?

Niinive on nykyisen Mosulin kohdalla Irakin pohjoisessa kurdialueessa.
Hakusanana (engl.)  Mosulin synagoga löydän tällaisen kirjoituksen Internetistä: Suomennan.

Tämä on Amerikkalaisen ilmakuljetusjoukkojen 101. divisioonan  rabbiinin kirjoittama:

"24 kesäkuuta  2003: Kirjoitan sinulle Niinivestä, Profeetta Joonan kaupungista. Sen nykyinen nimi on Mosul. Minulla  on otlut etuoikeus  nähdä Niiniven vanhat muurit, koskea sen kiviä, käydä vanhassa  hautakammiossa, joka islamilaisen tradition mukaan on Profeetta Joonan hauta.
Sillä kohdalla sijaitsee  moskeija, mutta ne irakilaiset, joiden kanssa työskentelemme, kertovat, että  se on ollut aiemmin synagoga. He kertovat syyn miksi paikka on pidetty pyhänä:  sen takia että juutalaiset antoivat sille niin pyhän arvon. Tällä hetkellä kuitenkaan siinä ei ole mitään merkkejä ikivanhasta synagogasta. Olen  ilmavoimien 101. divisioonan rabbiini, jonka divisioonan teki Steven Spielberg  ikimuistettavaksi eepoksellaan  Band of Brothers: Me  Ilmavoimien 101. divisioonan sotilaat  taistelimme tiemme  etelästä käsin, Kuwaitista. Taistelu johti meidät Kaldean Uurin Aabrahamin  syntymäkaupungin kautta. Ylläpitäen tuntumaa viholliseen ohitimme  Suuran ja Pumpadisyan talmudiakademioitten kohdat  tullen  Babylonin kaupunkiin,  jonne  profeetta  Daniel aikoinaan joutui. Siellä aloitimme taistelun Nebukadnessarin Irakilaista  Panssaridivisioonaa  vastaan ja voitimme sen. Jatkoimme taistelua Bagdadiin asti , jossa aiemmin asui  erittäin paljon juutalaisia, jotka tuhottiin  kesän 1948 joukkosurmassa.  Se oli kaupunki, jossa kansallamme oli  aiemmin runsaasti   korkeasti oppineita viisaita miehiä,  kuten Ben Ish Chai.
Nyt olemme Mosulissa. Kyselin  juutalaisista, joita täällä on elänyt, mutta hyvin harva heitä muisti. Moni sanoi, ettei siellä ole koskaan elänytkään juutalaisia, mutta sydämestäni olen toisessa vakaumuksessa. Vanhat henkilöt kertovat minulle siellä aiemmin sijainneista   juutalaisesta korttelista, synagogasta, lukusaleista ja hautausmaasta

Nyt löydän äkkiarvaamatta  ikivanhan synagogan Mosul-Niiniven kaupungista.

Eräänä päivänä kulkiessani etsien pitkin ikivanhan kaupungin katuja saavuin eräälle rakennukselle, jonka katosta vain puolet oli jäljellä.  Paikkaa lie pidetty jätteitten kaatopaikkana ja rakennuksen sisäpuolella  oli kolme neljännestä  täpötäynnä mätänevää jätettä , ulostetta  ja  likavettä. Minun oli aivan kyyryssä  koetettava päästä sisäpuolelle, koska oviaukko oli miltei  kokonaan tukkeutuneena.  Kun pääsin sisäpuolelle,  puoliavoimesta katosta tuli valoa ja pystyin juuri ja juuri  näkemään kirjoituksen, joka oli kaiverettu seiniin sisäpuolelle.  Se oli hebreaa. Juuri silloin käsitin ryömineeni  sisälle ikivanhaan  Mosul- Niiniveen synagogaan. Sydämeni  särkyi, kun kiipesin   roskakasan  yli  huoneessa, josta  vuosisadat oli juutalaisten rukoukset  koskettaneet taivaita. Oivalsin olevani ensimmäinen juutalainen, joka  menee sisälle tähän pyhään paikkaan yli 50 vuoteen. .  Yli kolme  ja puoli metriä  kaikenlaista roskaa  täytti pyhäkön ja sen osan, mikä ilmeisesti oli naisten puoli.  Tuskin  lian takia saatoin  erottaa, mutta  hebreaa se kirjoitus seinämillä oli kuin oli.

Sitten alkoi kertyä irakilaisia ympärilleni tahtoen tietää, mitä olin tekemässä. Tulkkini selitti, että Amerikan armeija on kiinnostunut kaikenlaisista  vanhoista arkeologisista kohteista.  Kysyin heiltä, tiesivätkö he,  mikä tämä paikka oli ja heti kaikki sanoivat, että se on juutalaisten rukoushuone. Sitten he kertoivat, että synagogaa  ympäröivillä kaduilla olevat talot  olivat   juutalaisten asuttamia ja heitä oli ollut runsaasti. Sitten he opastivat minut lasten  jeshivaan ( kouluun: se  oli  marmorine rakennukseen, jossa ei ollut enää kattoa, vain seinät ja puolikkaita huoneita . Siellä  asusti joku  perhe  ja kysyin heiltä,  tietävätkö he mikä rakennus on kyseessä. He sanoivat,että se on ollut lasten juutalainen koulu.

Kun kuljin  juutalaisen korttelin läpi minulle näytettiin profeetta Danielin hauta, joka myös joskus on ollut synagoga. Havaitsin, että monen oven pihtipielessä   ylhäällä oli kaiverruksena Juudan leijona . Koin oman kansani läsnäolon, heidän arkivaelluksensa elämän kauppiaina, opettajina, rabbiineina, lääkäreinä ja räätäleinä.  Koin heidän kiireisen  sapatin valmistelunsa, heidän läsnäolonsa , kun he kävelivät  Suurena Sovintopäivänä synagogaan. Kuulin jopa  vauvojen itkun. Saatoin miltei kuulla pihamaan lehtimajoista laulun äänen, kun he kutsuivat  ushpizin, taivaallisia vieraita. Saatoin kuulla pääsiäisen laulujen kaikuvan kautta kapeitten katujen  myöhään yöhön asti. Ja lapset. Saatoin nähdä heidän varjonsa  kun he leikkiä kirmailivat   puistokäytävillä ja talojen kulmilla. Kuulin heidän äänensä, kun he opettelivat aakkosia  alef, beit. jeshiva-koulussa kun he olivat valmistumassa bar- mizvaan tai bat mizvaan.  Ja kuulin myös lasten itkua ja  saatoin nähdä nuorten Siionin tyttärien  takertuvan äitiensä vaatteisiin kysyen , miksi pahat ihmiset tuhannet vuodet haluavat tappaa heitä ja pakottavat  heidät  jättämään kotinsa.
Silmäni olivat kyynelissä, mutta minun oli pidätettävä kyyneleeni, etten olisi saattanut itseäni tai kanssani olevia sotilaita  vaaralliseen tilanteeseen. Annoin sen vaikutelman, että mielenkiintoni heidän osoittamiinsa asioihin   oli melkoisen vähäistä
Miten voi  yhtäkkiä sulattaa  kaikkea tällaista kokemusta? Kuinka pystyn  ilmaisemaan  kokemukseni synagogasta kohoavien  rukouksien äänen  kosketuksesta  siinä,  kun seisoin tuon roskaläjän päällä? Miten voin  eheyttää ennalleen  historiaamme, miten voin osoittaa kunnioitusta pyhälle paikalle, jonka  arvo  on tuossa määrin mitätöity. Minulta puuttuu vastaukset. Olen vain syvästi murheellinen ja yksinäinen.

Siitä asti olen käynyt  Mosulin juutalaisessa korttelissa  seurakuntalaisteni, 101. divisioonan  juutalaisten sotilaiden , tykistömiesten, lääkintämiesten, lentäjien, lakimiesten, lääkäreiden kanssa, jotka kaikki ovat ylpeitä siitä että ovat juutalaisia ja palvelevat omaa maatansa. Yhdessä olemme löytäneet  viisi muutakin synagogaa, muitakin jeshivoita ja useita juutalaisia koteja. He ovat syvästi liikuttuneita kaikesta näkemästään. He ovat  tulleet alakuloisiksi, mutta samalla tuntevat ylpeyttä siitä, että  heillä on yhteyttä Niiniven historiallisen kaupungin   ikivanhaan  ja runsaaseen  traditioon.

Etsin myös ikivanhan kaupungin lähistötä merkkejä juutalaisesta hautausmaasta. Löysin kristittyjen hautausmaan ja sen lähellä englantilaisen sotilashautausmaan. Brittiläistä sotilas- hautausmaata käytetään nykyään jalkapallokenttänä. Hautausmaa oli merkattu  sotamuistomerkkihautausmaaksi I  ja II maailmansodasta. Hautausmaalla  oli yhdessä  patsaassa  merkintä englanniksi ja sanskriitiksi, että se oli  omistettu  hänen Majesteettinsa  palveluksessa kaatuneitten hindu- ja sikhisotilaiten  muistolle. Toisessa merkkipatsaassa oli tekstiä englanniksi ja arabiaksi ja se oli omistettu Hänen Majesteettinsa armeijan islamilaisille sotilaille,  jotka olivat  palveluksessa kaatuneet. Kolmannes merkkikivessä ei ollut mitään tekstiä. Nämä merkkipatsaat olivat yli 7 m korkuisia. Kolmannessa muistopatsaassa on voinut olla  tekstiä, mutta se on joko  tuhottu tai poistettu.  Kautta koko hautausmaan lojui hautakivien fragmentteja , joissakin oli muutama englantilainen sana, joissakin  oli ristin merkki.

Näiden kolmen muistopatsaan lisäksi ei ollut yhtään pystyssä olevaa hautapatsasta missään, vain murskattuja  palasia joka kulmalla hajallaan. Hautausmaata ympäröi 1.5 metrin korkuinen muuri ja siinä oli sisääntuloportti.  Puolisen metriä hautausmaan muurin sisäpuolella miltei pinnaaltaan näkymättömissä sijaitsi eräs fragmentti, jonka assistenttini , spesialisti William Rodriquez havaitsi. Oltuaan  viime kuukaudet  kanssani työssä hän  pystyi havaitsemaan hebrealaisia kirjaimia. Kun  kaivoimme kiveä esiin, havaitsimme siinä sekä hebreaa, että englantia. Olin kiihdyksissäni koska halusin nähdä sen, vaikka myös surullinen. Selityksiä on monta, mutta arvelen todennäköisimmäksi , että hautakivi kuuluu brittisotilaalle, nuorelle miehelle, jonka nimi on Zeev.  Brittiläinen Armeija oli ottanut yhteyttä paikalliseen juutalaiseen seurakuntaan, koska he tarvitsivat hautakiven kaivertajaa sekä   hebrean kielellä että englannin kielellä. Siten he halusivat kunnioittaa kaatunutta toveriaan. Jos tämä selitys pätee, niin tässä sotilashautausmaassa on hindu-, sikhi-, islamuskontojen, kristinuskon  ja juutalaisen uskon  sotilaita, jotka olivat kaatuneet palvellessaan  omaa maataan.

En ole vielä löytänyt ikivanhaa juutalaista hautausmaata Mosul- Niinivestä. Vaistoni sanoo, että se on jossain lähimailla , mutta viimeisten 60 vuoden aikana se on mahdollisesti  merkitykseltään mitätöity ja  tyystin hävitetty. Eräs paikallinen asukas kertoi, että  valtatie  on tehty sen kautta.

 Mitä sotilastehtäviltäni voin niin jatkan sen hakemista. Olen nostanut Zeevin hautakiven ja asettanut sen  uudelleen pystyyn hautausmaalle. Lausuin kaddish-rukouksen  hänen puolestaan  ja kaikkien niiden juutalaisten sielujen puoelsta, joita sinne mahdollsesti on haudattuna.

Täällä on paljon suurenmoista  historiaa kirjoitettavana;  on suuri mahdollisuus  ennallistaa  kansamme, Irakin sefardi-juutalaisten,  kadonneita elämäntarinoita. Rukoukseni ja toiveeni on että ovien lopulta auetessa  tiedemiehille, meidän kansamme jäännöspalaset   olisivat vielä historioitsijoitten  löydettävissä.  Olen ottanut paljon valokuvia sen takia, että ne joilta  näky asiasta puuttuu,  eivät tuhoisi viimeisiä jäänteitä, mitä vielä on jäljellä.
 Toivon, että on vielä joitain juutalaisia tästä tärkeästä ja pyhästä yhteisöstä  elossa Israelissa. Jos on, niin he voivat lisätä suullista historiaa - jos Jumala suo-  siihen mitä tässä on löytyneenä.  Jos tämä  historian kappale  tuhoutuu, se ei ole enää  ennallistettavissa.  Toivon, että ne joilla on enemmän resursseja, enemmän yhteyksiä ja viisautta kuin minulla voisivat lisätä näihin sivuihin jotain  suuresta historiastamme. Olen kiitollinen, että Jumala on suonut minulle  oman pienen osani siinä. Älköön koskaan unohtuko Niiniven veljiemme ja sisariemme pienen  pyhän  seurakunnan muisto.

May the memories of our brothers and sisters -- hakahal hakadosh d'Nineveh -- the holy community of Nineveh -- never be forgotten. "

Suomennos 27.1. 2013.
VASTAUS  otsikon kysymykseen:
Niinivessä on ollut useita  synagogia.